Baptistit – usko, kastetapa ja historia
Baptistit – usko, kastetapa ja historia: perusteet, aikajana Roger Williamsista ja John Clarkesta, aikuiskasteen perinne, opit ja seurakuntien kehitys.
Baptisti on sana, joka kuvaa kristinuskon perinnettä, ja se voi viitata myös henkilöihin, jotka kuuluvat baptistiseurakuntaan tai baptistiseen uskontokuntaan. Perinne on saanut nimensä uskomuksesta, jonka mukaan Jeesuksen Kristuksen seuraajia tulisi panna veteen osoittamaan uskoaan. Baptistit eivät harjoita lapsikastetta, vaan korostavat uskovien kastetta (believer's baptism) eli kastetaan henkilö, joka tietoisesti tunnustaa uskon Kristukseen.
Keskeiset opit ja kastetapa
Baptistien keskeisiä piirteitä ovat:
- Uskovien kastaminen: kastetaan vain henkilö, joka itse tunnustaa uskovansa; kastetapa on useimmiten täysi upotus vedessä, joka symboloi Jeesuksen kuolemaa, hautausta ja ylösnousemusta.
- Kirkon itsenäisyys: jokainen seurakunta on yleensä itsenäinen ja hoitaa omaa hallintoaan paikallisesti (congregational polity).
- Pyhien yhteys ja kaikkien uskovien pappeus: korostetaan, että jokaisella uskovalla on suora suhde Jumalaan ilman hierarkkista papistoluokkaa.
- Raamatun auktoriteetti: Raamattu nähdään ensisijaisena uskonnollisena auktoriteettina ja opetusohjeiden perustana.
- Vapaus omantunnon kysymyksissä: monissa baptistiperinteissä painotetaan uskonnonvapautta ja kirkon ja valtion eroa.
Historia lyhyesti
Baptistit juontavat moderneina liikkeinä 1600-luvun varhaiseen Englantiin ja sen jälkeen Pohjois-Amerikkaan, mutta ajatuksissa on yhteisiä piirteitä myös eurooppalaisten uudestisyntyneiden liikkeiden kanssa. Varhaisia vaikuttajia olivat esimerkiksi englantilaiset uskonpuhdistajat, jotka erosivat anglikaanisesta kirkosta ja korostivat yksilön uskonetsi ja kastetta. Tunnettuja nimiä varhaisvaiheessa olivat mm. John Smyth ja Thomas Helwys 1600-luvun alussa.
Vuonna 1639 Roger Williams perusti baptistikirkon Providenceen, Rhode Islandiin, ja John Clarke perusti baptistikirkon Newportiin, Rhode Islandiin. Ei ole selvää, kumpi kirkko avattiin ensin. Molemmista kirkoista puuttuu tietoja. Molemmat kuitenkin vaikuttivat voimakkaasti ajatukseen uskonnonvapaudesta ja kirkon ja valtion erottamisesta — periaatteista, jotka ovat sittemmin muodostuneet keskeisiksi monille baptistisukupolville.
Jakautumat ja kehityssuunnat
Baptistiliikkeen sisällä on monenlaisia suuntia ja kirkkokuntia. Historiallisesti on erotettu esimerkiksi:
- General Baptists (yleiset) — usein arminiaaninen painotus (pelastus avoin kaikille uskon kautta);
- Particular Baptists (partikulaariset) — usein kalvinistinen oppi valinnasta ja ennaltavalitsemisesta.
Modernissa ajassa baptistit vaihtelevat konservatiivisista suuriin ja vaikutusvaltaisiin kirkkoliikkeisiin (esim. Yhdysvaltain Southern Baptist Convention) sekä liberaalimpaan suuntaan oleviin seurakuntiin. Monet baptistiorganisaatiot ovat myös osallistuneet lähetystyöhön ja hyväntekeväisyyteen kautta maailmaa; maailmanlaajuinen yhteistyökanava on mm. Baptist World Alliance (perustettu 1905).
Käytännöt ja jumalanpalveluselämä
Jumalanpalveluksissa painottuvat yleensä saarna, Raamatun lukeminen, rukous ja virsien laulaminen. Ehtoollista vietetään eri seurakunnissa eri tavoin; joissain seurakunnissa ehtoollinen on avoin kaikille kristityille, toisissa se on tarkoitettu vain kastetuille baptisteille. Seurakuntien hallinto perustuu usein seurakunnan jäsenten valitsemaan johtajuuteen (pastorit, diakoniat, hallitus).
Nykytilanne ja yhteiskunnallinen vaikutus
Baptistit muodostavat suuren ja monimuotoisen osan protestanttisuutta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Yhdysvalloissa baptistit ovat olleet merkittävä uskonnollinen voima sekä kirkollisessa että poliittisessa elämässä. Samanaikaisesti baptistisyntyiset yhteisöt eri maissa eroavat toisistaan teologisesti, sosiaalisesti ja käytännöiltään.
Kohdatut haasteet
Baptistiliikkeen sisällä on ollut ja on keskustelua ja erimielisyyksiä mm. seuraavista aiheista:
- kysymykset rotu- ja orjuushistoriasta (erityisesti Yhdysvalloissa);
- naisten virkaan asettaminen ja pappeus; osa seurakunnista sallii naispastorit, osa ei;
- asenteet ja käytännöt LGBT-kysymyksissä; aihe on johtanut erimielisyyksiin ja paikallisseurakuntien eroon omista keskusjärjestöistään.
