Aung San Suu Kyi | ihmisoikeusaktivisti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja

Henkilökohtainen elämä

Aung San Suu Kyi oli perheensä kolmas lapsi. Hänen nimensä "Aung San" tulee hänen isältään, joka on myös nimeltään Aung San, "Kyi" tulee hänen äidiltään ja "Suu" tulee hänen isoäidiltään.

Hänen isänsä auttoi tekemään Burmasta itsenäisen Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1947. Hän sai surmansa samana vuonna. Hän kasvoi äitinsä Khin Kyin ja kahden veljensä Aung San Linin ja Aung San Oon kanssa Yangonissa. Toinen veljistä, Aung San Lin, hukkui, kun Suu Kyi oli kahdeksanvuotias. Hänen toinen veljensä Aung San Oo asuu nykyisin San Diegossa, Kaliforniassa, ja hän on Yhdysvaltain kansalainen.

Suu Kyi kävi suurimman osan lapsuudestaan Burmassa katolista koulua. Hän oppi koulussa englantia.

Khin Kyi, Suu Kyin äiti, tuli kuuluisaksi poliitikkona. Hänestä tuli Burman suurlähettiläs Intiassa vuonna 1960. Aung San Suu Kyi opiskeli Intiassa Lady Shri Ram College for Women -yliopistossa New Delhissä. Suu Kyi jatkoi opintojaan Oxfordin St Hugh's Collegessa ja oppi filosofiaa, politiikkaa ja taloutta. Hän kävi myös Lontoon yliopiston School of Oriental and African Studies -koulun 1980-luvulla.

Hän muutti New Yorkiin ja työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa. Vuonna 1972 Aung San Suu Kyi avioitui Michael Arisin (1946-1999) kanssa, joka oli Bhutanissa asunut tiibetiläisen kulttuurin professori. Hän oli tavannut Arisin, kun he molemmat opiskelivat Oxfordissa. Vuonna 1973 hän synnytti ensimmäisen poikansa Alexanderin Lontoossa, ja vuonna 1977 hän sai toisen poikansa Kimin.

 

Poliittiset lähtökohdat

Aung San Suu Kyi palasi Burmaan vuonna 1988 hoitamaan sairasta äitiään. Samana vuonna sosialistisen valtapuolueen pitkäaikainen johtaja, kenraali Nay Win, lopetti politiikassa toimimisen.

Hän ihaili Mohandas Gandhin väkivallattomuutta. Häntä inspiroi myös buddhalaisuus. Aung San Suu Kyi työskenteli demokratian puolesta ja auttoi Kansallisen demokratialiiton perustamisessa 27. syyskuuta 1988.

Koska Suu Kyi taisteli hallitusta vastaan, häntä pyydettiin lähtemään maasta, mutta hän ei lähtenyt.

 

Kotiaresti ja vapauttaminen

Hänet pidätettiin vuonna 1989 ja vangittiin vuonna 1990. Tämä tapahtui vaalien jälkeen, jotka hänen puolueensa, Kansallinen demokratialiitto, voitti, mutta jota ei kuitenkaan päästetty maan johtoon. Vuosina 1990-2010 hän oli lähes aina kotonaan, mitä kutsutaan kotiarestiksi. Burma vapautti hänet marraskuussa 2010. Suu Kyi oli tarkoitus vapauttaa vuonna 2009, mutta kun mies löydettiin hänen kotiinsa tunkeutumasta, hänet pidettiin kotiarestissa vielä vuoden ajan, koska hän oli rikkonut kotiarestin sääntöjä.

 

Aika poliitikkona

Kun hänet vapautettiin kotiarestista, hänet valittiin valtion neuvonantajaksi. Kun hän oli valtioneuvos, Burmassa oli vakavia ongelmia rohingyojen kansanmurhan kanssa.

 

Poliittinen vakaumus

Kun häneltä kysyttiin, mistä demokraattisista malleista Myanmar voisi ottaa mallia, hän vastasi: Aasian maista, kuten Etelä-Koreasta, Taiwanista, Mongoliasta ja Indonesiasta." Hän sanoi: "Meillä on paljon, paljon opittavaa eri paikoista, ei vain Aasian maista, kuten Etelä-Koreasta, Taiwanista, Mongoliasta ja Indonesiasta." Hän mainitsi myös "Itä-Euroopan maat, jotka siirtyivät kommunistisesta itsevaltiudesta demokratiaan 1980- ja 1990-luvuilla, ja Latinalaisen Amerikan maat, jotka siirtyivät sotilashallituksista. "Emmekä tietenkään voi unohtaa Etelä-Afrikkaa, sillä vaikka se ei ollutkaan sotilashallinto, se oli varmasti autoritaarinen hallinto." Hän lisäsi: "Haluamme oppia kaikilta, jotka ovat onnistuneet siirtymään demokratiaan, ja myös ... suuri vahvuutemme on se, että koska olemme niin paljon jäljessä kaikista muista, voimme myös oppia, mitä virheitä meidän pitäisi välttää."

