Kuninkaiden kirjat | Vanhan testamentin kirjasarja

Title

1. ja 2. Kuninkaiden kirja, kuten 1. ja 2. Samuelin kirja sekä 1. ja 2. Aikakirja, ovat itse asiassa yksi kirja. Sen nimi oli yksinkertaisesti "Kuninkaat". Septuagintan (Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen) kääntäjät jakoivat sen kuitenkin kahdeksi kirjaksi, joten latinankielisessä käännöksessä ja monissa muissa versioissa se kirjoitettiin nimillä 1 ja 2 Kings.

Jako 1. ja 2. Kuninkaiden kirjan välillä tehtiin sen jälkeen, kun Ahab oli kuollut pohjoisessa valtakunnassa (22:37) ja Joosafat eteläisessä valtakunnassa (22:50).

Tekijä ja lähteet

Ei tiedetä varmasti, kuka on 1,2 Kuninkaiden kirjan kirjoittaja. Juutalaisen perinteen mukaan Jeremia kirjoitti 1. ja 2. Kuninkaat, mutta nykyään ihmiset eivät yleensä ajattele niin. Oli kirjoittaja kuka tahansa, hän tunsi Mooseksen kirjan, kuten monet Israelin profeetat. Hän käytti myös paljon lähteitä, kuten "Salomon aikakirjat" (11:41, NIV), "Israelin kuningasten aikakirjat" (14:19 NIV) ja "Juudan kuningasten aikakirjat" (14:29 NIV)".". Todennäköisesti käytettiin muitakin lähteitä, kuten Chroniclesin sisällä olevia).

Kronologia

1. ja 2. Kuninkaiden kirjassa annetaan paljon kronologista tietoa. Kunkin kuninkaan hallituskauden pituus ilmoitetaan, ja usein annetaan myös muita tietoja, kuten hallitsijan ikä kuninkaaksi tullessaan ja se, oliko hän hyvä hallitsija.

Kun Raamatun tiedot yhdistetään Assyrian kronologisista tiedoista saatuihin tietoihin, Ahabin kuolinvuodeksi saadaan todennäköisesti vuosi 853 eKr. ja Jehun valtakauden alkamisvuodeksi vuosi 841. Voidaan siis tietää, että valtakunnan jako tapahtui vuonna 930 eKr. ja että assyrialaiset kukistivat Samarian vuonna 722 eKr. ja että Jerusalem kaatui babylonialaisille vuonna 586 eKr.

Israelin ja Juudan kuninkaiden valtakausien välistä yhteyttä koskeviin tietoihin liittyy joitakin ongelmia, joita on pitkään ihmetelty. Viime aikoina suurin osa näistä ongelmista on kuitenkin ratkaistu tunnustamalla sellaisia asioita kuin päällekkäisten hallituskausien mahdollisuus, isiensä kanssa hallitsevat pojat, erot siinä, mihin aikaan vuodesta kuninkaan hallinto virallisesti alkoi, ja erot tavassa, jolla kuninkaan ensimmäinen vuosi nähtiin.

Teemat

Kuninkaat ja liitot

1. ja 2. Kuninkaiden kirjassa ei tarkkaan sanota sen tarkoitusta tai teemaa, mutta on todennäköistä, että kirjoittaja halusi kirjoittaa aineistonsa jatko-osaksi, seuraavaksi kirjaksi Samuelin kirjojen jälkeen: historiaksi kuninkaista liiton mukaan.

Kirjoittaja ei yrittänyt esittää Israelin kuninkaiden sosiaalista, poliittista tai taloudellista historiaa, kuten useimmat nykyiset historiankirjoittajat tekevät. Hän kirjoittaa Omrista, joka oli hyvin vaikutusvaltainen kuningas ja tärkeä poliittinen henkilö, vain kuudessa jakeessa (16:23-28) ja sanoo yksinkertaisesti, että hän "teki pahaa Herran silmissä" (16:25, NIV). Myös Jerobeamista toisesta, joka oli Pohjois-Israelin kuningas, kun se oli voimakkaimmillaan, kirjoitetaan hyvin lyhyesti (2. Kun. 14:23-29).

Hän ei myöskään kirjoita mitään Joosian, Juudan kuninkaan, ensimmäisistä vuosista, mutta kertoo pitkän kuvauksen siitä, kuinka he alkavat jälleen noudattaa liittoa hänen 18. kuninkaana ollessaan (2. Kun. 22:3-23:28).

Kuninkaat, joista kirjoitetaan eniten Kuninkaiden kirjoissa, ovat kuninkaita, jotka joko pitivät liiton hyvin, rikkoivat sen erittäin pahasti tai kohtasivat jonkun Jumalan profeetan. Ahab, Omrin poika, ja Manasse rikkoivat liiton niin, että se oli Israelille vaarallinen, joten kirjoittaja kirjoitti paljon heistä molemmista; Hiskia (2. Kun. 18:1-20:21) ja Josia (2. Kun. 22:1-23:29) ovat sellaisia, joista kirjoitetaan paljon, koska he pyrkivät muistuttamaan kansaa liiton lupauksista. He ovat ainoat kaksi kuningasta, joihin kirjoittaja on todella tyytyväinen heidän uskollisuudestaan Herralle.

Toinen tärkeä osa 1. ja 2. Kuninkaiden kirjailijoiden kirjasta on se, että kirjailija osoittaa profetioiden ja niiden toteutumisen välisen suhteen historiassa. Ainakin 11 ennustusta on kirjoitettu toteutuvan. Kirjoittaja osoittaa myös profeettojen merkityksen Jumalan sanansaattajina, jotka kertovat Israelin kuninkaille ja kansalle, että heidän on palattava Jumalan luo. Yleensä kukaan ei kuunnellut heidän varoituksiaan (esimerkiksi Ahija, Semaja, Miikaja, Joona, Jesaja, Huldah), mutta kirjoittaja kirjoittaa hyvin paljon profeetoista Eliasta ja Elisasta. Tunnettu tarina on kertomus Eliasta Karmel-vuorella, kun hän kutsuu Jumalaa ja tapahtuu ihme, mikä osoittaa, että Israelin Jumala on ainoa oikea Jumala. Vähän ennen ihmettä eräs toinen heimo oli vedonnut vääriin jumaliinsa, minkä seurauksena ihmettä ei tapahtunut.