Operaatio Entebbe (Operaatio Jonathan) – Israelin 1976 panttivankipelastus
Operaatio Entebbe (1976) — Israelin rohkea panttivankipelastus Ugandassa: pitkän matkan erikoisoperaatio, joka pelasti 102 ihmistä; everstiluutnantti Yonatan Netanyahu johti tehtävää.
Operaatio Entebbe, joka tunnetaan myös nimellä Operaatio Jonathan, oli israelilainen panttivankien pelastusoperaatio. Se tapahtui heinäkuussa 1976 Entebbessä, Ugandassa. Air Francen lentokone kaapattiin 27. kesäkuuta 1976. Palestiinalaiset vapaustaistelijat halusivat vapauttaa Israelissa ja neljässä muussa maassa pidetyt vangit. Monet panttivangeista vapautettiin myöhemmin, mutta 106 israelilaista ja juutalaista oli edelleen vankina. Israelin erikoisjoukot suunnittelivat ja toteuttivat 4. heinäkuuta 1976 rohkean pitkän matkan pelastustoimen, jossa loput 106 matkustajaa pelastettiin. Matkustajista 102 pelastettiin. Tehtävää johtanut everstiluutnantti Yonatan Netanyahu oli ainoa pelastajista, joka sai surmansa.
Tausta ja kaappaus
Lento AF139 oli matkalla Tel Avivista Pariisiin, kun se kaapattiin 27. kesäkuuta 1976. Kaappaajat vaativat vankien vapauttamista ja ohjasivat koneen aluksi Libyaan ja sieltä Entebbeen, jossa he saivat tukea paikalliselta hallinnolta. Kaappaajien joukossa oli palestiinalaisia vapaustaistelijoita sekä eurooppalaissyntyisiä tukijoita. Monet matkustajista vapautettiin vaiheittain neuvotteluiden seurauksena, mutta noin 100–110 israelilaista ja juutalaista pidettiin panttivankeina Ugandassa.
Neuvottelut ja päätös toimia
Tilanne kesti päiviä ja herätti kansainvälistä huomiota. Neuvotteluyrityksiä käytiin eri tahojen kautta, mutta kaappaajat vaativat suuria vaihtovankeja. Israelin johto päätti, ettei se luovuta vaadittuja vankeja, ja hyväksyi riskialttiin, pitkän matkan sotilaallisen operaation panttivankien vapauttamiseksi. Päätökseen vaikutti myös syvä huoli panttivankien hengestä ja halu estää vastaavien iskujen piilotie tulevaisuudessa.
Suunnittelu ja toteutus
Operaatio suunniteltiin huolellisesti, ja sen toteuttivat Israelin erikoisjoukot, mukaan lukien Sayeret Matkal -yksikkö. Israelilaiset lensivät kaukoalueen operaatioon useilla C-130 Hercules -kuljetuskoneilla. Lentojen ylläpitämiseksi tarvittiin huolelliset logistiset järjestelyt ja ulkopuolista tukea, muun muassa yöllinen lasku ja polttoainejärjestelyt alueella. Hyökkäys tehtiin 4. heinäkuuta 1976 yöllä: komentoryhmä laskeutui Enteben lentoasemalle, hyökkäsi terminaaliin, neutraloi kaappaajat ja aseistetut ugandalaiset vartijat sekä vapautti panttivangit. Operaatiossa käytettiin myös harhautusta — joukkojen saapumista yritettiin peittää käyttäen mm. autojen ja asusteiden jäljittelyä.
Tulokset ja uhriluvut
Operaatio onnistui pääsääntöisesti: 102 panttivankia pelastettiin ja vietiin turvallisesti pois. Neljä panttivankia kuoli — osa kuolemaan liittyi hyökkäykseen ja yksi, Dora Bloch, katoamisen jälkeen murhattiin Ugandassa. Kaappaajat ja useita ugandalaisia sotilaita surmattiin operaation yhteydessä. Operaatiossa kuoli myös Yonatan Netanyahu, joka oli johtava upseeri hyökkäysryhmässä; hän oli ainoa israelilainen kuollut toiminnassa, mutta useita sotilaita haavoittui.
Seuraukset
Operaatio herätti laajaa kansainvälistä huomiota ja jakoi mielipiteitä: monet valtiot ja yleisö pitivät sitä rohkeana ja tehokkaana terrorismin vastaamisen mallina, kun taas toiset korostivat lentotilojen loukkausta ja Ugandan suvereniteetin rikkomista. Operaation poliittinen ja psykologinen vaikutus Israelissa oli merkittävä — se vahvisti kansallista yhtenäisyyttä ja antoi vaikutelman siitä, että valtio pystyy suojelemaan kansalaisiaan äärimmäisissä oloissa. Operaatio Entebbe on sittemmin muistettu yhtenä sodankäynnin ja vastaterrorismin esimerkeistä ja sitä on analysoitu laajasti sotilas- ja turvallisuusalan kirjoituksissa.