 
Suu Kyi Ms-lehden etusivulla vuonna 2012.  

Kirja

Kirjoittanut

• Kirjeitä Burmasta (1998) Fergal Keanen kanssa ISBN 978-0140264036
• Toivon ääni (1998) Alan Clementsin kanssa, ISBN 978-1888363838.
• Freedom from Fear and Other Writings (1995) Václav Havelin, Desmond M. Tutun ja Michael Arisin kanssa, ISBN 978-0140253177.
• Der Weg zur Freiheit (1999) yhdessä U Kyi Maungin ja U Tin Oon kanssa, ISBN 978-3404614356.
• Kirje Danielille: viestejä sydämestä (1996), kirjoittanut Fergal Keane, esipuhe Aung San Suu Kyi, toimittanut Tony Grant ISBN 978-0140262896.
• Burman henkinen vallankumous: The Struggle for Democratic Freedom and Dignity (1994) Alan Clementsin, Leslie Keanin, Dalai-laman ja Sein Winin kanssa ISBN 978-0893815806.
• Burman Aung San: A Biographical Portrait by His Daughter (1991) ISBN 978-1870838801, 2. painos 1995.
• Aung San (Leaders of Asia Series) (1990) ISBN 978-9990288834
• Burma ja Intia: Joitakin näkökohtia henkisestä elämästä kolonialismin aikana (1990) ISBN 978-8170231349
• Bhutan (Let's Visit Series) (1986) ISBN 978-0222010995
• Nepal (Vierailusarja) (1985) ISBN 978-0222009814
• Burma (vierailusarja) (1985) ISBN 978-0222009791

Muokattu

• Tiibetin tutkimuksia Hugh Richardsonin kunniaksi. Toimittaneet Michael Aris ja Aung San Suu Kyi. (1979). Vikas-kustantamo, New Delhi.

Mainittu

• Aung San Suu Kyi (Modern Peacemakers) (2007), Judy L. Hasday, ISBN 978-0791094358.
• Rouva: Aung San Suu Kyi: Nobel Laureate and Burma's Prisoner (2002), Barbara Victor, ISBN 978-0571211777, tai 1998 kovakantinen: ISBN 978-0571199440
• Täydellinen panttivanki: A Life of Aung San Suu Kyi (2007) by Justin Wintle, ISBN 978-0091796815.
• Tyrannit: David Wallechinsky: Maailman 20 pahinta elävää diktaattoria (2006), ISBN 978-0060590048.
• Aung San Suu Kyi (Modernin maailman tiennäyttäjät) (2004), William Thomas, ISBN 978-0836852639.
• Ei logoa: No Space, No Choice, No Jobs (2002) by Naomi Klein ISBN 978-0312421434
• Psyykkinen kulttuuri Burman kriisipolitiikassa: (ILCAA Study of Languages and Cultures of Asia and Africa Monograph Series) (1999) by Gustaaf Houtman, ISBN 978-4872977486.
• Aung San Suu Kyi: Standing Up for Democracy in Burma (Women Changing the World) (1998) by Bettina Ling ISBN 978-1558611979
• Aung San Suu Kyi: Burman peloton ääni (Newsmakers Biographies Series) (1997), Whitney Stewart, ISBN 978-0822549314.
• Rauhan vanki: Aung San Suu Kyi and Burma's Struggle for Democracy (Champions of Freedom Series) (1994) by John Parenteau, ISBN 978-1883846053.
• Des femmes prix Nobel de Marie Curie à Aung San Suu Kyi, 1903-1991 (1992) Charlotte Kerner, Nicole Casanova, Gidske Anderson, ISBN 978-2721004277.
• Aung San Suu Kyi, kohti uutta vapautta (1998) Chin Geok Ang ISBN 978-9814024303.
• Aung San Suu Kyin taistelu: (1997) Mikio Oishi ISBN 978-9839861068
• Emma Larkin: George Orwellin löytäminen Burmassa (2004) ISBN 1594-20052-1

 

Palkinnot

• Thorolf Rafton muistopalkinto (1990)
• Saharov-palkinto (1991)
• Nobelin rauhanpalkinto (1991)
• Liberaalin internationaalin vapauden palkinto (1995)
• Dublinin kaupungin vapaus, Irlannin tasavalta (1999)
• Presidentin vapaudenmitali (2000)
• Jawaharlal Nehru -palkinto (1993)
• Olof Palme -palkinto
• Companion of the Order of Australia (Australian korkein siviilikunnianosoitus).
• Unescon Madanjeet Singh -palkinto suvaitsevaisuuden ja väkivallattomuuden edistämisestä (2002).
• Four Freedoms Award -palkinto kategoriassa Vapaus pelosta (2006).
• Kanadan kunniakansalaisuus (2007)
• Kongressin kultamitali (2008)
• LSESU:n kunniapuheenjohtaja
• Colgaten yliopiston kunniatohtori (Doctorate of Letters honoris causa)