Grameen Bank: Bangladeshin mikroluoton ja mikrorahoituksen pioneeri
Grameen Bank — Bangladeshin mikroluoton pioneeri: naisten voimaannuttaja, köyhyyden torjuja ja yhteisöpankki, jonka Muhammad Yunus teki maailmankuuluksi Nobelilla.
Grameen Bank on Bangladeshissa perustettu yhteisön kehityspankki, joka tunnetaan mikroluoton pioneerinä. Se myöntää pieniä lainoja (yleensä kutsutaan mikroluotoiksi tai "grameen‑luotoiksi") köyhille ihmisille ilman perinteistä vakuusvaatimusta. Sana "Grameen" tulee bengalin sanasta "gram", joka tarkoittaa "kylää" — pankin toiminta on alunperin suunnattu maaseudun yhteisöille. Ajatusmalli on, että köyhillä ihmisillä usein on taitoja ja yrittäjyyskykyä, mutta puute pääomasta estää heidän mahdollisuutensa käyttää niitä. Grameen hallinnoi myös useita muita yrityksiä ja hankkeita, kuten tekstiili-, puhelin- ja uusiutuvaan energiaan liittyviä yhtiöitä, ja suurin osa sen lainansaajista on naisia.
Grameen Bankin toiminta alkoi vuonna 1976, kun Fulbrightin stipendiaatti ja Chittagongin yliopiston professori Muhammad Yunus kokeili käytännönläheisiä lainamalleja maaseudun köyhien tukemiseksi. Lokakuussa 1983 Grameenista tuli itsenäinen pankki Bangladeshin hallituksen päätöksellä. Pankki ja sen perustajaa kiitettiin laajalti, ja ryhmälle sekä sen tunnetuimmalle edustajalle, Muhammad Yunusille, myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2006 tunnustuksena niiden työlle köyhyyden vähentämiseksi ja taloudellisen osallistumisen edistämiseksi.
Pankin toimintaperiaate eroaa perinteisestä pankkitoiminnasta useilla tavoilla. Grameen käyttää niin kutsuttua "solidaarisuusryhmien" mallia: lainanhakija muodostaa pienen tukiryhmän muiden lainaajien kanssa, ja sosiaalinen vastuu sekä ryhmän tuki korvaavat vakuudet. Lainat ovat usein pieniä ja suunnattu muun muassa pienyritystoimintaan, kotitalouden tuloja kasvattaviin hankkeisiin, maanviljelyyn tai eläinten pitoon. Pankki vaatii usein myös säästöjä ja järjestää säännöllisiä tapaamisia ja talousneuvontaa, mikä edistää maksukuria ja taloudellista osaamista.
Grameenin painotus naisiin on ollut strateginen: naisten saamien lainojen on havaittu lisäävän kotitalouksien hyvinvointia ja parantavan lasten koulutusta ja terveyttä. Pankki raportoi korkeista takaisinmaksuprosenteista, mikä on ollut yksi syy siihen, miksi malli on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Grameen‑mallista on muodostunut esikuva monille muille mikrorahoitusjärjestöille ja kehitysohjelmille.
Grameen on myös laajentanut toimintaansa sosiaalisesti suuntautuneisiin liiketoimiin: sen perinteisiin kuuluvat yritykset ovat pyrkineet tuomaan markkinapohjaista ratkaisua infrastruktuuriin (esim. viestintä) ja uusiutuvaan energiaan maaseudulla. Nämä yritykset ovat olleet osa monimutkaisempaa keskustelua siitä, miten voittoa tuottavaa liiketoimintaa ja kehitystyötä yhdistetään.
Keskustelu Grameen Bankin vaikutuksista ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Jotkut tutkijat ja toimijat kritisoivat pankkia siitä, että lainojen hinnat voivat olla köyhille suhteessa korkeat ja että useampi pienlainaaja saattaa ajautua velkaongelmiin tai velkaloukkuun. On myös esitetty väitteitä, joiden mukaan pankin toiminta olisi riippuvainen ulkopuolisesta tuesta, ja että ilman lahjoituksia tai muita rahoituslähteitä toimintamallit saattaisivat muuttua. Samaan aikaan Grameenia pidetään usein mikrorahoituksen menestystarinana, mutta alan sisälläkin käydään keskustelua esimerkiksi korkotasoista, toiminnan kaupallistumisesta ja asiakkaiden ylikuormittumisesta.
