Maailman uskonnot ja hengelliset perinteet — luettelo
Laaja ja jatkuvasti täydentyvä luettelo maailman uskonnoista ja hengellisistä perinteistä — tutustu eri uskomuksiin, niiden historiaan ja vaikutuksiin yhdestä paikasta.
Kristinusko — keskittyy Jeesuksen opetuksiin; suuria haaroja ovat katolisuus, ortodoksisuus ja protestanttisuus (mm. luterilaisuus, reformoidut kirkot, anglikaanisuus).
Islam — uskonto, jonka perusta on Koraani ja profeetta Muhammed; pääsuuntia ovat sunni ja shiia; sufismi edustaa mystisiä perinteitä.
Hindulaisuus — intialainen uskonnollinen perinne, johon kuuluu monia jumaluuksia ja uskonnollisia koulukuntia kuten vaišnaavismi, shaivismi ja śakti.
Buddhalaisuus — Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva perinne; pääsuuntia ovat theravāda, mahāyāna ja vajrāyāna (esim. tibetiläinen buddhalaus ja zen).
Sikhiläisyys — 1500-luvulla Pohjois-Intiassa syntynyt monoteistinen perinne, Guru Granth Sahib -tekstin ympärille järjestäytynyt.
Juudalaisuus — juutalaisten uskonto ja kulttuuri; suuntia ovat mm. ortodoksinen, konservatiivinen ja liberaali juutalaisuus sekä karaitit ja samaritanit.
Itäaasialaiset ja perinteiset järjestelmät
Taoismi — kiinalainen perinne, joka korostaa Tao’n (tien) seuraamista, harmoniaa ja luonnollisuutta.
Konfutselaisuus — filosofinen ja eettinen järjestelmä, joka on vaikuttanut voimakkaasti itäaasialaiseen yhteiskuntaan ja rituaaleihin.
Shintō — japanilainen kansanuskonto, joka palvoo kami-henkiä ja korostaa rituaaleja ja luonnon kunnioitusta.
Kiinalainen kansanuskonto — synkreettinen kokoelma perinteitä, esivanhempien palvontaa, rituaaleja ja eri jumaluuksien palvontaa.
Persialaiset ja Lähi-idän perinteet
Zoroastrianismi — muinainen iranilainen uskonto, joka korostaa hyvän ja pahan taistelua ja tuli-rituaaleja.
Bahaʾilaisuus — 1800-luvulla syntynyt maailmanuskonto, joka korostaa uskontojen yhtenäisyyttä ja ihmiskunnan yhtenäisyyttä.
Jezidiläisyys — kurdialueiden vanha uskonnollinen yhteisö, jolla on ainutlaatuisia rituaaleja ja maailmankatsomus.
Druusit — Lähi-idässä vaikuttava uskonnollinen yhteisö, jolla on salaisia oppeja ja yhteisöllinen rakenne.
Mandaealaisuus — Pohjois-Mesopotamiassa perinteisesti esiintynyt gnostilainen vesirituaaleihin painottuva yhteisö.
Luonnonuskonnot ja kansanuskonnot
Aboriginaaliuskonnot — Australian alkuperäiskansojen monimuotoiset perinteet, jotka yhdistävät myytit, paikat ja esi-isien henget.
Native American -uskonnolliset perinteet — Pohjois- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen eri rituaalit, myytit ja yhteisölliset tavat.
Afrikkalaiset perinteiset uskonnot — laaja kirjo yhteisöllisiä, esi-isä- ja luonnonpalvontaperinteitä eri alueilla (mm. Akan-, Yoruba-, Vodun-perinteet).
Shamanistiset perinteet — shamaanien kautta toimitettavat rituaalit, parantaminen ja yhteydenpito henkimaailmaan (esim. Siperia, Pohjois-Aasia, Andit).
Synkretistiset ja afro-diasporiset perinteet
Vodun / Voodoo — Länsi-Afrikasta ja Karibialta peräisin olevat synkretistiset käytännöt, joissa yhdistyvät afrikkalaiset jumaluudet, katolinen ikonografia ja paikalliset rituaalit.
