Kiinalais-japanilainen sanasto
Kiinalais-japanilainen sanasto, kiinalaisperäiset japanilaiset sanat eli kango (kanji: 漢語, hiragana: かんご) ovat kiinalaisia lainasanoja japanin kielessä. Nämä kaksi kieltä eivät ole sukua toisilleen, sillä kiinan kieli on kiinalais-tiibetiläinen kieli, kun taas japani on kieli-isolaatti (eli mikään tunnettu kieli ei ole sukua sille). Kiinalla on kuitenkin ollut suuri vaikutus japanin kieleen, ja se on vaikuttanut sen moniin osiin, kuten fonologiaan (äänteiden järjestämiseen) ja sanastoon. Kiinalaisten sanojen sisällyttäminen japanin kieleen on johtanut siihen, että sanoilla voi olla suljettuja tavuja (konsonanttiin päättyviä tavuja), kuten sanat san (kanji: 三, hiragana: さん, merkitys: kolme) ja udon (kanji:饂飩, hiragana: うどん) sekä sanoille, joissa on pitkät vokaalit ja pitkät konsonantit, kuten nō (kanji:能, hiragana: のう) ja gakkō (kanji: 学校, hiragana: がっこう). Ennen kiinalaisten sanojen tuloa japanin kieleen japanilaisissa sanoissa oli vain avoimia tavuja (sanoja, jotka päättyvät vokaaliin), kuten katana (kanji:刀, hiragana: かたな) ja shinobi (kanji ja hiragana: 忍び, hiragana vain: しのび).
Se on yksi kolmesta tärkeimmästä japanin sanojen lähteestä yhdessä yamato kotoban (kanji: 大和言葉, hiragana: やまとことば) kanssa, joka tunnetaan myös nimellä wago (kanji: 和語, hiragana: わご) eli japanin alkuperäiset sanat ja gairaigo (kanji: 外来語, hiragana: がいらいご) eli muista kielistä kuin kiinasta (erityisesti englannista toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien) lainatut lainasanat.
Kiinalaiset lainasanat japaniksi vs. ranskalaiset ja latinalaiset lainasanat englanniksi
Sanotaan, että noin 60-70 prosenttia japanilaisista sanoista on peräisin kiinasta. Kuten ranskan ja latinan sanat englannille, kiinalaisia lainasanoja käytetään japanin virallisen sanaston ja teknisten termien luomiseen. Esimerkiksi kun englannin kotoiset sanat ovat "moon" ja "horse", latinankielisiä termejä "luna" ja "equus" käytetään luomaan teknisiä termejä, kuten "lunar calendar", kuuhun perustuva kalenteri, ja "equine science", hevosten tutkimus. Vastaavasti japanin kotoinen sana hevoselle on uma (kanji: 馬, hiragana: うま), kun taas kiinalainen termi on ba (kanji:馬, hiragana: ば), jota käytetään termeissä kuten basha (kanji:馬車, hiragana: ばしゃ, merkitys: hevosvaunut), jōba (kanji:乗馬, hiragana: じょうば, merkitys: ratsastus) ja gunba (kanji:軍馬, hiragana: ぐんば, merkitys: sotaratsu).
Useimmat kiinalaiset lainasanat ovat substantiiveja, ja ne koostuvat usein useammasta kuin yhdestä kanjista (japanin kielessä käytettävät kiinalaiset merkit). Useimmilla kanjeilla on kaksi erilaista ääntämistapaa, on'yomi (kiinasta lainattujen kanjien ääntäminen) ja kun'yomi (kanjia käyttävien japanilaisten sanojen alkuperäinen ääntäminen). Yamato kotoba -sanoissa käytetään kanjin kun'yomia. Kun taas japanilaiset käyttävät yleensä kun'yomia sanoissa, joissa on vain yksi kanji, kuten 火 (on'yomi: ka, merkitys: tuli), joka lausutaan hi, ja 山 (on'yomi: san, -zan, merkitys: vuori), joka lausutaan yama, kun nämä kaksi kanjia, 火山, yhdistetään, sanaa ei lausuta niiden kun'yomilla hiyama, vaan ne lausutaan niiden on'yomilla kazan, joka yhdistetty sana tuli+vuori tarkoittaa "tulivuori".
