Wenedyk

Oikeinkirjoitus ja ääntäminen

Wenedykissä käytetään samoja kirjaimia kuin puolassa:

A Ą B C Ć D E Ę F G H I J K L Ł M N Ń O Ó Ó P R S Ś T U W Y Z Ź Ż Ż

Lisäksi kahdella kirjaimella kirjoitettuja äänteitä on seitsemän:

Ch Cz Dz Dz Dź Dż Rz Sz

Wenedyk lausutaan aivan kuten puolaksi. Painotus on lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Prepositiota ja pronominia käsitellään yhtenä sanana, joten kun pronominilla on vain yksi tavu, prepositiota korostetaan.

Kielioppi

Wenedykissä ei ole artikkeleita, sanoja kuten "a" ja "the". Tämä on tärkeä ero muihin romaanisiin kieliin ja myös keksittyihin kieliin, kuten esperantoon ja idoon. Syynä on se, että puolassa ja useimmissa muissa slaavilaisissa kielissä ei ole näitä sanoja, eivätkä ne olleet vielä vulgäärilatinassakaan niin vahvoja.

Wenedyk-sanoilla voi olla monia muotoja. Englanninkielisissä sanoissa on vain muutama (cat, cat's, cats; work, working, works, works, worked), mutta Wenedykissä on paljon muotoja, joissa englannissa olisi käytetty muita sanoja, kuten prepositioita tai modaaliverbejä. Substantiivien, pronominien ja adjektiivien tapauksessa näitä muotoja kutsutaan "tapauksiksi". Wenedykissä on kolme tapausta:

• suora tapaus: käytetään sekä lauseen subjektista että suorasta objektista. Lauseessa: Miej poterz leże libier "Isäni lukee kirjaa", Miej poterz "isäni" ja libier "kirja" ovat molemmat suorassa sijamuodossa.
• genetiivi: käytetään, kun englannissa käytetään 's tai of, esimerkiksi: siedź potrze "isäni tuoli", rzejna Anglie "Englannin kuningatar".
• datiivi: käytetään, kun englannissa käytetään (tai voidaan käyttää) to, esim: Da mi ił libier "Anna minulle tuo kirja", Da mi łu "Anna se minulle".

Wenedykillä on myös vokatiivi (jota käytetään jonkun kutsumiseen). Usein sillä on sama muoto kuin suoralla sijamuodolla, mutta ei aina: O potrze! "Voi isä!"

Sukupuolia on kolme ja deklinaatioita neljä (eri tapoja muodostaa muotoja). Ne muistuttavat hyvin paljon latinan deklinaatioita:

• ensimmäisen deklinaation kaikki sanat ovat -a-kirjaimella, ja lähes kaikki niistä ovat feminiinisiä;
• toisen deklinaation sanat ovat enimmäkseen maskuliinisia ja neutraalisia sanoja, jotka päättyvät konsonanttiin. Se on sekoitus latinan toisesta ja neljännestä deklinaatiosta;
• kolmannen deklinaation sanat ovat enimmäkseen feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät pehmeään konsonanttiin;
• Neljäs deklinaatio ovat sanoja -ej, se vastaa latinan viidennen deklinaation.

Tässä on taulukko Wenedykin pronomineista (sanat kuten minä, sinä, me, he ja niin edelleen):

Myös verbeillä on monia muotoja. Jokaisella pronominilla on oma muotonsa:

jemu - I love

jemasz - you love

jema - he/she loves

jemamy - we love

jemacie - rakastat

jemą - he rakastavat

Useimmilla aikamuodoilla on erityismuodot:

jemar - rakastamaan

jemu - I love, I am loving

jemawa - Rakastin

jemie - Olen rakastanut

joru jemar - Minä rakastan, minä rakastan, minä rakastan.

jemaru - olen rakastanut

jemarsi - Olisin rakastanut, olisin rakastanut

jem - rakkaus!

jemęć - rakastava

jematy - rakastettu

Sanaluettelo

Wenedykin internetissä julkaistussa sanalistassa on yli 4000 sanaa. Tämä 30 sanan kaavio osoittaa, miltä Wenedyk näyttää verrattuna muihin romaanisiin kieliin:

Näytteet

Isä meidän -rukous:

Potrze nostry, kwały jesz en czałór, sąciewkaty si twej numię.

Owień twej rzeń.

Foca si twa włątać, komód en czału szyk i sur cierze.

Da nów odzej nostry pań kocidzany.

I dziemieć nów nostrze dziewta, komód i nu dziemiećmy swór dziewtorzór.

I nie endycz nosz en ciętaceń, uta liwra nosz dzie mału.

Nąk twie są rzeń i pociestać i głurza, o siąprz. Amen.