Santería — Kuubassa kehittynyt synkretismi, joka yhdistää yoruba-perinteitä ja katolisia pyhimyksiä.
Candomblé — Brasilialainen afro-brasilialainen uskonto, joka perustuu afrikkalaisiin jumaluuksiin ja rituaaleihin.
Uudet uskonnolliset liikkeet ja henkisyys
Uushenkisyys (New Age) — eklektinen, usein eklektinen henkisyyden kenttä, joka hyödyntää meditaatiota, energiahoitoja ja itämaisia oppeja.
Scientologia — 1900-luvulla L. Ron Hubbardin perustama järjestelmä, joka yhdistää itseapuoppeja ja uskonnollista sanastoa.
Falun Gong (Falun Dafa) — kiinalaisesta qigong-perinteestä syntynyt liike, joka yhdistää liikuntaa ja hengellisiä opetuksia.
Cao Đài (Caodaismi) — Vietnamin synkretistinen uskonto, joka yhdistää elementtejä islamista, kristinuskosta, buddhalaisuudesta ja taoismista.
Neopakanismit, esoteria ja modernit henkiset liikkeet
Wicca — moderni noituuden muoto, johon kuuluu luonnon kunnioitus, rituaalit ja kaksijakoinen jumaluusajattelu.
Heathenry / Ásatrú — germaanisen ja skandinaavisen perinteen uudelleensyntyminen, joka kunnioittaa Pohjoismaiden jumalia ja mytologiaa.
Theosofia ja muut esoteriset koulukunnat — 1800–1900-lukujen mystiset ja okkultistiset liikkeet, jotka vaikuttivat myös moderniin henkisyyteen.
Muut etniset, historialliset ja filosofiset perinteet
Jainalaisuus — intialainen uskonto, joka korostaa väkivallattomuutta (ahimsa) ja karmallista puhdistautumista.
Manikealaisuus (manikealismi) — historiallinen gnostilainen uskonto, joka levisi laajalle antiikin ja keskiajan aikana (tänään lähinnä historiallinen kiinnostus).
Sekulaari humanismi ja ateismi — filosofisia ja maailmankatsomuksellisia suuntia, jotka eivät perustu yliluonnollisiin uskomuksiin mutta voivat sisältää eettisiä ja yhteisöllisiä käytäntöjä.
Lisätietoja ja huomautuksia
Tämä luettelo pyrkii kattamaan keskeiset maailmanuskonnot, alueelliset perinteet, synkretistiset järjestelmät sekä modernit henkiset liikkeet, mutta se ei ole täysin tyhjentävä. Monet uskonnolliset yhteisöt jakautuvat alaryhmiin tai paikallisiin muotoihin.
Joissakin kulttuureissa erot eivät ole selkeästi uskonnollisia tai filosofisia, vaan perinteet sekoittuvat tapoihin, identiteettiin ja kansanuskomuksiin.
Voit auttaa täydentämällä luetteloa lisäämällä puuttuvia uskontoja, tarkentamalla alaryhmiä ja lisäämällä lähteitä tai selityksiä.
Huom. Jotkin merkinnät saattavat esiintyä useammin kuin kerran eri ryhmittelyjen vuoksi; tarkoituksena on kuvata uskonnollista monimuotoisuutta eri näkökulmista.
Nämä uskonnot ovat afrikkalaisten kulttuurien uskontoja, jotka ovat asettuneet Afrikan ulkopuolelle (diaspora). Niitä kutsutaan joskus myös kreoliuskonnoiksi. Niihin kuuluu useita sukulaisuskontoja, jotka kehittyivät Amerikassa afrikkalaisten orjien ja heidän jälkeläistensä keskuudessa Karibian saarten ja Latinalaisen Amerikan eri maissa sekä osassa Yhdysvaltojen eteläosaa. Perinteet ovat peräisin afrikkalaisista perinteisistä uskonnoista, erityisesti Länsi- ja Keski-Afrikasta.
Perinteisesti nämä uskonnot on luokiteltu pakanallisiksi uskonnoiksi, mutta nykyaikaiset tutkijat käyttävät mieluummin termejä "alkuperäiskansojen", "alkukantaiset", "kansanuskonnot" tai "etniset".
