Operaatio Entebbe, joka tunnetaan myös nimellä Operaatio Jonathan, oli israelilainen panttivankien pelastusoperaatio. Se tapahtui heinäkuussa 1976 Entebbessä, Ugandassa. Air Francen lentokone kaapattiin 27. kesäkuuta 1976. Palestiinalaiset vapaustaistelijat halusivat vapauttaa Israelissa ja neljässä muussa maassa pidetyt vangit. Monet panttivangeista vapautettiin myöhemmin, mutta 106 israelilaista ja juutalaista oli edelleen vankina. Israelin erikoisjoukot suunnittelivat ja toteuttivat 4. heinäkuuta 1976 rohkean pitkän matkan pelastustoimen, jossa loput 106 matkustajaa pelastettiin. Matkustajista 102 pelastettiin. Tehtävää johtanut everstiluutnantti Yonatan Netanyahu oli ainoa pelastajista, joka sai surmansa.

Tausta ja kaappaus

Lento AF139 oli matkalla Tel Avivista Pariisiin, kun se kaapattiin 27. kesäkuuta 1976. Kaappaajat vaativat vankien vapauttamista ja ohjasivat koneen aluksi Libyaan ja sieltä Entebbeen, jossa he saivat tukea paikalliselta hallinnolta. Kaappaajien joukossa oli palestiinalaisia vapaustaistelijoita sekä eurooppalaissyntyisiä tukijoita. Monet matkustajista vapautettiin vaiheittain neuvotteluiden seurauksena, mutta noin 100–110 israelilaista ja juutalaista pidettiin panttivankeina Ugandassa.

Neuvottelut ja päätös toimia

Tilanne kesti päiviä ja herätti kansainvälistä huomiota. Neuvotteluyrityksiä käytiin eri tahojen kautta, mutta kaappaajat vaativat suuria vaihtovankeja. Israelin johto päätti, ettei se luovuta vaadittuja vankeja, ja hyväksyi riskialttiin, pitkän matkan sotilaallisen operaation panttivankien vapauttamiseksi. Päätökseen vaikutti myös syvä huoli panttivankien hengestä ja halu estää vastaavien iskujen piilotie tulevaisuudessa.

Suunnittelu ja toteutus

Operaatio suunniteltiin huolellisesti, ja sen toteuttivat Israelin erikoisjoukot, mukaan lukien Sayeret Matkal -yksikkö. Israelilaiset lensivät kaukoalueen operaatioon useilla C-130 Hercules -kuljetuskoneilla. Lentojen ylläpitämiseksi tarvittiin huolelliset logistiset järjestelyt ja ulkopuolista tukea, muun muassa yöllinen lasku ja polttoainejärjestelyt alueella. Hyökkäys tehtiin 4. heinäkuuta 1976 yöllä: komentoryhmä laskeutui Enteben lentoasemalle, hyökkäsi terminaaliin, neutraloi kaappaajat ja aseistetut ugandalaiset vartijat sekä vapautti panttivangit. Operaatiossa käytettiin myös harhautusta — joukkojen saapumista yritettiin peittää käyttäen mm. autojen ja asusteiden jäljittelyä.

Tulokset ja uhriluvut

Operaatio onnistui pääsääntöisesti: 102 panttivankia pelastettiin ja vietiin turvallisesti pois. Neljä panttivankia kuoli — osa kuolemaan liittyi hyökkäykseen ja yksi, Dora Bloch, katoamisen jälkeen murhattiin Ugandassa. Kaappaajat ja useita ugandalaisia sotilaita surmattiin operaation yhteydessä. Operaatiossa kuoli myös Yonatan Netanyahu, joka oli johtava upseeri hyökkäysryhmässä; hän oli ainoa israelilainen kuollut toiminnassa, mutta useita sotilaita haavoittui.

Seuraukset

Operaatio herätti laajaa kansainvälistä huomiota ja jakoi mielipiteitä: monet valtiot ja yleisö pitivät sitä rohkeana ja tehokkaana terrorismin vastaamisen mallina, kun taas toiset korostivat lentotilojen loukkausta ja Ugandan suvereniteetin rikkomista. Operaation poliittinen ja psykologinen vaikutus Israelissa oli merkittävä — se vahvisti kansallista yhtenäisyyttä ja antoi vaikutelman siitä, että valtio pystyy suojelemaan kansalaisiaan äärimmäisissä oloissa. Operaatio Entebbe on sittemmin muistettu yhtenä sodankäynnin ja vastaterrorismin esimerkeistä ja sitä on analysoitu laajasti sotilas- ja turvallisuusalan kirjoituksissa.

Perintö

Operaatio Entebbe vaikutti erityisesti erikoisjoukkojen koulutukseen, kansainväliseen sotilas- ja poliisiyhteistyöhön sekä toimintatapojen kehittämiseen panttivankitilanteiden ratkaisussa. Tapahtuma on jäänyt historiaan esimerkkinä nopeasta, tarkasti suunnitellusta ja pitkän kantaman operaatiosta, jonka tavoitteena oli pelastaa siviilejä vaarallisesta tilanteesta.