Valamiesoikeudenkäynti – määritelmä, tehtävät ja ero tuomarikäsittelyyn
Mitä valamiesoikeudenkäynti tarkoittaa? Selkeä opas: määritelmä, valamiehistön tehtävät ja miten se eroaa tuomarikäsittelystä — käytännön esimerkein.
Valamiesoikeudenkäynti tai valamiehistöoikeudenkäynti on oikeudenkäynti, jossa valamiehistö joko tekee päätöksen tai tekee tosiseikkoja koskevia havaintoja. Tätä kutsutaan tuomioksi. Tuomari noudattaa tuomiossaan yleensä valamiehistön tuomiota. Se eroaa istuntokäsittelystä, jossa tuomari tai tuomariryhmä tekee kaikki päätökset.
Määritelmä ja tarkoitus
Valamiesoikeudenkäynnissä päätöksentekoon osallistuu amatööreistä koostuva valamiehistö (tai jury), joka arvioi ennen kaikkea tosiasiallisia kysymyksiä: tapahtumien kulkua, todistajien uskottavuutta ja sitä, onko rikos tai muu väite todettu todeksi. Tuomioistuimen ammattituomari puolestaan vastaa lain soveltamisesta, menettelyohjeista ja tarvittaessa rangaistuksen määräämisestä.
Valamiehistön tehtävät
- Arvioida ja päättää tosiseikat: mitä on tapahtunut ja kenen toiminnasta vastuu seurasi.
- Punnita todistusaineistoa ja todistajien lausuntoja sekä tehdä niistä johtopäätökset.
- Usein antaa ratkaisu (tuomio) siitä, onko vastaaja syyllinen vai ei.
- Joissakin järjestelmissä osallistua myös rangaistuksen tai seuraamusten harkintaan yhdessä tuomarin kanssa.
Tuomarin rooli valamiesoikeudenkäynnissä
- Johtaa oikeudenkäyntiä ja huolehtia menettelysäännöistä.
- Käsitellä lainopilliset kysymykset ja antaa ohjeet valamiehistölle siitä, miten lakia tulee tulkita.
- Tavallisesti hyväksyy valamiehistön tosiasiaratkaisut ja laatii lopullisen tuomion käytännön muotoon.
- Voi myös päättää mahdollisista toissijaisista oikeuskysymyksistä, kuten todistusaineiston kelpoisuudesta.
Ero tuomarikäsittelyyn
- Valamiesoikeudenkäynti: päätöksentekoon osallistuu maallikkoista koostuva valamiehistö, joka päättää tosiasioista; tuomari käsittelee lain soveltamista.
- Tuomarikäsittely: kaikki ratkaisut – sekä tosiseikat että lakikysymykset – tekee tuomari tai tuomariryhmä, joilla on juridinen koulutus.
- Valamiehistön käyttö korostaa kansalaisten osallistumista oikeusprosessiin ja tuo mukaan erilaisen näkökulman verrattuna pelkkään ammattituomariratkaisuun.
Prosessi ja käytännöt
Valamiehistön jäsenet valitaan yleensä satunnaisesti rekistereistä tai nimilistoista ja heidät vannotetaan tekemään puolueeton arvio. Oikeudenkäynnin aikana tuomari antaa tarvittavat oikeudelliset ohjeet, minkä jälkeen valamiehistö vetäytyy neuvottelemaan ja antaakin tuomion. Menettelytavat ja valamiehistön oikeudet vaihtelevat maittain: joissakin maissa käytössä on jury (pelkkä maallikkoraati), toisissa järjestelmissä taas käytetään lautamiehiä tai asiantuntija-arvioijia yhdessä ammattituomarin kanssa.
Huomioita Suomen yhteydessä
Suomessa oikeuskäytännössä esiintyy enemmän termiä lautamies kuin valamies, ja monissa asioissa päätökset tehdään ammattituomarin rinnalla lautamiesten kanssa. Terminologia ja käytännöt voivat poiketa kansainvälisistä jury-järjestelmistä, joten paikalliset säännökset määräävät tarkasti, milloin ja miten valamiehistöä tai lautamiehiä käytetään.
Yhteenvetona: valamiesoikeudenkäynti korostaa maallikkojen roolia tosiasioiden arvioinnissa, kun taas tuomarikäsittely perustuu juridiseen asiantuntemukseen ja ammattituomarin kokonaisvastuuseen päätöksenteossa.
"Valamiehistö", John Morganin maalaus.