Kiinalais-japanilaiset puhekieliset osat
Vaikka useimmat kiinalaiset lainasanat japanin kielessä ovat substantiiveja, niitä voidaan käyttää myös verbeiksi, adjektiiveiksi ja adverbeiksi. Vaikka useimmat japanilaiset verbit ovat japanin alkuperäisiä sanoja, kiinalaiset lainasanat voidaan tehdä verbeiksi käyttämällä -suru-muotoa. Esimerkiksi kiinalainen lainasana kinshi (kanji: 禁止, hiragana:きんし) on substantiivi, joka tarkoittaa "kieltoa" tai "kieltoa", mutta jos lisäät sen jälkeen -suru-muodon, kuten kinshi-suru (kanji ja hiragana: 禁止する, vain hiragana: きんしする), siitä tulee verbi, joka tarkoittaa "kieltää" tai "kieltää". Myös adjektiiveja voidaan muodostaa substantiiveista lisäämällä niihin -teki (的) -liite. Esimerkiksi sana shikaku (kanji: 視覚, hiragana: しかく) on substantiivi, joka tarkoittaa "näköä" tai "näköaistia", mutta kun siihen lisätään -teki, siitä tulee sana shikaku-teki (kanji:視覚的, hiragana: しかくてき), joka on adjektiivi, joka tarkoittaa "näköaisti".
Japanissa keksitty kiinajapanilainen sanasto
Vaikka kanji on kiinalainen keksintö, japanilaiset ovat myös itse luoneet monia kiinalaisiin sanoihin perustuvia sanoja, jotka on omaksuttu kiinan kieleen. Näitä sanoja kutsutaan wasei-kangoksi (kanji:和製漢語, hiragana: わせいかんご), joka tarkoittaa "japanilaisperäisiä kiinalaisia sanoja". Monet näistä sanoista kuvaavat asioita, jotka ovat ainutlaatuisen japanilaisia, kuten Shintō (kanji:神道, hiragana: しんとう), dōjō (kanji:道場, hiragana:どうじょう), Bushidō (kanji:武士道, hiragana:ぶしどう), matcha (kanji:抹茶, hiragana:まっちゃ) ja seppuku (kanji:切腹, hiragana:せっぷく).
Koska Japani oli ensimmäinen Itä-Aasian maa, joka modernisoitui, japanilaiset olivat ensimmäiset ihmiset Itä-Aasiassa, jotka altistuivat uusille teknologioille ja tutkimusaloille, ja siksi he kehittivät ensimmäisinä kiinalaispohjaisia nimiä tällaisille asioille, kuten puhelin (denwa, kanji:電話, hiragana: でんわ), tiede (kagaku, kanji:科学, hiragana:かがく) ja filosofia (tetsugaku, kanji:哲学, hiragana: てつがく), ja kukin näistä termeistä on omaksuttu kiinan kieleen nimillä diànhuà, kēxué ja zhéxué samassa järjestyksessä. Tätä ilmiötä kutsutaan uudelleen lainaamiseksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on sinahlainen sanasto?
V: Sinojapanilainen sanasto tarkoittaa kiinalaisia lainasanoja japanin kielessä.
K: Miten kiinalainen ja japanilainen kieli liittyvät toisiinsa?
V: Kiinalainen kieli on sino-tiibetiläinen kieli, kun taas japani on kieli-isolaatti, mikä tarkoittaa, että sillä ei ole sukua muille tunnetuille kielille.
K: Mikä vaikutus kiinan kielellä oli japanin kieleen?
V: Kiinalaisella oli suuri vaikutus japanin kieleen, ja se vaikutti sen moniin osiin, kuten fonologiaan (äänteiden järjestämiseen) ja sanastoon.
K: Miten kiinalaisten sanojen tuominen japanin kieleen vaikutti tavuihin?
V: Kiinalaisten sanojen siirtyminen japanin kieleen mahdollisti sen, että sanoissa oli suljettuja tavuja (konsonanttiin päättyviä tavuja), pitkiä vokaaleja ja pitkiä konsonantteja. Tätä ennen japanilaisissa sanoissa oli vain avoimia tavuja (vokaaliin päättyviä sanoja).
K: Mitkä ovat japanilaisten sanojen kolme tärkeintä lähdettä?
V: Japanin sanojen kolme tärkeintä lähdettä ovat kiinalais-japanilainen sanasto, yamato kotoba (tunnetaan myös nimellä wago) eli japanilaiset alkuperäiset sanat ja gairaigo eli muista kielistä kuin kiinasta (erityisesti englannista toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien) lainatut lainasanat.
K: Mitä "wago" tarkoittaa?
V: Wago on toinen termi sanalle yamato kotoba, joka viittaa japanin alkuperäisiin sanoihin.
