Rostov-on-Don

Rostov-on-Don (venäjäksi Ростов-на-Дону, tr. Rostov-na-Donu, IPA: [rɐˈstof nə dɐˈnu]) on kaupunki Venäjän eurooppalaisessa osassa. Se sijaitsee Don-joen varrella, noin 46 kilometriä ennen kuin se laskee Asovanmereen. Kaupunki on Rostovin alueen ja Venäjän eteläisen federaatiopiirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asuu noin miljoona ihmistä (vuonna 2002).

Taustalla Dmitri Rostovskin muistomerkki ja Rostovin katedraali Donilla.

Historia

Don-joen suulla on ollut suuri merkitys jo muinaisista ajoista lähtien. Se on ollut tärkeä kulttuurisista syistä ja kaupankäynnin kannalta. Siellä oli kreikkalainen siirtokunta Tanais ja myös genovalainen linnoitus Tana. Myöhemmin ottomaanien valtakunta rakensi sinne linnoituksen. Tämä linnoitus sai nimekseen Azov.

Rostov-on-Don perustettiin vuonna 1749. Samana vuonna Donille rakennettiin tullitalo. Myöhemmin rakennettiin suuri linnoitus. Se nimettiin Rostovin pyhän Dimitriuksen mukaan. Rostovin Dimitri oli piispa vanhasta pohjoisen Rostovin kaupungista Rostov Suuresta. Ajan myötä Asovin linnoituksen merkitys väheni. Linnoituksen läheisyydessä sijainneesta asutuksesta tuli linnoitusta tärkeämpi. Se oli alueen kaupallinen keskus. Vuonna 1796 tämä asutus sai kaupungin oikeudet ja sen nimi muutettiin Rostov-on-Doniksi.

Don-joki, jonka mukaan kaupunki on nimetty, on merkittävä laivaväylä. Se yhdistää Lounais-Venäjän pohjoiseen sijaitseviin alueisiin. Rostov-on-Don on tärkeä jokisatama sekä ihmis- että teollisuuslaivaliikenteelle. Näin hyvän maantieteellisen sijainnin ansiosta kaupunki kasvoi nopeasti. Se on Etelä-Venäjän teollistunein kaupunki. Tämän vuoksi kaupunki aiheutti sisällissodan aikana suuren ongelman valkoisten ja bolshevikkien välillä. Vuoteen 1928 mennessä aluehallinto siirrettiin vanhasta kasakkapääkaupungista Novotšerkasskista Rostoviin. Läheisestä armenialaisesta Nor Nakhijevanin kaupungista tuli osa kaupunkia.

Neuvostoliiton aikana bolsevikit tuhosivat kaksi Rostovin tärkeintä maamerkkiä - Aleksanteri Nevskin katedraalin (1908) ja Pyhän Yrjön katedraalin Nahitševanissa (1783-1807). Suuren osan kaupungista tuhosivat saksalaiset joukot, jotka ottivat sen haltuunsa kolme kertaa - vuosina 1918, 1941 ja 1942. Nykyään historiallisen kaupungin huomattavin osa on Konstantin Thonin suunnittelema erittäin suuri Neitsyt Marian syntymän katedraali (1860-87).

Kaupunki oli myös Venäjän tunnetuimman sarjamurhaajan Andrei Tšikatilon kotikaupunki, mutta hän ei itse asiassa syntynyt siellä.

Rostov-on-Don on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Osittain tämä johtuu siitä, että Venäjän talous on vahvistumassa. Monet uudet yritykset ovat rakentaneet pääkonttorit kaupunkiin. Kaupungissa asuvat ihmiset ansaitsevat enemmän rahaa kuin aiemmin. Kaupunki on muuttumassa kommunismin romahtamisen myötä ajassa taaksepäin heitetystä paikasta moderniksi, teolliseksi ja teknologiarikkaaksi kaupungiksi.

Rostovin alueen hallintorakennus ja puna-armeijan muistomerkki.

Suihkulähde vallankumouksen puistossa

Koulutus

Julkisiin oppilaitoksiin kuuluvat Southern Federal University ja Don State Technical University. Kaupungin tärkein yksityinen yliopisto on Institute of Management, Business and Law. Kaupungissa on myös Alliance Francaise -järjestön ylläpitämä ranskalainen kulttuurikeskus, British-Council, Goethe-instituutti ja Bosch-säätiö.

Rostov Economic State University 'RINH' on erittäin tunnettu yliopisto Rostov-on-Donissa. Sillä on 5 instituuttia, kuten rahoitus, tietotekniikka ja johtaminen, kansallinen ja maailmantalous, markkinointi ja kauppa, kirjanpito ja taloustiede, laki, kielitiede ja journalismi sekä 9 filiaalia.

Urheilu

Rostov-on-Donissa toimii kaksi ammattilaisjalkapalloseuraa. FC Rostov pelaa Venäjän Valioliigassa ja SKA kuuluu ensimmäiseen divisioonaan. Käsipallojoukkue Rostov-Don pelaa Venäjän käsipallon mestaruussarjassa.