Wenedyk
Wenedyk (suomeksi Venedic) on keksitty kieli. Jan van Steenbergen, hollantilainen kielitieteilijä ja kääntäjä, teki sen vuonna 2002. Sen idea on seuraava: mitä olisi tapahtunut, jos puolan kieli olisi kehittynyt latinan kielestä vanhan slaavin sijasta? Wenedyk on mahdollinen vastaus tähän kysymykseen. Se on romanikieli, joten lähes kaikki sanat ovat sukua ranskan, italian, romanian ja niin edelleen sanoille. Mutta ne näyttävät hyvin erilaisilta ja muistuttavat paljon enemmän puolaa. Oikeinkirjoitus- ja ääntämissäännöt perustuvat täysin puolan kieleen. Muut kielen osat, kuten kielioppi ja lauserakenne, ovat sekoitus puolaa ja romaniaa.
Yhdessä muiden keksittyjen kielten, kuten brithenigin kanssa (joka tekee saman asian walesin kanssa), wenedyk kuuluu niin sanottujen "vaihtoehtoisten kielten" ryhmään, kieliin, jotka olisivat voineet olla olemassa, jos historia olisi ollut erilainen. Brithenigin kanssa se on tunnetuin esimerkki tällaisista kielistä. Wenedyk tuli tunnetuksi Puolassa sen jälkeen, kun siitä kirjoitettiin Internetissä ja kuukausittain ilmestyvässä Wiedza i Życie -lehdessä ("Tieto ja elämä").
Wenedykiä käytetään Ill Bethisadissa, keksityssä maailmassa, jossa Rooman valtakunta oli vahvempi kuin todellisessa historiassa. Se on tärkein kieli Kahden kruunun tasavallassa, joka muistuttaa Puolan-Liettuan kansainyhteisöä, mutta ei ole jakautunut jakoihin kuten Puola.
Oikeinkirjoitus ja ääntäminen
Wenedykissä käytetään samoja kirjaimia kuin puolassa:
A Ą B C Ć D E Ę F G H I J K L Ł M N Ń O Ó Ó P R S Ś T U W Y Z Ź Ż Ż
Lisäksi kahdella kirjaimella kirjoitettuja äänteitä on seitsemän:
Ch Cz Dz Dz Dź Dż Rz Sz
Wenedyk lausutaan aivan kuten puolaksi. Painotus on lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Prepositiota ja pronominia käsitellään yhtenä sanana, joten kun pronominilla on vain yksi tavu, prepositiota korostetaan.
Kielioppi
Wenedykissä ei ole artikkeleita, sanoja kuten "a" ja "the". Tämä on tärkeä ero muihin romaanisiin kieliin ja myös keksittyihin kieliin, kuten esperantoon ja idoon. Syynä on se, että puolassa ja useimmissa muissa slaavilaisissa kielissä ei ole näitä sanoja, eivätkä ne olleet vielä vulgäärilatinassakaan niin vahvoja.
Wenedyk-sanoilla voi olla monia muotoja. Englanninkielisissä sanoissa on vain muutama (cat, cat's, cats; work, working, works, works, worked), mutta Wenedykissä on paljon muotoja, joissa englannissa olisi käytetty muita sanoja, kuten prepositioita tai modaaliverbejä. Substantiivien, pronominien ja adjektiivien tapauksessa näitä muotoja kutsutaan "tapauksiksi". Wenedykissä on kolme tapausta:
- suora tapaus: käytetään sekä lauseen subjektista että suorasta objektista. Lauseessa: Miej poterz leże libier "Isäni lukee kirjaa", Miej poterz "isäni" ja libier "kirja" ovat molemmat suorassa sijamuodossa.
- genetiivi: käytetään, kun englannissa käytetään 's tai of, esimerkiksi: siedź potrze "isäni tuoli", rzejna Anglie "Englannin kuningatar".
- datiivi: käytetään, kun englannissa käytetään (tai voidaan käyttää) to, esim: Da mi ił libier "Anna minulle tuo kirja", Da mi łu "Anna se minulle".
Wenedykillä on myös vokatiivi (jota käytetään jonkun kutsumiseen). Usein sillä on sama muoto kuin suoralla sijamuodolla, mutta ei aina: O potrze! "Voi isä!"