Lisäksi pankin historiassa on ollut myös hallinnollisia ja poliittisia kiistoja, jotka ovat herättäneet keskustelua organisaation riippumattomuudesta, hyvästä hallintotavasta ja perustavanlaatuisesta mission säilyttämisestä. Nämä kiistat ovat saaneet aikaan laajempia pohdintoja siitä, miten mikrorahoituslaitokset voivat kasvaessaan säilyttää sosiaalisen tavoitteensa ja suojella asiakkaita.
Nykyisin Grameen Bankin toimintaa arvioidaan sekä sen taloudellisen kestävyyden että sosiaalisen vaikutuksen näkökulmista. Mallin vaikutus kehityspolitiikkaan on kiistaton: se on inspiroinut lukuisia mikrorahoituksen malleja eri puolilla maailmaa, mutta samalla esimerkit osoittavat, että mikroluotto ei yksinään poista köyhyyttä—tarvitaan myös laajempaa talouspoliittista tukea, koulutusta ja infrastruktuuria, jotta kestävät kehitysvaikutukset toteutuvat.
Historia
Pankin ensimmäinen jäsen Muhammad Yunus suoritti taloustieteen tohtorin tutkinnon Vanderbiltin yliopistossa Yhdysvalloissa. Bangladeshin nälänhädän aikana vuonna 1974 hän antoi pienen, 27 Yhdysvaltain dollarin lainan 42 perheelle, jotta nämä voisivat valmistaa pieniä tuotteita ja myydä niitä ilman suuria velkoja. Yunus uskoi, että Bangladeshissa olisi paljon vähemmän köyhiä ihmisiä, jos he saisivat pieniä lainoja.
Grameen Bank (bengalin kielellä "kylien pankki") on Yunusin ideoiden tulos. Pankki sai alkunsa Yunusin ja Bangladeshin Chittagongin yliopiston maaseututalousprojektin tutkimushankkeesta. He antoivat pieniä lainoja ja odottivat, mitä tapahtuisi. Vuonna 1976 Jobran kylästä ja muista Chittagongin yliopistoa ympäröivistä kylistä tulivat ensimmäiset paikat, joissa Grameen Bank lainasi rahaa ihmisille. Pankki menestyi hyvin, ja Bangladeshin pääpankin tuella se myönsi lainoja Tangailin alueelle (pääkaupungin Dhakan pohjoispuolella). Pankin menestys jatkui, ja pian se antoi lainoja monilla Bangladeshin alueilla. Bangladeshin hallitus teki hankkeesta itsenäisen pankin 2. lokakuuta 1983. Chicagossa toimivan yhteisöllisen kehityspankin ShoreBankin pankkiirit auttoivat Yunusta tekemällä Grameen Bankista osan Shorebankia Ford Foundationin rahoilla. Bangladeshin vuoden 1998 tulvan jälkeen monet ihmiset eivät pystyneet maksamaan velkojaan Grameenille muutamaan vuoteen. Vuoden 2005 alkuun mennessä pankki oli lainannut köyhille yli 4,7 miljardia dollaria.
Grameen Bank lainaa nyt rahaa köyhille ihmisille kaikkialla Intiassa. Vuoteen 2006 mennessä Intiassa oli yli 2 100 Grameen Bankin konttoria. Sen menestys on innoittanut vastaavia hankkeita yli 40 maassa eri puolilla maailmaa, ja se on saanut Maailmanpankin tekemään aloitteen Grameen-tyyppisten järjestelmien rahoittamiseksi.
Pankki saa apua rahalla. 1990-luvun puolivälissä pankki alkoi saada suurimman osan rahoituksestaan Bangladeshin keskuspankilta. Viime aikoina Grameen on lainannut rahaa. Bangladeshin hallitus takaa, että Grameen-pankin lainaamat rahat maksetaan takaisin.
Nobel-palkittu Muhammad Yunus, pankin ensimmäinen jäsen.
