Atsteekkien valtakunnan espanjalainen valloitus

Imperiumin loppu

Vuonna 1515 kaksi atsteekkien valtakunnan valtiota kapinoi. Tämä ei ollut mitään uutta atsteekeille. Tällä kertaa Tlaxcalan ja Huexotzingon kapinalliset kuitenkin voittivat asteekkien armeijan.

Huhtikuussa 1519 Cortésin johtamat espanjalaiset konkistadorit saapuivat Meksikon rannikolle. Elokuussa he marssivat Tenochtitlaniin, atsteekkien valtakunnan pääkaupunkiin. Aluksi Montezuma II, atsteekkien hallitsija, kutsui espanjalaiset Tenochtitlaniin, ja tilanne oli ystävällinen. Jopa silloin, kun espanjalaiset vangitsivat Montezuma II:n, atsteekit pysyivät ystävällisinä.

Pian Cortésin ollessa poissa espanjalaiset sotilaat kuitenkin hyökkäsivät ja tappoivat monia atsteekkeja festivaalin aikana. Kun Cortés palasi, hän sai Montezuma II:n käskemään atsteekkeja lopettamaan taistelut konkistadoreja vastaan. Tähän mennessä atsteekit olivat kuitenkin tehneet Montezuma II:n veljestä Cuauthemocista kuninkaan. Kukaan ei noudattanut Montezuma II:n käskyjä. He jatkoivat taistelua konkistadoreja vastaan, ja he tappoivat kaksi kolmesta espanjalaisesta sotilaasta. Heinäkuussa 1520 espanjalaiset eloonjääneet pakenivat Tlaxcalaan, jossa atsteekkien viholliset suojelivat heitä.

Kymmenen kuukautta myöhemmin Cortés palasi Tenochtitlaniin mukanaan lisää espanjalaisia sotilaita, mutta enimmäkseen tlaxcaltecoja ja muita alkuperäiskansojen vihollisia. He aloittivat Tenochtitlanin piirityksen niin, ettei sinne päässyt ruokaa tai tarvikkeita. Kun Cuauhtemoc oli ollut 91 päivää ilman ruokaa ja kaupunki oli täynnä tauteja, hän antautui lopulta espanjalaisille 13. elokuuta 1521. Espanjalaiset tuhosivat Tenochtitlanin. He perustivat espanjalaisen siirtokunnan, jonka he nimesivät Uudeksi Espanjaksi. Atsteekkien valtakunta oli päättynyt.

Aseet

Oli monia eri syitä siihen, miksi espanjalaiset pystyivät valtaamaan atsteekkien valtakunnan.

Ensinnäkin heidän aseensa ja panssarinsa olivat atsteekkien aseita paremmat. Atsteekkisotureilla oli suojana vain puuvillapanssari ja puusta tai ruovosta valmistetut kilvet. Espanjalaisilla oli metalliset haarniskat ja kilvet.

Aseiden osalta atsteekkisotureilla oli muutamia vaihtoehtoja:

• Macuahuitl: Miekka: Erittäin terävä miekka, jonka kärki on tehty obsidiaanista ja joka voidaan teroittaa kuin lasi. Tätä miekkaa voitiin käyttää myös nuijana.
• Atlatl: Ase, jota käytetään keihäiden tai tikkojen heittämiseen.
• Jouset ja nuolet

Mikään näistä aseista ei ollut verrattavissa konkistadorien aseisiin ja teräsmiekkoihin. Heidän hevosensa ja sotakoiransa antoivat heille vielä suuremman edun asteekkeja vastaan.

Uskonto

Jo vuonna 1528 Montezuma II:n on kerrottu luulleen Hernán Cortésia atsteekkien jumala Quetzalcoatliksi. Atsteekkien legendojen mukaan Quetzalcoatl palaisi ihmisenä, ja Cortés oli saapunut Quetzalcoatlin syntymäpäivänä. Asteekkien kirjoituksissa tuolta ajalta kerrotaan, että kun Montezuma II tervehti Cortésia, hän piti luopumispuheen, jossa hän luovutti atsteekkien valtaistuimen "Quetzalcoatl-Cortésille":

"

Oi meidän Herramme, sinä olet kärsinyt väsymyksestä [ja] uupumuksesta. Olet tullut saapumaan maan päälle. Olet tullut hallitsemaan Meksikon kaupunkiasi; olet tullut laskeutumaan matollesi, istuimellesi [valtaistuimellesi], jota olen hetken ajan vartioinut sinua varten, jota olen vartioinut sinua varten.

"

Kuten historioitsija David Carrasco selittää: Motecuhzoma II toivottaa "Quetzalcoatl-Cortesin ... tervetulleeksi takaisin kaupunkiinsa vallatakseen uudelleen valtaistuimen, jota Montezuma ja muut [kuninkaat] ovat vartioineet ...". Muinainen ennustus on täyttynyt, ja paluun tekevä herra kutsutaan valtaistuimelle ja vierailemaan palatsissa. Selkeämpää julistusta suvereenin vallan palauttamisesta alkuperäiselle kuninkaalle tuskin voisi olla."