Sukupuolia on kolme ja deklinaatioita neljä (eri tapoja muodostaa muotoja). Ne muistuttavat hyvin paljon latinan deklinaatioita:
- ensimmäisen deklinaation kaikki sanat ovat -a-kirjaimella, ja lähes kaikki niistä ovat feminiinisiä;
- toisen deklinaation sanat ovat enimmäkseen maskuliinisia ja neutraalisia sanoja, jotka päättyvät konsonanttiin. Se on sekoitus latinan toisesta ja neljännestä deklinaatiosta;
- kolmannen deklinaation sanat ovat enimmäkseen feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät pehmeään konsonanttiin;
- Neljäs deklinaatio ovat sanoja -ej, se vastaa latinan viidennen deklinaation.
Tässä on taulukko Wenedykin pronomineista (sanat kuten minä, sinä, me, he ja niin edelleen):
Pronominit | |||||||||||
yksikkö (yksi) | monikko (useampi kuin yksi) |
| |||||||||
ensimmäinen | toinen | kolmas | ensimmäinen | toinen | kolmas |
| |||||
miehet | naiset | asiat | miehet | naiset | asiat |
| |||||
Englanti |
| thou (vanha), you (modern) | hänhän on | Sheherhersto | itititsto | me olemme meidän | sinä sinä sinä sinä | hethehemtheirsto |
| ||
Wenedyk | jomiemiejmi | tycieciejci | iłłułuli | łałąlejlej | łułułuli |
| wuwoszwoszwów | liłoszłórlew | lełaszłarlew | lelełórlew |
|
Myös verbeillä on monia muotoja. Jokaisella pronominilla on oma muotonsa:
jemu - I love
jemasz - you love
jema - he/she loves
jemamy - we love
jemacie - rakastat
jemą - he rakastavat
Useimmilla aikamuodoilla on erityismuodot:
jemar - rakastamaan
jemu - I love, I am loving
jemawa - Rakastin
jemie - Olen rakastanut
joru jemar - Minä rakastan, minä rakastan, minä rakastan.
jemaru - olen rakastanut
jemarsi - Olisin rakastanut, olisin rakastanut
jem - rakkaus!
jemęć - rakastava
jematy - rakastettu
Sanaluettelo
Wenedykin internetissä julkaistussa sanalistassa on yli 4000 sanaa. Tämä 30 sanan kaavio osoittaa, miltä Wenedyk näyttää verrattuna muihin romaanisiin kieliin:
Kymmenen romaanista kieltä vertailussa | |||||||||
Portugalin | Rhaeto-Romance | Romanian | Wenedyk | ||||||
käsivarsi | brachium | braço | brazo | rintaliivit | braccio | bratsch | braţ | breich | brocz |
musta | nĭger | negro | negro | noir | nero | nair | negru | nîr | niegry |
kaupunki, paikkakunta | cīvĭtas | cidade | ciudad | cité | città | citad | oraş | ciwdad | czytać |
kuolema | mŏrs | morte | muerte | mort | morte | mort | moarte | morth | mroć |
koira | canis | cão | perro | chien | sokeriruoko | chaun | cîine | voi | kań |
korva | auris | orelha | oreja | oreille | orecchio | ureglia | ureche | origl | urzykła |
muna | munasolu | ovo | huevo | œuf | uovo | ov | ou | ew | ów |
silmä | ŏcŭlus | olho | ojo | œil | occhio | egl | ochi | ogl | okieł |
isä | pater | pai | padre | père | padre | bab | tată | padr | poterz |
tulipalo | ignis, fŏcus | fogo | fuego | feu | fuoco | fieu | foc | ffog | fok |
kala | pĭscis | peixe | pez, pescado | poisson | pesce | pesch | peşte | pisc | pieszcz |
jalka | pĕs | pé | piirakka | pied | piede | pe | picior | pedd | piedź |
ystävä | amīcus | amigo | amigo | ami | amico | ami | prieten, amic | efig | omik |
vihreä | vĭrĭdis | verde | verde | vert | verde | verd | verde | gwirdd | wierdzi |
