ilves
Euraasian ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissa, joka on kotoisin Euroopasta (Suomi, Ruotsi ja Norja mukaan lukien) ja Aasiasta. Se on yksi Euroopan ja Aasian suurimmista petoeläimistä. Se on ilveksistä suurin 80-130 cm:n pituudellaan.
Ilves
Ulkonäkö
Euraasian ilves on neljästä ilveslajista suurin. Ne ovat yksi Euroopan suurimmista petoeläimistä ruskeakarhun ja harmaasuden jälkeen.
Ne painavat 18-36 kg, ja niiden ruumiinpituus on 80-130 cm. Urokset ovat suurempia ja vankempia kuin naaraat.
Kesällä ilveksellä on lyhyt, punertava tai ruskea turkki, kun taas talvella turkki muuttuu paksummaksi ja silkkisemmäksi turkiksi, jonka väri vaihtelee hopeanharmaasta harmaanruskeaan.
Behavior
Ilves on yksinäinen olento. Ainoa pitkäaikainen suhde, jonka ne muodostavat, on emon ja pentujen välinen. Ne ovat aktiivisimpia varhain aamulla ja illalla. Ilvekset ovat pääasiassa maalla liikkuvia, mutta ne pystyvät ja ovat sopeutuneet kiipeilemään ja uimaan.
Longevity
Euraasian ilves voi elää luonnossa jopa 17 vuotta ja vankeudessa noin 24 vuotta. Nuorten kuolleisuus on suuri.
Prey
Ilves saalistaa pääasiassa pienistä melko suuriin nisäkkäisiin ja lintuihin. Lajin saaliseläimiä ovat muun muassa jänikset, jänikset, marmorit, oravat, hiirihaukat, muut jyrsijät, metsäkanalinnut, punaketut, villisika, ketut, sääkset, hirvet, metsäkauriit, saksanhirvet, porot ja muut sorkkaeläimet. Se on lihansyöjä, ja se syö lihaa noin yhdestä kahteen kiloa päivässä.
Vaikka suurempien saaliiden ottaminen on eläimelle riski, niiden tappamisesta saatava palkkio voi olla suurempi kuin riskit. Euraasian ilves suosii siis melko suuria sorkkaeläimiä, erityisesti talvella, jolloin pientä saalista on vähemmän. Se on ainoa ilveslaji, jonka ravinnosta sorkka- ja kavioeläimet muodostavat suuremman osan kuin jäniseläimet tai jyrsijät. Siellä, missä niitä esiintyy yleisesti, ilves suosii metsäkauriita. Jopa siellä, missä metsäkauriita esiintyy melko harvoin, kuten Ruotsissa, metsäkauriit ovat edelleen suosikkisaalislaji, vaikka kesällä niitä syödäänkin pienempiä saaliseläimiä ja satunnaisesti kotieläiminä pidettyjä lampaita. Osassa Suomea paikalle tuotuja valkohäntäpeuroja syödään useimmiten säännöllisesti. Joillakin Puolan ja Itävallan alueilla metsäpeura on suosittua saalista, ja Sveitsissä pyydetään myös säämiä. Ne syövät myös raatoja, kun niitä on saatavilla. Aikuiset ilvekset tarvitsevat 1,1-2 kiloa lihaa päivässä, ja voi kestää useita päiviä syödä kokonaan joitakin suurempia saaliita.
Jakelu
Aasia
Sitä tavataan Kiinan maakunnissa ja Pohjois-Pakistanissa.
Venäjä
Suurin osa ilveksistä elää Venäjällä.
Suomi
Vuonna 2008 Suomessa oli noin 1905-2060 ilvestä.
Ruotsi
Ruotsissa niitä on noin 1400.
Norja
Norjassa niitä on 409-439.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on euraasialainen ilves?
V: Euraasian ilves on keskikokoinen kissa, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta, myös Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
K: Minkä kokoinen on euraasian ilves?
V: Euraasian ilves on ilveksistä suurin, sillä sen pituus on 80-130 cm.
K: Missä Euraasian ilvestä tavataan?
V: Euraasian ilvestä tavataan Euroopassa ja Aasiassa, myös Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
K: Mikä on euraasian ilveksen asema petoeläimenä?
V: Euraasian ilves on yksi Euroopan ja Aasian suurimmista petoeläimistä.
K: Onko euraasian ilves pieni vai suuri kissa?
V: Euraasian ilves on keskikokoinen kissa.
K: Mikä on euraasian ilveksen tieteellinen nimi?
V: Euraasian ilveksen tieteellinen nimi on Lynx lynx.
K: Mitkä ovat euraasialaisen ilveksen fyysiset ominaisuudet?
V: Euraasian ilves on keskikokoinen kissa, jonka pituus on 80-130 cm, ja se on ilveksistä suurin.
