Henrik VII (Tudor) — Englannin kuningas 1485–1509, dynastian perustaja

Henrik VII eli Henrik Tudor (28. tammikuuta 1457–21. huhtikuuta 1509) oli Englannin kuningas vuosina 1485–1509. Hän perusti Tudorien dynastian voittamalla Bosworth Fieldin taistelun vuonna 1485. Hänen pojastaan tuli Englannin kuningas Henrik VIII.

Tausta ja valtaannousu

Henrik syntyi suhteellisen vähäiselle Lancastrian haaralle, mutta hänen äitinsä Margaret Beaufort oli tärkeän jälkeläislinjan kautta vaatinut kruunua. Hän pakeni nuorena ulkomaille ja vietti vuosia maanpaossa Bretagnea ja Ranskaa tukevien tukijoiden suojissa. Elokuussa 1485 hän palasi Englantiin johtamaan hyökkäystä Yorkisteja vastaan ja voitti lopulta kuningas Rikhard III:n Bosworthin taistelussa, mikä päätti Wars of the Roses -sisällissodat ja aloitti Tudorien valtakauden.

Perustus ja legitimiteetin vahvistaminen

Voiton jälkeen Henrik pyrki nopeasti vakauttamaan valtansa. Hän kruunattiin ja vuonna 1486 solmi avioliiton Elizabeth of Yorkin kanssa yhdistäen Lancastrian ja Yorkin linjoista peräisin olevia vaatimuksia kruunuun. Henrik haki legitimiteettiä myös parlamentin kautta ja käytti armahduksia sekä attaindereita heikentääkseen vastustajia ja varmistaakseen, ettei vallanperintöä kyseenalaistettaisi.

Hallinto ja talouspolitiikka

Henrikin hallintoa leimasi varovainen ja säästävä linja. Hän vahvisti keskushallintoa, käytti joustavia rangaistus- ja talouskeinoja kuten bonds ja recognizances-sitoumuksia sitomaan aatelisia kuninkaan valtaan, ja perusti vaikutusvaltaisen Council Learned -neuvoston, jota johtivat muun muassa Sir Reginald Bray sekä myöhemmin Edmund Dudley ja Richard Empson. Näiden keinojen avulla hän keräsi tuloja ja vähensi kruunun velkaantumista, mikä teki kruunusta taloudellisesti vahvemman.

Kansallisen vakauden turvaaminen

Henrikin valtakaudella esiintyi useita nousevia vastustajia ja valtaannousuyrityksiä. Hän kukisti Lambert Simnelin tukijat vuonna 1487 Stoken taistelussa ja selätti myöhemmin Perkin Warbeckin pitkän pretendenttikauden 1490-luvulla. Vuonna 1497 Cornishin kapina johti rowsisotilaalliseen kampanjan päättymiseen Deptford Bridgen taisteluun, jonka hän myös kukisti. Näin hän piti yllä järjestystä ja osoitti kykynsä puuttua uhkiin nopeasti ja määrätietoisesti.

Ulkopolitiikka ja liitot

Henrik harjoitti varovaista ulkopolitiikkaa, joka painotti diplomaattisia liittoja sodankäynnin välttämiseksi. Tärkeimpiin saavutuksiin kuului liittoutuminen Espanjan kuningasperheen kanssa: Treaty of Medina del Campo antoi pohjan prinssi Arthurin avioliitolle Kaarle V:n serkun, Katarina Aragonskan (Catherine of Aragon) kanssa — liitto, joka oli osa hänen pyrkimyksiään heikentää Ranskan vaikutusvaltaa.

Perintö ja kuolema

Henrik kuoli 21. huhtikuuta 1509. Hänet haudattiin Westminster Abbeyyn ja hänet seurasi kruunuun poikansa Henrik VIII, sillä vanhin poika Arthur oli kuollut aiemmin (1502). Henrik VII:n perintö näkyy erityisesti siinä, että hän asetti Tudorien valtakunnalle taloudellisesti ja poliittisesti vahvemmat puitteet, lopetti pitkäaikaiset sisällissodat ja loi järjestelmän, jolla kuninkaallinen valta vahvistui. Toisaalta hänen hallintonsa keinoja on kritisoitu kovakouraisiksi ja kontrolloiviksi, erityisesti kun otetaan huomioon käytössä olleet taloudelliset rangaistukset ja lainkäytön keinot.

Henrikin jälkeläiset ja sukulaisuussuhteet vaikuttivat merkittävästi Euroopan politiikkaan: hänen tyttärensä Margaretin avioliitto Skotlannin kuninkaan kanssa ja toisaalta Henri VIII:n myöhemmät teot muovasivat Englantia pitkällä aikavälillä. Henry VII:n toimien myötä Englanti lähti uuden, Tudorien dominoiman ajanjakson tielle.

Hae kirjaimella