Ranska olympialaisissa – historia, osallistumiset ja mitalit

Ranska on osallistunut kaikkiin olympialaisiin lukuun ottamatta vuoden 1904 kisoja. Vuonna 1904 eri lähteet mainitsevat Albert Coreyn osallistuneen kisoihin joko Yhdysvaltojen tai Ranskan puolesta.

Kansainvälisen olympiakomitean virallinen lyhenne Ranskalle on FRA.

Yleiskatsaus ja rooli olympialiikkeessä

Ranska on ollut modernin olympialiikkeen keskiössä alusta lähtien: modernien olympiakisojen uudelleen käynnistäjä oli ranskalainen Pierre de Coubertin, ja ranskalaiset urheiluseurat olivat mukana liikkeen varhaisessa rakentamisessa. Ranska kuuluu mitalimäärissä ja osallistumisten kattavuudessa olympiahistorian merkittävimpiin maihin, ja se on tunnettu laajasta lajikirjosta, joka ulottuu miekkailusta ja pyöräilystä judoan, yleisurheiluun ja uintiin sekä talvilajeihin.

Osallistumiset kesä- ja talviolympialaisiin

Ranska debytoi modernissa olympialiikkeessä Ateenassa 1896 ja on ollut mukana kaikissa kesäkisoissa lukuun ottamatta Saint Louisin 1904 kisoja. Talviolympialaisiin Ranska on osallistunut niiden alusta, Chamonix’sta 1924, lähtien. Kylmän sodan aikaisissa boikoteissa Ranska pysyi pääosin mukana: esimerkiksi vuoden 1980 Moskovassa ranskalaisurheilijat kilpailivat, vaikka osa länsimaista boikotoi kisoja.

Olympiaisännyydet Ranskassa

• 1900, Pariisi (kesä): kisat järjestettiin maailmannäyttelyn yhteydessä, ohjelmassa oli useita uusia lajeja ja naiset kilpailivat ensimmäistä kertaa useissa lajeissa.
• 1924, Pariisi (kesä): kisat vakiinnuttivat useita nykykäytäntöjä; urheilijoille rakennettiin ensimmäinen varsinainen olympiakylä.
• 1924, Chamonix (talvi): alun perin ”talviurheilun viikko”, joka tunnustettiin myöhemmin ensimmäisiksi talviolympialaisiksi.
• 1968, Grenoble (talvi): teknologisesti edistykselliset kisat, joissa televisiointi laajeni ja talvikisoissa otettiin käyttöön järjestelmällisiä dopinginvalvonnan käytäntöjä.
• 1992, Albertville (talvi): viimeiset talvikisat, jotka pidettiin samana vuonna kesäkisojen kanssa; tapahtumat hajautettiin useisiin Savoien alppikeskuksiin.
• 2024, Pariisi (kesä): kolmannet kesäolympialaiset Pariisissa; kisoissa painotettiin kestävyyttä, sukupuolten välistä tasapainoa ja kaupunkilajeja, ja avajaiset järjestettiin poikkeuksellisesti kaupungin keskustassa.

Isännyyksien lukumäärällä Ranska kuuluu harvoihin maihin, jotka ovat järjestäneet olympialaiset useammin kuin viisi kertaa.

Mitalit ja menestyslajit

Ranska on kerännyt olympiahistoriassa satoja mitaleja ja on vakiinnuttanut asemansa koko historian kärkikymmenikössä. Menestys on ollut erityisen vahvaa seuraavissa lajeissa:

• Miekkailu: Ranskan menestyksekkäin olympialaji; useita legendaarisia mestareita florettissa, kalvassa ja säilässä.
• Pyöräily: ratapyöräilystä maantieajoon; ranskalaiset ovat voittaneet sekä henkilökohtaisia että joukkuemitaleja kautta aikojen.
• Judo: 2000-luvun mittaan noussut mitalitakuu, sekä naisissa että miehissä.
• Yleisurheilu: erityisesti sprintti- ja aitamatkat, pituus- ja seiväshyppy sekä maraton ovat tuoneet menestystä.
• Uintilajit: vapaauinnin viestit ja sprinttimatkat ovat olleet vahvoja.
• Joukkuepelit: käsipallo ja lentopallo ovat tuoneet kultamitaleja 2000-luvulla; koripallossa ja jalkapallossa on saavutettu merkittäviä sijoituksia ja mitaleja.

Talvilajeissa Ranska on menestynyt erityisesti alppihiihdossa, ampumahiihdossa, taitoluistelussa ja viime vuosikymmeninä myös freestylehiihdossa ja lumilautailussa.

Merkittäviä ranskalaisia olympiaurheilijoita

• Marie-José Pérec (yleisurheilu): 200–400 metrin sprintteri, moninkertainen olympiavoittaja ja yksi Ranskan tunnetuimmista kesälajien tähdistä.
• Teddy Riner (judo): raskaan sarjan legenda ja moninkertainen olympiavoittaja sekä joukkue- että henkilökohtaisissa kilpailuissa.
• Tony Estanguet (kanootin slalom): moninkertainen olympiakultamitalisti, joka on sittemmin toiminut keskeisessä roolissa Ranskan olympiaorganisaatiossa.
• Martin Fourcade (ampumahiihto): talviolympialaisten suurnimi, jonka palkintokaapissa on useita olympiakultia.
• Jean-Claude Killy (alppihiihto): 1968 Grenoblen kolmoisvoittaja, yksi talvilajien ikoneista.
• Laure ja Florent Manaudou (uinti): sisarukset, jotka ovat molemmat voittaneet olympiakultaa.
• Renaud Lavillenie (seiväshyppy): olympiavoittaja ja pitkäaikainen lajin maailmanhuippu.
• Alain Mimoun (maraton): klassisen matkan olympiavoittaja ja ranskalaisen kestävyysjuoksun symboli.

Erikoistapauksia ja historiallisia huomioita

• Varhaisten kisojen joukkueet: 1800–1900-lukujen vaihteessa osa joukkueista oli ”sekajoukkueita”, joissa kilpaili eri maiden urheilijoita; tämä näkyy yhä mitalitilastojen kirjaamiskäytännöissä.
• Albert Corey (1904): Coreyn edustusoikeudesta on ristiriitaisia tietoja, ja hänet on joissakin lähteissä kirjattu Yhdysvaltain, toisissa Ranskan urheilijaksi.
• Michel Théato (1900): Pariisin maratonvoittajan kansallisuus on ollut historiantutkimuksen aihe; tulosten tilastointi on sittemmin tarkentunut, mutta aikakauden kirjanpito oli hajanaista.

Organisaatio ja tunnukset

Ranskan olympialiikettä koordinoi Ranskan olympiakomitea (Comité National Olympique et Sportif Français, CNOSF), joka vastaa muun muassa joukkuevalinnoista, valmentautumisjärjestelmistä ja kisajärjestelyjen kotimaisesta koordinoinnista. Kansainvälisessä käytössä oleva maatunnus on FRA, ja ranskalaisjoukkueet tunnetaan perinteisesti sinivalkopunaisista väreistään.

Yhteenvetona Ranska on yksi olympiahistorian kivijaloista: lähes katkeamaton osallistuminen, useat isännyydet, laaja menestys lajien kirjossa ja pitkä lista ikonisia urheilijoita tekevät siitä olympialaisten suurmaan.

Hae kirjaimella