Yhteenveto
Baptistit ovat monimuotoinen kristillinen perinne, jonka tunnusmerkkejä ovat uskovien kastaminen, paikallisseurakunnan autonomia, Raamatun keskeisyys ja korostus uskonnonvapaudesta. Liikkeellä on pitkä historia, useita suuntauksia ja merkittävä globaali läsnäolo, mutta myös sisäisiä erimielisyyksiä, jotka muokkaavat sen nykymuotoa.
Baptistikirkon sisäänkäynti St. Helierissä.
Baptistien uskomukset ja periaatteet
Baptistikirkoilla ei ole keskeistä pääviranomaista. Siksi uskomukset eivät ole samat baptistikirkosta toiseen, lähinnä uskomukset, joita voidaan pitää vähäisinä. Tärkeistä asioista useimmat ovat kuitenkin yhteisiä lähes kaikissa baptistikirkoissa.
Baptistit jakavat niin sanotut "ortodoksiset" kristilliset uskomukset useimpien muiden maltillisten tai konservatiivisten kristillisten uskontokuntien kanssa. Näihin kuuluvat uskomukset yhdestä Jumalasta, Jeesuksen kuolemasta, hautaamisesta ja ruumiillisesta ylösnousemuksesta, kolminaisuudesta (Jeesuksen ja Pyhän Hengen jumaluudesta yhdessä Isän Jumalan kanssa), pelastuksen tarpeesta, armosta sekä evankelioimisesta ja lähetystyöstä.
Jäsenyys
Maailmassa on yli 90 miljoonaa baptistia lähes 300 000 seurakunnassa. Yhdysvalloissa on noin 47 miljoonaa jäsentä. Muita suuria baptistiväestöjä on myös Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Intiassa on 2,4 miljoonaa baptistia, Nigeriassa 2,3 miljoonaa, Kongon demokraattisessa tasavallassa 1,9 miljoonaa ja Brasiliassa 1,5 miljoonaa.
Eräässä 1990-luvulla tehdyssä kyselyssä noin 20 prosenttia amerikkalaisista sanoi olevansa baptisteja.
Näkymät
Monet yhteisön ulkopuoliset ihmiset pitävät heitä protestantteina, mutta jotkut baptistit eivät pidä heitä protestantteina. Heidän mielestään baptistit ovat olleet olemassa erillisinä kirkon varhaisista ajoista lähtien. Tämän näkemyksen kannattajat uskovat, että baptistit eivät ole koskaan olleet osa roomalaiskatolista kirkkoa ja että baptistit eivät "protestoi" katolilaisuutta vastaan.
He myös korostavat, että baptisteilla ei ole mitään yhteyksiä Lutherin, Calvinin tai Zwinglin kaltaisiin uskonpuhdistajiin. Toiset baptistit hyväksyvät protestantti-nimityksen kategoriana kirkoille, joilla on samanlaiset uskonnolliset näkemykset sola scripturasta, sola fidestä, kaikkien uskovien pappeudesta ja muista kannoista, joita Lutherilla tai Calvinilla oli vastakohtana roomalaiskatoliselle kirkolle 1500-luvulla.
Jotkut hylkäävät tunnisteen denomination, koska baptistikirkot käyttävät autonomista järjestelmää valvontaan. He katsovat, että uskontokunta on hierarkia, kuten roomalaiskatolinen kirkko. Toinen syy tunnisteen hylkäämiseen on restauraatioajan vaikutus baptistikirkkoihin, joka purki denominaatiorajoja. Muut baptistit hyväksyvät tunnuksen. Heidän mielestään se ei valehtele eikä sillä ole mitään pahoja merkityksiä. Sitä käytetään vain synonyyminä kristitylle tai uskonnolliselle ryhmälle, jolla on yhteiset uskomukset.
Tunniste: Evankelinen, hylkäävät jotkut fundamentalistiset baptistit, joiden mielestä termi ei ole tarpeeksi "fundamentalistinen". Sitä hylkäävät myös jotkut liberaalit baptistit, joiden mielestä termi on liian konservatiivinen. Sen hyväksyvät maltilliset baptistit, jotka uskovat Yhdysvalloissa 1700-luvulla tapahtuneeseen herätykseen, jota kutsutaan ensimmäiseksi suureksi herätykseksi. Jotkut evankeliset hylkäävät myös nimityksen fundamentalisti, koska se on heidän mielestään liian äärimmäinen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on baptisti?
V: Baptismi on kristinuskon sisällä vallitseva perinne, joka uskoo Jeesuksen Kristuksen seuraajien asettamiseen veteen osoittaakseen uskonsa.
K: Mihin baptistit uskovat?
V: Baptistit uskovat, että vain aikuiset, jotka haluavat tunnustaa uskonsa, tulisi kastaa.
K: Mikä on baptistikirkkojen historia Rhode Islandilla?
V: Vuonna 1639 Roger Williams perusti baptistikirkon Providenceen, Rhode Islandiin, ja John Clarke perusti baptistikirkon Newportiin, Rhode Islandiin. On epäselvää, kumpi kirkko avattiin ensin, koska niiden asiakirjoista puuttuu tietoja.
K: Harjoittavatko baptistit lapsikastetta?
V: Ei, he eivät tee sitä.
K: Mikä merkitys on nimellä "baptisti"?
V: Nimi "baptisti" juontaa juurensa heidän uskostaan kasteeseen uskon merkkinä.
K: Voivatko yksityishenkilöt kuulua baptistikirkkoon tai -kokoonpanoon?
V: Kyllä, yksittäiset ihmiset voivat kuulua baptistiseen kirkkoon tai baptistiseen uskontokuntaan.
K: Kuka perusti Providencen baptistikirkon?
V: Roger Williams perusti Providencen baptistikirkon.
Etsiä