hevonen | ĕquus, cabăllus | cavalo | caballo | cheval | cavallo | chaval | cal | cafall | kawał |
I | ĕgo | eu | yo | je | io | jau | eu | eo | jo |
saari | īnsŭla | ilha | isla | île | isola | insla | insulă | ysl | izła |
kieli, kieli | lĭngua | língua | lengua | langue | lingua | linguatg, lieunga | limbă | llinghedig, llingw | lęgwa |
elämä | vīta | vida | vida | vie | vita | vita | viaţă | gwid | wita |
maito | lac | leite | leche | lait | latte | latg | lapte | llaeth | łoc |
nimi | nōmen | nome | nombre | nom | nome | num | nume | nôn | numię |
yö | nŏx | noite | noche | nuit | notte | notg | noapte | noeth | noc |
vanha | vĕtus | velho | viejo | vieux | vecchio | vegl | vechi | gwegl | wiekły |
koulu | schŏla | escola | escuela | école | scuola | scola | şcoală | yscol | szkoła |
taivas | caelum | céu | cielo | ciel | cielo | tschiel | cer | cel | czał |
tähti | stēlla | estrela | estrella | étoile | stella | staila | stea | ystuil | ścioła |
hammas | dĕns | dente | diente | dent | dente | dent | dinte | dent | dzięć |
ääni | vōx | voz | voz | voix | voce | vusch | voce | gwg | wucz |
vesi | aqua | água | agua | eau | acqua | aua | apă | ag | jekwa |
tuuli | vĕntus | vento | viento | tuuletusaukko | vento | tuuletusaukko | vînt | gwent | więt |
Näytteet
Isä meidän -rukous:
Potrze nostry, kwały jesz en czałór, sąciewkaty si twej numię.
Owień twej rzeń.
Foca si twa włątać, komód en czału szyk i sur cierze.
Da nów odzej nostry pań kocidzany.
I dziemieć nów nostrze dziewta, komód i nu dziemiećmy swór dziewtorzór.
I nie endycz nosz en ciętaceń, uta liwra nosz dzie mału.
Nąk twie są rzeń i pociestać i głurza, o siąprz. Amen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Wenedyk?
V: Wenedyk (englanniksi Venedic) on keksitty kieli, jonka hollantilainen kielitieteilijä ja kääntäjä Jan van Steenbergen loi vuonna 2002.
K: Mikä oli idea Wenedykin luomisen taustalla?
V: Ideana oli tutkia, mitä olisi tapahtunut, jos puolan kieli olisi kehittynyt latinan kielestä vanhan slaavin sijasta.
K: Miten Wenedyk eroaa muista romanikielistä?
V: Vaikka useimmat sanat ovat sukua ranskan, italian, romanian jne. sanoille, ne näyttävät hyvin erilaisilta ja paljon enemmän puolan kieleltä. Oikeinkirjoitus- ja ääntämissäännöt perustuvat täysin puolaan, kun taas kielioppi ja lauserakenne ovat sekoitus puolaa ja romaniaa.
K: Kuuluuko Wenedyk johonkin ryhmään tai luokkaan?
V: Kyllä, yhdessä muiden keksittyjen kielten, kuten brithenigin (joka tekee saman asian walesin kanssa), kanssa wenedyk kuuluu niin sanottujen "vaihtoehtoisten kielten" ryhmään, kieliin, jotka olisivat voineet olla olemassa, jos historia olisi ollut erilainen.
K: Miten wenedyk tuli tunnetuksi Puolassa?
V: Se tuli tunnetuksi sen jälkeen, kun siitä kirjoitettiin Internetissä ja kuukausittain ilmestyvässä "Wiedza i Życie" -lehdessä ("Tieto ja elämä").
K: Missä Wenedykiä käytetään?
V: Sitä käytetään Ill Bethisadissa, keksityssä maailmassa, jossa Rooman valtakunta oli vahvempi kuin todellisessa historiassa. Sitä käytetään myös tärkeänä kielenä Kahden kruunun tasavallassa, joka muistuttaa Puolan-Liettuan kansainyhteisöä, mutta ei ole jakautunut jakoihin kuten Puola.