Muut syyt

Joidenkin historioitsijoiden mukaan espanjalaiset valloittajat eivät olleet ainoa syy atsteekkien valtakunnan hajoamiseen. Vuoteen 1519 mennessä valtakunnassa oli muitakin ongelmia, jotka helpottivat Espanjan valtausta. Esimerkiksi:

• Aateliset saivat yhä useammin mennä naimisiin rahvaan kanssa. Heidän lapsistaan tuli automaattisesti aatelisia. Tämä merkitsi sitä, että aatelisia oli liikaa ja tavallisia kansalaisia liian vähän tekemään jokapäiväistä työtä valtakunnassa. Koska rahvaan jäsenet olivat niitä, jotka viljelivät ruokaa valtakunnassa, tämä merkitsi sitä, että ruokaa ei riittänyt kaikille.
• Atsteekkien hallitus oli alkanut käyttää terroria pitääkseen hallussaan haltuunsa ottamiaan valtioita. Kun espanjalaiset konkistadorit saapuivat Tenochtitlaniin, he sanoivat, että atsteekit pitivät usein julkisia seremonioita. He kutsuivat valtaamiensa valtioiden johtajat paikalle. Sitten he tekivät monia ihmisuhreja. Valloittajien mukaan valtakunta uhrasi vuosittain 20 000 ihmistä - keskimäärin 55 ihmistä päivässä.
• Atsteekkien hallitus pakotti haltuunsa ottamansa osavaltiot - ja Tenochtitlanin tavalliset ihmiset - maksamaan yhä enemmän rahaa veroina (jotka olivat kuin veroja).
• Kun Cortés ja hänen valloittajansa tulivat Tenochtitlaniin, he toivat mukanaan isorokon. Tämä erittäin tarttuva tauti tappoi valtavan määrän asteekkeja.

Näiden asioiden vuoksi monet ihmiset atsteekkien valtakunnassa olivat onnettomia. Jotkut heistä auttoivat espanjalaisia valloittajia valtaamaan valtakunnan. Jotkut historioitsijat, kuten Brian Fagan ja Nadia Durrani, sanovat, että imperiumi olisi hajonnut, vaikka espanjalaiset eivät olisi koskaan tulleetkaan. Koska niin monet ihmiset olivat kuitenkin kuolleet isorokkoon, jäljellä ei myöskään ollut tarpeeksi ihmisiä taistelemaan konkistadoreja vastaan, kun nämä tulivat.

 
Espanjalaiset hyökkäävät Tenochtitlaniin  

Imperiumin jälkeen

Espanjalaisten hallinnassa atsteekkien valtakuntaa ei enää ollut olemassa. Espanjalaiset yrittivät muuttaa atsteekit katolilaisiksi ja saada heidät käyttäytymään espanjalaisten tavoin. He helpottivat siirtymistä atsteekkien hallinnasta Espanjan hallintoon antamalla monien atsteekkien aatelisten ryhtyä espanjalaisiksi aatelisiksi.

Valloittajat palkitsivat ihmisiä, jotka olivat auttaneet heitä voittamaan asteekit. Monet saivat Encomiendan, kylän, joka oli täynnä asteekkeja, jotka pakotettiin työskentelemään heille. Tämä ei paljon eronnut siitä, mitä monet maaorjat olivat tehneet asteekkien valtakunnan aikana. Työläisiä kuitenkin pahoinpideltiin, ja monet kuolivat. Tämän vuoksi espanjalainen piispa Bartolomé de las Casas ehdotti, että Uudessa Espanjassa käytettäisiin sen sijaan afrikkalaisia orjia. Myöhemmin, kun hän näki, miten paljon huonommin afrikkalaisia orjia kohdeltiin, las Casas muutti mielensä.

Vuoteen 1680 mennessä 94 prosenttia atsteekkien väestöstä oli kuollut. Tähän oli useita syitä:

• Tauti, erityisesti isorokko, jonka konkistadorit olivat tuoneet Euroopasta.
• Pakko tehdä liian kovaa työtä liian vähällä ruoalla, mikä aiheutti aliravitsemusta.
• Nälänhätä (he eivät pystyneet kasvattamaan tarpeeksi ruokaa itselleen, koska heidät pakotettiin kasvattamaan ruokaa muille ihmisille).
• Työhön pakottaneiden ihmisten pahoinpitelyt

Valloitettuaan atsteekkien valtakunnan espanjalaiset valloittajat siirtyivät valtaamaan muita osia Mesoamerikasta. Saman 160 vuoden aikana - vuosina 1520-1680 - 85-95 prosenttia Mesoamerikan alkuperäisväestöstä kuoli.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Atsteekkien
• Atsteekkien valtakunta
• Espanjan valtakunta
• Konkistadorit