Miten pankki toimii
| 16 Päätökset |
| 1. Noudatamme ja edistämme Grameen Bankin neljää periaatetta: Kurinalaisuus, yhtenäisyys, rohkeus ja ahkeruus - kaikilla elämänalueillamme. 2. Vaurautta tuomme perheillemme. 3. Emme saa asua ränsistyneissä taloissa. Korjaamme talomme ja pyrimme rakentamaan uudet talot mahdollisimman pian. 4. Viljelemme vihanneksia ympäri vuoden. Syömme niitä runsaasti ja myymme ylijäämän. 5. Istutuskausien aikana istutamme mahdollisimman paljon taimia. 6. Aiomme pitää perheemme pieninä. Meidän on minimoitava menomme. Pidämme huolta terveydestämme. 7. Meidän on koulutettava lapsemme ja varmistettava, että he voivat ansaita niin, että he voivat maksaa koulutuksensa. 8. Pidämme aina lapsemme ja ympäristön puhtaana. 9. Rakennamme ja käytämme kuoppalatriineja. 10. Juomme vettä putkikaivoista. Jos sitä ei ole saatavilla, keitämme vettä tai käytämme alunaa. 11. Emme ota myötäjäisiä poikiemme häistä, emmekä anna mitään myötäjäisiä tyttäremme häistä. Pidämme keskuksemme vapaana myötäjäisten kirouksesta. Emme harjoita lapsiavioliittoja. 12. Emme tee kenellekään vääryyttä, emmekä anna kenenkään tehdä sitä. 13. Teemme yhdessä suurempia investointeja suurempien tulojen saavuttamiseksi. 14. Olemme aina valmiita auttamaan toisiamme. Jos joku on vaikeuksissa, me kaikki autamme häntä. 15. Jos saamme tietää, että jossakin keskuksessa on rikottu kuria, menemme kaikki sinne ja autamme palauttamaan kurin. 16. Osallistumme yhteisesti kaikkeen sosiaaliseen toimintaan. |
Grameen Bank tunnetaan parhaiten solidaarisesta luotonannosta. Pankki noudattaa myös arvoja, joita Bangladeshissa ilmentävät kuusitoista päätöstä. Grameen Bankin jokaisessa konttorissa lainanottajat lausuvat nämä päätökset ja vannovat noudattavansa niitä.
Yhteisvastuulainoja myönnetään yli 43 maassa. Jokaisen lainanottajan on kuuluttava viisijäseniseen ryhmään, ryhmän ei tarvitse antaa takausta lainalle. Laina myönnetään vain yhdelle henkilölle, mutta koko ryhmän on huolehdittava siitä, että rahat maksetaan takaisin. Jokaisen jäsenen on maksettava lainansa itse, mutta jos hänellä on ongelmia, ryhmä voi auttaa häntä maksamaan sen, koska ryhmä ei saisi Grameenilta enää lainaa, jos ryhmän kaikki lainat jäisivät maksamatta.
Grameen Bank ei vie ihmisiä oikeuteen, jos he eivät pysty maksamaan, vaan järjestelmä toimii vain luottamuksen varassa. Solidaarisuusryhmät sopivat Grameenin kanssa, että he säästävät tarpeeksi lisämaksuja varten siltä varalta, että he eivät pysty maksamaan joka kerta.
Monet intialaiset naiset eivät voi saada lainaa suurilta pankeilta, joten 97 prosenttia Grameensin lainoista menee naisille. Joissakin maissa naisia kohdellaan hyvin huonosti, ja Maailmanpankin kaltaiset ryhmät tutkivat, auttaako pienlainojen myöntäminen naisia kaikkialla maailmassa. Yli 98 prosenttia Grameensin lainoista on maksettu takaisin, mutta Wall Street Journalin mukaan 20 prosentilla lainoista kesti yli vuoden pidempään kuin lainan takaisinmaksu oli sovittu. Grameen kertoo, että yli puolella sen lainanottajista Bangladeshissa (lähes 50 miljoonaa) on nyt kaikki kouluikäiset lapset koulussa, kaikki kotitalouden jäsenet syövät kolme ateriaa päivässä, heillä on puhdas käymälä, sateenkestävä talo, puhdasta juomavettä ja he voivat maksaa 300 taka viikossa (noin 4 Yhdysvaltain dollaria) lainaansa.
Kyläpuhelinohjelma
Yksi Grameen Bankin köyhien hyväksi tekemistä toimista on Village Phone -ohjelma. Naisyrittäjät voivat perustaa yrityksen, joka tarjoaa maksullista puhelinpalvelua Bangladeshin maaseudulla. Kyläpuhelinohjelma sai vuonna 2004 100 000 euron suuruisen Pietarin palkinnon teknologiasta kehitykseen. Development Gateway -säätiö totesi:
...Grameen on luonut uuden luokan naisyrittäjiä, jotka ovat nostaneet itsensä köyhyydestä. Lisäksi se on parantanut maanviljelijöiden ja muiden viljelijöiden toimeentuloa, sillä he saavat kriittistä markkinatietoa ja elintärkeää viestintää, jota ei aiemmin ollut mahdollista saada noin 28 000:ssa Bangladeshin kylässä. Tällä hetkellä käytössä on yli 55 000 puhelinta, ja yli 80 miljoonaa ihmistä hyötyy markkinatiedoista, sukulaisten uutisista ja muusta.