Perintö
Operaatio Entebbe vaikutti erityisesti erikoisjoukkojen koulutukseen, kansainväliseen sotilas- ja poliisiyhteistyöhön sekä toimintatapojen kehittämiseen panttivankitilanteiden ratkaisussa. Tapahtuma on jäänyt historiaan esimerkkinä nopeasta, tarkasti suunnitellusta ja pitkän kantaman operaatiosta, jonka tavoitteena oli pelastaa siviilejä vaarallisesta tilanteesta.
Sayeret Matkalin kommandot ja Mersu, jolla he huijasivat ugandalaisia.
Entebben kansainvälinen lentoasema
Hijacking
| Maa | Matkustajat | Miehistö | Yhteensä |
| 5 | 0 | 5 | |
| 4 | 0 | 4 | |
| 2 | 0 | 2 | |
| 4 | 0 | 4 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 2 | 0 | 2 | |
|
| 40 | 0 | 40 |
|
| 1 | 0 | 1 |
| 42 | 12 | 54 | |
| 25 | 0 | 25 | |
|
| 1 | 0 | 1 |
|
| 3 | 0 | 3 |
| 2 | 0 | 2 | |
| 5 | 0 | 5 | |
| 84 | 0 | 84 | |
| 9 | 0 | 9 | |
| 1 | 0 | 1 | |
|
| 1 | 0 | 1 |
| 2 | 0 | 2 | |
| 1 | 0 | 1 | |
|
| 5 | 0 | 5 |
| 44 | 0 | 44 | |
| 7 | 0 | 7 | |
|
| 1 | 0 | 1 |
| 5 | 0 | 5 | |
| 2 | 0 | 2 | |
| 7 | 0 | 7 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 1 | 0 | 1 | |
| 9 | 0 | 9 | |
|
| 30 | 0 | 30 |
|
| 32 | 0 | 32 |
| 1 | 0 | 1 | |
| Yhteensä | 248 | 12 | 260 |
.svg(1).png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg(1).png){kind=small}
Kesäkuun 27. päivänä 1976 neljä palestiinalaista kaappasi Air Francen lennon AF-139. Kolmasosa koneen matkustajista oli juutalaisia. Kaksi kaappareista oli Palestiinan vapautusrintaman (PFLP) jäseniä. Kaksi muuta olivat saksalaisen Baader-Meinhof-jengin jäseniä. Kaappaajat pakottivat koneen Entebbeen.
Kone laskeutui Entebbeen 28. kesäkuuta kello 3 aamulla. Kaappareihin liittyi kolme muuta henkilöä. Keskipäivällä matkustajat siirrettiin vanhaan terminaalirakennukseen. Ugandan diktaattori ja presidentti Idi Amin meni lentokentälle tapaamaan panttivankeja. Hän kertoi heille työskentelevänsä heidän vapauttamisekseen. Hän sanoi, että Ugandan armeija oli paikalla auttamassa heitä pitämään heidät turvassa. Seuraavana päivänä kaappaajat sanoivat, että jos 53 muuta terroristia ei vapauteta vankiloista, he alkavat tappaa panttivankeja. Näistä 53 henkilöstä 13 oli vankiloissa Ranskassa, Länsi-Saksassa, Keniassa ja Sveitsissä. Muut 40 olivat Israelissa. Kaappaajat sanoivat, että vangit oli vapautettava 1. heinäkuuta kello 14 mennessä.
Israelin puolustusvoimat (IDF) piti 29. kesäkuuta kokouksen, jossa keskusteltiin panttivankien vapauttamiseen tähtäävästä hyökkäyksestä. Tähän liittyi kolme suurta ongelmaa. Ensimmäinen ongelma oli se, että Uganda oli 2000 mailin päässä. Ongelmana oli myös se, että koneen omisti ranskalainen yhtiö. Kolmas pääongelma oli se, että vain kolmasosa matkustajista oli juutalaisia. Ja heistä kaikki eivät olleet Israelista.
Seuraavana päivänä selvisi, että Idi Amin ei itse asiassa pyrkinytkään vapauttamaan panttivankeja. Hän työskenteli PFLP:n tukemiseksi. Tämä aiheutti muita ongelmia pelastusoperaatiolle. Heidän oli nyt huolehdittava Ugandan armeijasta lentokentällä. Suuri osa panttivangeista vapautettiin 1. heinäkuuta. Kaappareilla oli edelleen hallussaan 106 matkustajaa, jotka kaikki olivat israelilaisia tai juutalaisia. Vapautetut panttivangit lennätettiin Pariisiin ja Lontooseen. Israelin hallitus ilmoitti vapauttavansa Israelissa pidetyt vangit. Tämän vuoksi kaappaajat suostuivat aloittamaan panttivankien tappamisen vasta 4. heinäkuuta. Everstiluutnantti Yonatan Netanyahu asetettiin johtamaan Israelin tehtävää vapauttaa jäljellä olevat panttivangit. Koulutus operaatiota varten alkoi seuraavana päivänä. Siinä käytettiin tietoja, jotka he olivat saaneet vapautetuilta matkustajilta. Vanhaa Entebbessä kuvattua kotivideota käytettiin näyttämään heille enemmän lentoaseman ulkoasua.
