Swissairin lento 111 (1998) – MD-11-tulipalo Nova Scotian rannikolla

Swissair-lento 111 (1998): MD-11:n ohjaamotulipalo Nova Scotian rannikolla johti kaikkien 229 kuolemaan — tutkinta, tapahtumat ja vaikutukset.

Swissairin lento 111 oli reittilento New Yorkista Sveitsin Geneveen 2. syyskuuta 1998. Kone oli McDonnell Douglas MD-11. Koneessa oli 215 matkustajaa ja 14 miehistön jäsentä. Koneessa oli tulipalo ohjaamossa. Se syöksyi Atlantin valtamereen Nova Scotian lähellä. Kaikki 229 ihmistä kuolivat. Se oli toiseksi pahin onnettomuus Halifaxin, Nova Scotian alueella.

Onnettomuuden kulku

Swissairin lento 111 (lentokoodi SR 111) oli vakavasti vaurioitunut lentomatkan aikana, kun miehistö havaitsi savun ja palon merkittyjen varoitusten tai matkustamon hajun perusteella. Lentäjät ilmoittivat hätätilanteesta ja käänsivät koneen kohti Halifaxin alueen kenttää poikkeavaa laskua varten, mutta palon nopea leviäminen ja koneen järjestelmien vauriot johtivat siihen, että kone syöksyi mereen ennen kuin se ehti laskeutua. Onnettomuudessa menehtyivät kaikki kyydissä olleet matkustajat ja miehistön jäsenet.

Tutkinta ja syyt

Kanadan liikenneturvallisuusviraston (Transportation Safety Board, TSB) tekemän laajan tutkinnan mukaan palon aikaansaajana oli sähköinen vika ja siitä seurannut liekkien tai kuuman ilman aiheuttama sytytys matkustamon takatilassa sijaitsevissa materiaaleissa ja järjestelmissä, erityisesti viihdejärjestelmän (in-flight entertainment) johtojen ja sitä ympäröivän rakenteen alueella. Tutkintaraportti korosti, että palon etenemistä edisti koneessa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen sekä puutteet palontorjunta- ja savuilmoitusjärjestelmissä yläkattojen ja väärennettyjen tilojen rakenteissa.

Seuraukset ja turvallisuussuositukset

• Pääasialliset suositukset: TSB antoi lukuisia suosituksia lentokonemateriaalien, sähköjärjestelmien suojauksen ja miehistön toimintaohjeiden parantamiseksi savutilanteissa.
• Materiaalivaatimusten tiukentaminen: Ilmailualalla kiristettiin vaatimuksia paloturvallisuudelle, muun muassa palamattomampien eristeiden ja sisustusmateriaalien käytölle.
• Miehistön koulutus: Parannettiin lentohenkilökunnan koulutusta savun ja palon havaitsemiseen, torjuntaan ja hätätilanteiden hallintaan.
• Tekniset muutokset: Parannuksia tehtiin sähkölaitteiden suojaukseen ja palontorjuntajärjestelmiin sekä jäljitettävyyteen, mikä on vaikuttanut kansainvälisiin standardeihin.

Jälkivaikutukset ja muistaminen

Onnettomuus johti pitkäkestoiseen pelastus-, raivaus- ja tutkintatoimeen, jonka aikana nostettiin merestä laajasti jäännöksiä ja materiaalia tutkintaa varten. Tapaus muistetaan laajasti ja se vaikutti merkittävästi kansainväliseen ilmailuturvallisuuteen. Useita muistomerkkipaikkoja ja kunnioitustilaisuuksia on järjestetty uhrien muistoksi sekä kotimaissa että Nova Scotian rannikolla.

Swissairin lento 111 on edelleen yksi ilmailuhistorian merkittävimmistä palotapauksista, ja sen tutkimus on muokannut monia nykyisiä turvallisuuskäytäntöjä ja -vaatimuksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä lento oli Swissairin lento 111?

K: Milloin onnettomuus tapahtui?

K: Minkä tyyppistä lentokonetta lennolla käytettiin?

K: Kuinka monta ihmistä koneessa oli?

K: Mikä aiheutti Swissairin lennon 111 maahansyöksyn?

K: Mihin kone putosi?

K: Kuinka monta ihmistä kuoli tässä onnettomuudessa?

K: Oliko tämä yksi Halifaxin kaikkien aikojen pahimmista onnettomuuksista?

Hae kirjaimella