Vaikeuksissa olevien jäsenten ohjelma
Vuonna 2003 Grameen Bank aloitti uuden lainaohjelman, joka erosi Solidaarisuusryhmästä ja jonka tarkoituksena oli auttaa Bangladeshin kerjäläisiä. Ohjelman tarkoituksena on antaa pieniä lainoja kerjäläisille. Lainat maksavat vain lainasumman verran, ja takaisinmaksu kestää kauan, esimerkiksi kerjäläinen, joka ottaa pienen, noin 100 taka (noin 1,50 Yhdysvaltain dollaria) suuruisen lainan, voi maksaa vain 2,00 taka (noin 3,4 Yhdysvaltain senttiä) viikossa ja maksaa takaisin vain 100 taka.
Pankki ei pakota kerjäläisiä lopettamaan kerjäämistä, vaan yrittää saada heidät myymään edullisia tavaroita. Erään pankin johtajan vuonna 2006 järjestämässä Global Microcredit Summit -huippukokouksessa kerrotaan, että toukokuuhun 2006 mennessä noin 73 000 kerjäläistä on ottanut lainaa noin 58,32 miljoonaa taka (noin 833 150 Yhdysvaltain dollaria) ja maksanut takaisin 34,78 miljoonaa taka (noin 496 900 Yhdysvaltain dollaria).
Tilastot
Grameen Bankin omistavat ihmiset, jotka lainaavat rahaa, pääasiassa naiset. Lainanottajat omistavat 94 prosenttia pankista, ja loput 6 prosenttia omistaa Bangladeshin hallitus.
Lokakuussa 2007 pankilla oli 7,34 miljoonaa lainanottajaa, joista 97 prosenttia oli naisia. Lainanottajien määrä oli yli kaksinkertaistunut vuodesta 2003, jolloin pankilla oli vain 3,12 miljoonaa jäsentä. Lokakuussa 2007 pankilla oli yli 24 703 työntekijää ja 2 468 konttoria, jotka kattoivat 80 257 kylää. Vuonna 2003 pankki kattoi 43 681 kylää. Pankki on lainannut perustamisestaan lähtien 347,75 miljardia taka (6,55 miljardia Yhdysvaltain dollaria). Lainoja on maksettu takaisin 313,11 miljardia taka (5,87 miljardia dollaria). Pankin mukaan 98,35 prosenttia lainoista on maksettu takaisin. Vuonna 1998 95 prosenttia lainoista maksettiin takaisin. Monet arvostelijat kuitenkin epäilevät tätä takaisinperintäastetta ja määritelmää, jota Grameen käyttää tämän luvun laskemiseen.
Nobelin rauhanpalkinto
Grameen Bank sai muun muassa Bangladeshin itsenäisyyspäivän palkinnon vuonna 1994. Pankki sai tunnetuimman palkintonsa 13. lokakuuta 2006, kun Nobel-komitea myönsi Grameen Bankille ja sen ensimmäiselle jäsenelle Muhammad Yunusille Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006 "ponnisteluista taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen aikaansaamiseksi alhaalta käsin". Nobel-säätiö sanoo:
Kolme vuosikymmentä sitten alkunsa saanut Yunus on ennen kaikkea Grameen Bankin kautta kehittänyt mikroluottoja yhä tärkeämmäksi välineeksi köyhyyden vastaisessa taistelussa. Grameen Bank on ollut ideoiden ja mallien lähde monille mikroluottolaitoksille, joita on syntynyt ympäri maailmaa.
Mosammat Taslima Begum käytti ensimmäisen 16 euron (20 dollarin) lainansa pankista vuonna 1992 ostaakseen vuohen, ja hänestä tuli sittemmin menestyvä yrittäjä ja yksi pankin hallituksen valituista jäsenistä. Hän sai Nobel-palkinnon Grameen Bankille 10. joulukuuta 2006 Oslon kaupungintalolla pidetyssä palkinnon jakotilaisuudessa.
Grameen Bank on ainoa yritys, joka on saanut Nobel-palkinnon. Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja, professori Ole Danbolt Mjøs sanoi palkinnon luovutustilaisuudessa pitämässään puheessa, että antamalla palkinnon Grameen Bankille ja Muhammad Yunusille Norjan Nobel-komitea halusi lisätä kontakteja muslimimaailmaan, auttaa naisia ja taistella köyhyyttä vastaan.
Bangladeshin kansa oli hyvin iloinen Nobel-palkinnosta. Jotkut kriitikot väittivät, että palkinto vahvistaa uusliberalismia.