Hyökkäys
Pian puolenpäivän jälkeen 3. heinäkuuta neljä C-130-konetta lähti Israelista joukkojen kanssa pelastustehtävään. Niiden reitti Entebbeen oli valittu huolellisesti, jotta venäläiset alukset tai egyptiläiset tutkat eivät näkisi niitä. Kello 23.00 kone saapui Entebbeen. Mustaa Mercedestä ja kahta Land Roveria käytettiin johtamaan joukkoja lentokentälle. Ajoneuvot olivat samoja, joita Aminin tiedettiin käyttävän. Mersussa oli Ugandan liput, ja kaikilla 35 kommandopoliisilla oli ugandalaiset univormut. Kun he pääsivät lähelle rakennusta, jossa panttivankeja pidettiin, kaksi vartijaa meni pysäyttämään heidät. Netanjahu käski ajoneuvojaan hidastamaan vauhtia. Kun vartijat olivat kantaman sisällä, hän käski joukkojensa ampua heidät äänenvaimennetuilla aseilla. Toinen vartijoista sai osuman ja kuoli. Toinen ei saanut surmansa. Kun hän yritti käyttää asettaan, Israelin joukot tappoivat hänet nopeasti AK-47:llä. Tämä aiheutti paljon meteliä, ja kaapparit tiesivät, että jotain oli nyt tapahtumassa. Yllätysmomentin uskottiin menetetyn. Joukot siirtyivät nopeasti rakennukseen. Rakennuksen ulkopuolella ollut terroristi juoksi sisälle huutaen: "Ugandalaiset ovat tulleet hulluiksi - he ampuvat meitä!". Yllätysmomentti oli yhä olemassa. Terroristit eivät tajunneet, että israelilaiset joukot hyökkäsivät heidän kimppuunsa.
Tulos
Israelilaisilta kesti noin 10 minuuttia tyhjentää rakennus. Koko hyökkäys kesti vain 99 minuuttia. Ugandalaiset sotilaat ja kaikki seitsemän terroristia saivat surmansa. 106 matkustajasta kolme kuoli. 102 pelastettiin. Yhtä panttivankia ei löydetty. Netanjahua oli ammuttu rintaan, ja 10 muuta israelilaissotilasta oli haavoittunut. Netanjahu oli ainoa, joka kuoli. Israelilaiset tuhosivat myös ainakin 8 venäläisvalmisteista MIG-hävittäjää. Tämä oli neljäsosa Ugandan ilmavoimista.
Tämän jälkeen panttivangit lennätettiin Nairobiin, Keniaan. Siellä israelilaiset lääkärit hoitivat joitakin loukkaantuneita. Ainakin kaksi ihmistä siirrettiin sikäläiseen sairaalaan. Pelastetut panttivangit vietiin sitten takaisin Israeliin. Myöhemmin selvisi, että yksi nainen, kadonnut panttivanki, oli viety lentokentältä lääketieteellisistä syistä. Ugandalaiset tappoivat hänet myöhemmin. Hänen ruumiinsa palautettiin Israeliin vasta vuonna 1979.
Vaikka operaatio tunnetaan virallisesti nimellä Operaatio Entebbe, siitä käytetään useammin nimeä Operaatio Jonathan, joka on nimetty Yonatan Netanjahun mukaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli operaatio Entebbe?
V: Operaatio Entebbe oli israelilainen panttivankien pelastusoperaatio.
K: Milloin operaatio Entebbe tapahtui?
V: Operaatio Entebbe tapahtui heinäkuussa 1976 Entebbessä, Ugandassa.
K: Mikä käynnisti operaatio Entebben?
V: Palestiinalaiset terroristit kaappasivat Air Francen lentokoneen 27. kesäkuuta 1976, mikä johti operaatio Entebbeen.
K: Mitä kaappaajat halusivat?
V: Palestiinalaiset terroristit halusivat vapauttaa Israelissa ja neljässä muussa maassa vangittuina olevat vangit.
Kysymys: Vapautettiinko kaikki panttivangit ennen operaatio Entebbea?
V: Monet panttivangit vapautettiin myöhemmin, mutta 106 israelilaista ja juutalaista oli edelleen vankina, kun operaatio Entebbe suunniteltiin ja toteutettiin.
K: Kuinka monta panttivankia pelastettiin operaatio Entebben aikana?
V: 102 matkustajaa pelastettiin operaatio Entebben aikana.
Kysymys: Kuka oli ainoa pelastaja, joka sai surmansa operaatio Entebben aikana?
V: Operaatiota johtanut everstiluutnantti Yonatan Netanyahu oli ainoa pelastaja, joka sai surmansa operaatio Entebbessä.
Etsiä