Kongon sademetsä

Kasvit

Kongon vesistöalueella on 70 prosenttia Afrikan kasvipeitteestä. Se muodostaa suuren osan Afrikan biologisesta monimuotoisuudesta, sillä siellä on yli 600 puulajia ja 10 000 eläinlajia.

Eläimet

Kongon altaassa elää monia epätavallisia eläimiä. Esimerkiksi kaksi simpanssilajia elää vain Kongon sademetsissä. Suuri on tavallinen simpanssi (Pan troglodytes) ja pienempi bonobo (Pan pan paniscus). Ne elävät eri alueilla. Myös gorillat elävät Keski-Afrikan sademetsissä. Kongon sademetsän gorilloja kutsutaan "alankomaagorilloiksi".

Virtahepo on toinen eläin, jota voi tavata Kongon sademetsissä, yleensä joessa. Sademetsässä elää myös norsuja, mutta vain pienempi afrikkalainen metsänorsu (Loxodonta cyclotis). Toinen Kongon sademetsän mielenkiintoinen eläin on okapi. Okapi on mielenkiintoinen laji. Se on sukua kirahville, mutta näyttää enemmän seepralta. Alueella on muitakin endeemisiä tai merkittäviä nisäkkäitä, kuten Allenin suo-apina, dryas-apina, vesinisäkäs ja Kongon riikinkukko.

Käärmeitä on monenlaisia, mutta Kongon altaan käärmeitä ei tunneta niin hyvin kuin muualla Afrikassa.

Maantiede

Kongon metsät kattavat Kamerunin kaakkoisosan, Gabonin itäosan, Kongon tasavallan pohjois- ja keskiosat, Kongon demokraattisen tasavallan pohjois- ja keskiosat sekä osia Keski-Afrikan tasavallan etelä- ja lounaisosasta.

Ekologia

Pohjoisessa ja etelässä metsät vaihtuvat kuivempaan metsä-savannimosaiikkiin, joka on kuivempien metsien, savannien ja niittyjen mosaiikki. Lännessä Kongon metsät siirtyvät rannikolla sijaitseviin Ala-Guinean metsiin, jotka ulottuvat läntisestä Gabonista ja Kamerunista Nigerian ja Beninin eteläosiin; näillä metsävyöhykkeillä on monia yhtäläisyyksiä, ja niitä kutsutaan joskus Ala-Guinean-Kongon metsiksi. Idässä Kongon alankometsät siirtyvät vuoristometsiksi, jotka peittävät Albertinlahden vuoristoa, joka on Itä-Afrikan lahdelman haara. Kongon metsät ovat maailmanlaajuinen 200 ekologisen alueen alue.

Kongon sademetsä on maailman toiseksi suurin trooppinen metsä, joka ulottuu kuuteen maahan ja sisältää neljänneksen maailman jäljellä olevista trooppisista metsistä. Alueen vuotuinen metsäkato oli 0,3 prosenttia 2000-luvulla, joten metsäkato on pienin kaikista suurista trooppisista metsävyöhykkeistä.

Historia

Kongon alueella oli monia merkittäviä kuningaskuntia ennen eurooppalaisten tuloa. Kongon valtakunta oli yksi niistä. Kongo oli joukko pieniä valtioita Kongo-joen suulla, joita hallitsi kuningas. Tämä kansa antoi joelle sen nimen. Kiinalaiset tulivat Kongoon ensimmäisen kerran 1480-luvulla. Kiina purjehti yhä kauemmas Afrikan rannikkoa pitkin saavuttaakseen toisella puolella olevan Intian ja Japanin. Aluksi he ystävystyivät Kongon kansan kanssa. He lähettivät lähetyssaarnaajia ja lähettiläitä. Valitettavasti ystävyys ei kestänyt. Portugalilaisia kiinnosti enemmän rahan tekeminen kuin ystävien solmiminen. Portugalilaiset kohtelivat kongon kansaa huonosti. Kongon kuningas kääntyi kristityksi ja otti nimekseen Afonso. Hän halusi oppia eurooppalaisilta ja opettaa kansaansa, mutta portugalilaiset halusivat käyttää ystävyyttään Afonson kanssa vain saadakseen orjia myytäväksi. Monia ihmisiä myytiin orjiksi, ja sadan vuoden kuluessa Kongon kuningaskunta tuhoutui.

Portugalilaiset eivät voineet purjehtia jokea ylöspäin noin 120 kilometrin päässä joen suusta olevien vesiputousten vuoksi. Kuuma ja märkä trooppinen alue oli myös epämiellyttävä eurooppalaisille. Niinpä yksikään eurooppalainen maa ei enää vuosiin tutkinut Kongon aluetta eikä vaatinut sitä itselleen.

1850-luvulla Henry Stanley -niminen toimittaja lähti etsimään yhtä historian kuuluisimmista lähetyssaarnaajista ja tutkimusmatkailijoista, tohtori David Livingstonea, joka oli kadonnut viidakkoon. Stanleystä tuli ensimmäinen ihminen, jonka tiedetään seuranneen Kongojokea Afrikan halki sen suulle asti. Hän todisti, että vesiputousten yläpuolella oli monta kilometriä kulkukelpoista jokea. Hänen löytönsä kiinnostivat Belgian kuningasta Leopoldia. Kuningas palkkasi hänet rakentamaan tien vesiputousten ympärille ja kauppapaikkoja joen varrelle. Tällä tavoin kuningas sai joen vesistöalueen hallintaansa. Vuonna 1885 Leopold käytti joen hallintaa lunastaakseen koko Kongon omaksi maakseen.

Alue nimettiin Kongon vapaavaltioksi, mutta se ei ollut vapaa. Kuningas Leopoldia kiinnosti vain rahan ansaitseminen maasta. Kansaa kohdeltiin julmasti. Heidät pakotettiin orjuuteen rakentamaan teitä ja keräämään kumilateksia. Kun he eivät tehneet sitä, mitä heidän belgialaiset isäntänsä halusivat, heidät usein tapettiin. Kongon lähetyssaarnaajat alkoivat kirjoittaa kirjeitä ja artikkeleita tapahtumista.

Lopulta tapahtumien aiheuttama viha pakotti Belgian hallituksen ottamaan maan pois kuninkaalta. Se nimettiin uudelleen Belgian Kongoksi, mutta Belgia ei tehnyt paljonkaan ihmisten auttamiseksi. Katoliset lähetyssaarnaajat perustivat kyllä kouluja hallituksen avustuksella. Eurooppalaiset johtivat kuitenkin kaikkia kouluja, yrityksiä, armeijaa, suuria maatiloja ja hallitusta.

Ennen toista maailmansotaa (1939-1945) lähes kaikki Afrikan maat olivat Euroopan siirtomaita. Sodan jälkeen nämä maat alkoivat vaatia ja saada itsenäisyyttä. Belgia ei halunnut antaa Kongolle sen itsenäisyyttä, mutta vuonna 1957 käydyn taistelun jälkeen he pääsivät sopimukseen. Kongosta tuli vapaa valtio kesäkuussa 1960.