Aiheeseen liittyvät ryhmät
Grameen Bankista on kasvanut yli kaksi tusinaa ryhmää, joita kutsutaan nimellä Grameen Family of Enterprises. Näihin konserneihin kuuluvat Grameen Trust, Grameen Fund, Grameen Communications, Grameen Shakti (Grameen Energy), Grameen Telecom, Grameen Shikkha (Grameen Education), Grameen Motsho (Grameen Fisheries), Grameen Baybosa Bikash (Grameen Business Development), Grameen Phone, Grameen Software Limited, Grameen CyberNet Limited, Grameen Knitwear Limited ja Grameen Uddog (Grameen Check -brändin omistaja).
Grameen Mutual Fund One (GMFO) listautui 11. heinäkuuta 2005 julkisesti noteerattavaksi. GMFO on yksi ensimmäisistä lajissaan olevista sijoitusrahastoista, ja sen avulla yli neljä miljoonaa Grameen-pankin jäsentä sekä muutkin kuin jäsenet voivat ostaa varoja Bangladeshin pääomamarkkinoilta. Grameen-konsernin arvo on yli 7,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Grameen-säätiö perustuu Bangladeshissa toimivan Grameen-pankin työhön, ja se haluaa jakaa Grameenin ideoita ja kiirehtiä mikrorahoitusta maailman köyhimmille ihmisille. Grameen Foundation USA, jolla on Charity Watchin A-luokitus, tukee mikrorahoituslaitoksia maailmanlaajuisesti lainatakuilla, koulutuksella ja teknologian siirrolla. Vuodesta 2006 lähtien Grameen Foundation tukee mikrorahoituslaitoksia seuraavilla alueilla:
- Aasian ja Tyynenmeren alue: Bangladesh, Kiina, Itä-Timor, Indonesia, Intia, Pakistan, Filippiinit, Saudi-Arabia, Kiina.
- Amerikat: Bolivia, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Haiti, Honduras, Meksiko.
- Afrikka: Egypti, Marokko, Nigeria, Ruanda, Tunisia, Uganda.
Jotkut ihmiset eivät ole samaa mieltä Grameen
Kehitysanalyytikko Sudhirendar Sharma sanoo, että Grameen-pankki on "ajanut köyhät yhteisöt jatkuvaan velkaloukkuun" ja että sen lopullisen hyödyn saavat yritykset, jotka myyvät pääomahyödykkeitä ja infrastruktuuria lainanottajille. Bangladeshin pääministeri Sheikh Hasina, joka sanoi: "Koronkiskojien [Yunus] ja korruptoituneiden ihmisten välillä ei ole eroa". Hasina sanoo myös, että pankki haluaa liikaa vastineeksi lainoista. Grameen Bankin lainat maksavat enemmän kuin suuremmat pankit, noin 20 prosentin koron. Mises-instituutin Jeffrey Tucker sanoo, että Grameen-pankki ei ole riittävän hyvä Intian taloudelle ja että se on tapa antaa rahaa ihmisille, jotka eivät tee työtä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Grameen-säätiö, joka monistaa Grameen Bankin mallia ympäri maailmaa.
- Grameen Foundation Australia
- Islamilainen pankkitoiminta
- Opportunity International
- Vikram Akula, Grameen Bankin mallin mukainen mikrorahoituslaitos
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Grameen-pankki?
V: Grameen Bank on yhteisöllinen kehityspankki, joka myöntää pieniä lainoja köyhille ihmisille Bangladeshissa pyytämättä rahaa ennen lainan myöntämistä.
K: Mitä on mikroluototus?
V: Mikroluotto on Grameen Bankin myöntämä pieni laina, joka tunnetaan myös nimellä "grameenluotto".
K: Mitä tarkoittaa sana "Grameen"?
V: Sana "Grameen" tarkoittaa "kylästä", ja se muodostuu sanasta "gram" eli "kylä".
K: Miksi Grameen-pankki myöntää lainoja köyhille?
V: Grameen-pankki uskoo, että köyhillä on taitoja, mutta heillä ei ole mahdollisuutta käyttää taitojaan ilman rahaa.
K: Kuka saa suurimman osan Grameen Bankin lainoista?
V: Suurin osa pankin lainoista myönnetään naisille.
K: Kuka perusti Grameen Bankin?
V: Grameen Bankin perusti vuonna 1976 professori Muhammad Yunus, Fulbrightin tutkija ja Chittagongin yliopiston professori.
K: Mikä palkinto myönnettiin Grameen Bankille ja sen perustajalle Muhammad Yunusille?
V: Grameen Bank ja sen perustaja Muhammad Yunus saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006.
Etsiä