Radovan Karadžić (serbian kyrillisin kirjaimin: Радован Караџић; s. 19. kesäkuuta 1945 Petnjica, Montenegro, Jugoslavia) oli Bosnia ja Hertsegovinan poliitikko. Hän oli vastuussa osasta Bosnian kansanmurhasta. Vuodesta 1995 vuoteen 2008 hän oli karkuteillä. Hänet pidätettiin 21. heinäkuuta 2008 Serbiassa. Vuonna 2016 hänet tuomittiin sotarikoksista.
Tausta ja varhaiselämä
Radovan Karadžić kouluttautui psykiatriksi ja työskenteli lääkärinä ennen poliittista uraansa. Hän julkaisi myös runoja ja toimi kansallismielisissä piireissä 1980–1990-luvuilla. Poliittiseksi johtajaksi Karadžić nousi 1990-luvun alussa Bosnia ja Hertsegovinassa, missä hänestä tuli muun muassa serbien poliittinen johtaja ja myöhemmin Republika Srpskan presidentti sodan aikana.
Rooli Bosnian sodassa
Bosnian sodan (1992–1995) aikana Karadžić oli Bosnian serbien poliittinen johtaja. Hänen johdollaan serbivirkamiehet ja -joukot osallistuivat laajoihin toimintoihin, joiden seurauksena siviilejä — erityisesti bosniakkien (bosnialaisten muslimien) — kuoli ja kymmeniätuhansia joutui kodittomiksi. Tunnetuimpia ja kansainvälisesti tutkittuja tapahtumia ovat Srebrenican joukkomurhat heinäkuussa 1995 ja Sarajevon piiritys, joita on kuvattu kansainvälisissä tuomioistuimissa sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.
Syyttäminen, pidätys ja oikeudenkäynti
Karadžićia vastaan nostettiin syytteet kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICTY) 1990-luvulla. Hän onnistui välttämään pidätyksen useita vuosia ja eli piileskellen eri paikoissa, kunnes hänet pidätettiin 21. heinäkuuta 2008 Serbiassa. Pidätyksen jälkeen hänet luovutettiin Haagin kansainväliselle tribunalille oikeudenkäyntiä varten.
Oikeudenkäynti ICTY:ssä käynnistyi ja kesti useita vuosia. Karadžić tuomittiin vuonna 2016 useista rikoksista, muun muassa:
- kansanmurhasta (erityisesti Srebrenican tapaukseen liittyen),
- rikoksista ihmisyyttä vastaan,
- sotarikoksista sekä
- muista vakavista kansainvälisistä rikoksista sodan aikana.
Alkuperäinen tuomio vuonna 2016 oli 40 vuoden vankeusrangaistus. Myöhemmissä valitusmenettelyissä osa tuomioista ja rangaistuksen pituudesta käsiteltiin uudelleen, ja valitusasteen ratkaisut muokkasivat lopullista tuomiota.
Seuraukset ja kansainvälinen merkitys
Karadžićin tapaus on yksi merkittävimmistä entisten Jugoslavian alueen sotarikosten oikeudenkäynneistä. Tuomiot ovat olleet tärkeitä tervehdyksiä kansainväliselle rikosoikeudelle ja tuoneet esiin kansainvälisten instituutioiden roolin vakavien sotarikosten tutkinnassa ja rankaisemisessa. Tapaukseen liittyy myös laaja keskustelu vastuusta, sovinnosta ja oikeudellisesta historiasta alueella sekä kysymyksiä yksittäisten johtajien vastuusta sotilaallisista ja poliittisista toimista.
Nykytila
Karadžićin oikeudenkäynnit ja tuomiot ovat jatkuneet valitusasteissa ja toimeenpanossa pitkään. Oikeudelliset päätökset ovat vaikuttaneet sekä kansainväliseen oikeuteen että Bosnian ja Hertsegovinan yhteiskunnalliseen keskusteluun sodan muistista, korvausvaatimuksista ja mahdollisuuksista kansalliseen sovintoon.
Huom.: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot tiivistävät keskeiset tapahtumat Karadžićin elämästä ja oikeudenkäynneistä. Tarkemmat oikeudelliset yksityiskohdat, päätöspykälät ja päivämäärät löytyvät kansainvälisten tuomioistuimien virallisista asiakirjoista ja oikeudellisista lähteistä.
