George Herbert Walker Bush (12. kesäkuuta 1924 – 30. marraskuuta 2018) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja liikemies, joka toimi Yhdysvaltain 41. presidenttinä vuosina 1989–1993. Ennen presidentiksi tuloaan hän toimi 43. varapresidenttinä vuosina 1981–1989 Ronald Reaganin hallinnossa. Hän on ollut myös Yhdistyneiden Kansakuntien suurlähettiläs, kongressiedustaja, keskustiedustelupalvelun johtaja sekä republikaanien merkittävä toimija. Bush oli naimisissa Barbara Bushin kanssa vuodesta 1945 tämän kuolemaan saakka vuonna 2018. Pariskunnan lapsia ovat muun muassa Yhdysvaltain 43. presidentti George W. Bush, Floridan entinen kuvernööri Jeb Bush, Dorothy Bush Koch sekä muita lapsia ja perheenjäseniä, jotka ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa elämässä. Bush oli pitkään republikaanien johtohahmoja ja vaikutti merkittävästi puolueensa politiikkaan.

Varhainen elämä, koulu ja sota-ajan palvelus

Bush syntyi Miltonissa, Massachusettsissa, ja kasvoi Greenwichissä, Connecticutissa. Hän kävi Phillips Academyn ja lähti nuorena opiskelemaan Yaleen, josta hän valmistui sodan jälkeen. Toisen maailmansodan aikana Bush palveli Yhdysvaltain laivaston reservissä, toimi lentäjänä ja lensi operaatioissa Tyynellämerellä. Sodan jälkeen hän palasi opiskeluun ja valmistui Yalesta, minkä jälkeen muutti Teksasiin, missä hänestä tuli menestyvä liike-elämän ja öljyalan yrittäjä.

Poliittinen ura ennen presidenttiyttä

Bush siirtyi politiikkaan 1960-luvulla. Hän pyrki ensimmäisen kerran Yhdysvaltain senaattiin vuonna 1964 mutta hävisi. Vuonna 1966 hänet valittiin edustajainhuoneeseen, jossa hän palveli yhden kauden. Vuonna 1971 presidentti Richard Nixon nimitti Bushin Yhdistyneiden Kansakuntien suurlähettilääksi, ja vuosina 1973–1974 hän toimi republikaanien kansallisen komitean puheenjohtajana. Vuonna 1974 presidentti Gerald Ford nimitti hänet Kiinan kansantasavallan yhteystoimiston päälliköksi, ja vuonna 1976 Bushista tuli keskustiedustelupalvelun johtaja (CIA). Vuoden 1980 presidentinvaaleissa hän pyrki republikaanien ehdokkaaksi, mutta hävisi Ronald Reaganille, joka kuitenkin valitsi Bushin varapresidenttiehdokkaakseen – näin alkoi hänen kahdeksanvuotinen varapresidenttikautensa.

Presidenttikausi (1989–1993)

Vuonna 1988 Bush voitti presidentinvaalit ja kukisti demokraattien Michael Dukakisin. Presidenttikautensa aikana hän kohtasi maailmantalouden ja turvallisuuspolitiikan suuria muutoksia: kylmä sota päättyi, Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto hajosi. Bush osallistui aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön näissä prosesseissa ja tuki Saksan yhdistymistä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Bush johti Yhdysvaltoja mm. Panaman maihinnousun (Operation Just Cause, 1989) aikana sekä muodosti laajan kansainvälisen liittouman Persianlahden sotaan (Operation Desert Storm) vastauksena Irakin hyökkäykseen Kuwaitiin vuonna 1990–1991. Hän painotti kansainvälisen lain ja YK:n mandaattien merkitystä liittoumantyössä.

Sisäpolitiikassa Bush allekirjoitti myös vuoden 1990 vammaislain (Americans with Disabilities Act), joka kielsi vammaisten syrjinnän yleisissä palveluissa ja työelämässä. Hän edisti kauppapolitiikkaa ja allekirjoitti Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA), joka astui voimaan vuonna 1994. Korkeimpaan oikeuteen hän nimitti David Souterin ja Clarence Thomasin, joista jälkimmäisen vahvistusprosessi oli laajasti julkinen ja kiistanalainen.

Yksi hänen tunnetuimmista vaalilupaustaan oli lupaus "ei uusia veroja" (engl. "Read my lips: no new taxes"). Taloudellisten paineiden ja kasvavan budjettialijäämän vuoksi hän kuitenkin hyväksyi verojen noston osana suunnitelmaa alijäämän pienentämiseksi, mikä vaikutti osaltaan hänen suosioonsa ja oli yksi tekijöistä, jotka vaikeuttivat uudelleenvalintaa vuonna 1992. Hän hävisi tuolloin demokraattien Bill Clintonille.

Myöhemmät vuodet ja humanitaarinen työ

Presidenttikautensa jälkeen Bush osallistui paljon hyväntekeväisyyteen ja julkiseen palveluun. Hän teki yhteistyötä muun muassa entisen poliittisen kilpailijansa Bill Clintonin kanssa humanitaarisissa projekteissa ja katastrofiavussa: he perustivat ja tukivat rahastoja, jotka keräsivät varoja hurrikaani Katrinaa ja muita onnettomuuksia varten sekä avustusprojekteihin kansainvälisesti. Perheensä kautta hän pysyi näkyvässä roolissa myös politiikan ja julkisen elämän keskusteluissa; vuonna 2000 hänen poikansa George W. Bush valittiin presidentiksi ja myöhemmin toinen poika Jeb Bush valittiin Floridan kuvernööriksi vuonna 1998 (Jeb pyrki myöhemmin myös republikaanien ehdokkaaksi vuonna 2016).

Kuolema ja perintö

Marraskuun 25. päivänä 2017 Bushista tuli tuolloin Yhdysvaltain pitkäikäisin presidentti, kun hän ohitti 93 vuotta ja 165 päivää eläneen Gerald Fordin. Marraskuun 30. päivänä 2018 Bush kuoli kotonaan Houstonissa, Texasissa 94-vuotiaana. Hänen hautajaisensa olivat valtiolliset seremoniat, ja hänet siunattiin ja haudattiin perheen valitsemaan muistopaikkaan, johon kuuluu myös hänen presidentinarkistonsa ja kirjasto.

Historiallisessa arvioinnissa George H. W. Bushia pidetään yleisesti kokeneena johtajana, joka toimi vaikeassa muutoksen ajassa. Monet arvioijat luokittelevat hänet keskimääräistä paremmaksi presidentiksi, erityisesti arvostaen hänen diplomatiaansa, kansainvälistä kokemustaan ja kykyään rakentaa laajoja poliittisia liittoumia kansainvälisissä kriiseissä.