Historia
Vilhelm Valloittaja toi Englantiin järjestelmän, jossa todistajat, joilla oli tietoa rikoksesta, kertoivat oikeudelle, mitä he tiesivät. He tekivät tämän vannottuaan ensin valan. Englannin kielen sana juror tulee ranskan kielen sanasta jurer (vannoa). Kuningas käytti 1200-luvulla valamiehistöä tosiasioiden selvittämiseen ja esittämiseen. Yleensä tämä tapahtui vastauksena kysymyksiin, joita kuningas tai hänen ministerinsä esittivät, ja he tekivät lopullisen päätöksen asiassa. Lopulta tämä johti järjestelmään, jossa valamiehistö teki tuomion todisteiden perusteella. Siirtomaa-ajan loppupuolella valamiehistöstä tuli väline, jota käytettiin ilmaisemaan amerikkalaisten tyytymättömyyttä Britannian hallintoon. Useat navigointilait (Navigation Acts) kielsivät Amerikan siirtomaita käymästä kauppaa suoraan Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja niiden siirtomaiden kanssa. Kun kauppaa rajoitettiin yhä enemmän, amerikkalaiset siirtolaiset siirtyivät salakuljetukseen. Kun salakuljettajat jäivät kiinni, heidät tuotiin muista siirtokuntalaisista koostuvien valamiehistöjen eteen. Nämä myötämieliset valamiehistöt vapauttivat usein muut siirtolaiset. Kuningas suuttui siitä, että nämä lainrikkurit pääsivät vapaaksi, ja perusti uusia tuomioistuimia, joissa ei sallittu valamiehistöä. Tämä oli vastoin common law -käytäntöä ja loukkasi heidän oikeuksiaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisina. Vallankumoussodan jälkeen kirjoitettiin seitsemänteen lisäykseen sisältyvä oikeus valamiesoikeudenkäyntiin rajoittamaan uuden liittovaltion hallituksen toimeenpano- ja oikeuslaitoksen valtuuksia.
Rikosoikeudenkäynnit
Valamiesoikeudenkäynnit ovat muuttumassa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 Venäjä lakkautti valamiesoikeudenkäynnit maanpetos- ja terrorismitapauksissa. Britanniassa, jossa valamiehistöt saivat alkunsa, niitä käytetään vähemmän vakavissa petostapauksissa, ja ne saatetaan kieltää joissakin tutkintatapauksissa. Monien Aasian maiden oikeusjärjestelmissä siirrytään käyttämään valamiesoikeudenkäyntejä entistä enemmän. Yhdysvalloissa valamiesoikeudenkäynnit ovat vähenemässä. Liittovaltion tuomioistuimissa
Siviilioikeudenkäynnit
Oikeus valamiehistön oikeudenkäyntiin siviiliasioissa on Yhdysvalloissa, mutta vain harvoissa muissa maissa. Englannissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa valamiehistöoikeudenkäynnit on lähes kokonaan poistettu ja niissä on siirrytty penkkioikeudenkäynteihin. Yhdysvalloissa alle 1 prosentti siviilioikeudenkäynneistä on valamiehistöoikeudenkäyntejä. Seitsemäs lisäys estää tuomareita kumoamasta valamiehistön tuomiota liittovaltion asioissa, jos todisteet tukevat kohtuullisesti tosiseikkoja. Lisäksi kuudes lisäys takaa oikeuden nopeaan oikeudenkäyntiin puolueettomassa valamiehistössä rikosoikeudenkäynneissä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on valamiesoikeudenkäynti?
A: Valamiehistöoikeudenkäynti on oikeudenkäynti, jossa valamiehistö tekee päätöksen tai tekee tosiseikkoja koskevia havaintoja.
K: Mikä on valamiehistön päätös oikeudenkäynnissä tai valamiehistöoikeudenkäynnissä nimeltään?
V: Valamiehistön päätöstä valamiesoikeudenkäynnissä kutsutaan tuomioksi.
K: Mikä on tuomarin rooli valamiesoikeudenkäynnissä?
V: Valamiehistöoikeudenkäynnissä tuomari noudattaa tuomiossaan yleensä valamiehistön päätöstä.
K: Mitä eroa on valamiesoikeudenkäynnillä ja penkkioikeudenkäynnillä?
V: Penkkioikeudenkäynnissä tuomari tai tuomariryhmä tekee kaikki päätökset, kun taas valamiesoikeudenkäynnissä valamiehistö tekee päätökset tai tekee tosiseikkojen toteamukset.
K: Voiko tuomari jättää valamiehistön tuomion huomiotta valamiesoikeudenkäynnissä?
V: Kyllä, tuomari voi sivuuttaa valamiehistön tuomion, mutta se ei ole yleinen käytäntö, koska tuomari yleensä noudattaa valamiehistön päätöstä.
K: Kuka tekee lopullisen päätöksen valamiesoikeudenkäynnissä?
V: Lopullisen päätöksen valamiesoikeudenkäynnissä tekee yleensä tuomari, joka noudattaa valamiehistön päätöstä.
K: Mikä on valamiehistön rooli valamiesoikeudenkäynnissä?
V: Valamiehistön tehtävänä on tehdä päätös tai tosiseikkojen toteaminen, jota tuomari yleensä noudattaa tuomiossaan. Valamiehistön päätös on tärkeä, koska se voi vaikuttaa oikeudenkäynnin lopputulokseen.
Etsiä