Radovan Karadžić — Bosnian ja Hertsegovinan poliitikko, tuomittu sotarikollinen

Varhainen elämä

Karadžić oli Vuko ja Jovanka Karadžićin lapsi. Hänen isänsä Vuko (1912-1987) oli suutari. Hänen äitinsä Jovanka (1922-2005) oli talonpoikaistyttö Pohjois-Montenegrosta. Hänen tyttönimensä oli Jovanka Jakić. Hän meni naimisiin Karadžićin isän kanssa vuonna 1943, 20-vuotiaana.

Karadžićin isä oli vankilassa suurimman osan poikansa lapsuudesta. Toisen maailmansodan aikana Jugoslavia oli joutunut natsi-Saksan ja muiden akselivaltojen haltuun. Karadžićin isä oli ollut tsetnikien jäsen. Tämä oli armeija, joka tuki Jugoslavian alkuperäistä hallitusta. Koska hän kuului tähän armeijaan, hän joutui sodan jälkeen vankilaan.

Koulutus

Karadžić muutti Sarajevoon vuonna 1960 opiskelemaan psykiatriaa Sarajevon yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1970 hän opiskeli ahdistusta ja masennusta Næstvedin sairaalassa Tanskassa. Vuosina 1974-1975 hän sai lisää lääkärikoulutusta Columbian yliopistossa New Yorkissa.

Palattuaan Jugoslaviaan Karadžić työskenteli Koševon sairaalassa (Sarajevon pääsairaala). Hän oli myös runoilija. Eräs toinen serbialainen kirjailija rohkaisi häntä lähtemään politiikkaan.

Vankila petoksesta

Työskennellessään Koševon sairaalassa Karadžić hankki lisärahaa laittomilla tavoilla. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät, jotka halusivat jäädä varhaiseläkkeelle, maksoivat hänelle siitä, että he sanoivat olevansa työkyvyttömiä. Karadžić valehteli myös vangeille, jotka halusivat välttää rangaistuksen väittämällä, että he olivat mielisairaita tehdessään rikoksensa.

Vuonna 1983 Karadžić aloitti työnsä sairaalassa Belgradin Voždovacin esikaupungissa. Kumppaninsa Momčilo Krajišnikin kanssa Karadžić sai lainan, joka oli tarkoitus käyttää maatalouden kehittämiseen. Sen sijaan hän ja hänen kumppaninsa käyttivät rahat rakentaakseen itselleen taloja Paleen. Pale oli Sarajevon yläpuolella sijaitseva serbikaupunki, jonka hallitus oli muuttanut hiihtokeskukseksi.

Heidät pidätettiin 1. marraskuuta 1984 petoksesta. He viettivät 11 kuukautta vankilassa, ennen kuin heidän ystävänsä Nikola Koljević maksoi heidän takuunsa, jotta he pääsivät vapaaksi. Karadžić tuomittiin 26. syyskuuta 1985 kolmeksi vuodeksi vankeuteen kavalluksesta ja petoksesta. Koska hän oli kuitenkin jo viettänyt yli vuoden vankilassa, tuomioistuin ei pakottanut Karadžićia viettämään loppuosa tuomiostaan vankilassa.

Poliittinen elämä

Vuonna 1989 Karadžić auttoi serbidemokraattisen puolueen (Srpska Demokratska Stranka) perustamisessa Bosnia ja Hertsegovinaan. Puolueen tavoitteena oli koota yhteen maan Bosnian serbit.

Syyskuussa 1991 Srpska Demokratska Stranka (SDS) alkoi luoda Bosnia ja Hertsegovinaan alueita, joita hallitsivat vain serbit. Bosnian parlamentti äänesti 15. lokakuuta 1991, että he haluavat hallita itseään. Yhdeksän päivää myöhemmin perustettiin erillinen serbien edustajakokous, joka edusti vain Bosnian ja Hertsegovinan serbejä.

Tammikuun 9. päivänä 1992 Bosnian serbien kokous ilmoitti perustaneensa uuden valtion: Bosnian ja Hertsegovinan serbiväestön tasavallan (Република српског народа Босне и Херцеговине/Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine). Serbitasavalta hyväksyi perustuslakinsa 28. helmikuuta 1992. Se totesi myös, että se hallitsi nyt:

• Bosnia ja Hertsegovinan alueet, joita hallitsivat vain serbit.
• Bosnia-Herezogovinan osat, joissa väestö oli enimmäkseen serbialaisia.
• "Kaikki alueet, joilla serbit [ovat] vähemmistönä [toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan vuoksi]."

Serbitasavallan presidentti

Eurooppa ja Yhdysvallat hyväksyivät 6. ja 7. huhtikuuta 1992, että Bosnia oli itsenäinen valtio. Bosniasta tuli Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen 22. toukokuuta 1992. Karadžić valittiin Bosnian serbihallituksen presidentiksi 13. toukokuuta 1992. Hänen valtuuksiinsa kuului maan armeijan johtaminen.

Sotarikossyytteet

Bosnian serbien armeijan päällikkönä Karadžić johti kampanjaa, jonka tarkoituksena oli hankkiutua eroon kaikista Bosnian muslimeista ja kroaatteista kylistä, jotka serbit halusivat itselleen.

Vuonna 1995 entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) nosti Karadžićin syytteeseen sotarikoksista muita kuin serbeitä vastaan. ICTY syytti Karadžićia Srebrenican verilöylyn järjestämisestä vuonna 1995, jolloin Karadžićin armeija murhasi yli 7 500 muslimia. Häntä syytettiin myös monista muista rikoksista, mm:

• Pakotetaan muut kuin serbialaiset muslimit lähtemään kodeistaan etnisen alkuperänsä ja uskontonsa vuoksi.
• Vainoaminen (ihmisryhmän huono kohtelu) rotunsa, uskontonsa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
• Murha
• Siviileihin kohdistuva terrorismi
• Panttivankien ottaminen
• Tuhoaminen (pyrkimys tappaa kokonainen ihmisjoukko: kaikki muut kuin serbialaiset muslimit).

Karadžić pakeni, jotta häntä ei voitu tuomita näistä rikoksista. Hän piileskeli vuoteen 2008 asti. Yhdysvaltain hallitus tarjosi 5 miljoonan dollarin palkkion hänen pidättämisistään.

Arrest

Karadžić pidätettiin 21. heinäkuuta 2008 Belgradissa. Hän oli esiintynyt vaihtoehtolääketieteen lääkärinä pääasiassa Belgradissa mutta myös Wienissä Itävallassa. Karadžić lähetettiin ICTY:n vankilaan Haagiin 30. heinäkuuta.

Karadžić sanoi, että Yhdysvaltain hallitus oli suojellut häntä hänen piileskellessään, ja siksi hänen löytämisensä kesti yli kymmenen vuotta.

Karadžić saapui ensimmäisen kerran ICTY:n tuomarin eteen 31. heinäkuuta 2008. Tuolloin ICTY oli todennut 64 ihmistä syylliseksi sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhaan Jugoslavian sotien aikana.

Elokuva The Hunting Party perustui Karadžićin elämään karkurina.

Tuomio ja tuomio

Karadžić todettiin 24. maaliskuuta 2016 syylliseksi kansanmurhaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Hänet tuomittiin 40 vuodeksi vankeuteen.

Karadžić todettiin syylliseksi kansanmurhaan Srebrenican verilöylyssä. Hänet tuomittiin myös vainosta, hävittämisestä, karkottamisesta, etnisestä puhdistuksesta ja murhasta.

Kuvagalleria

·         Siirrä hiiren kursori kunkin kuvan päälle nähdäksesi sen etiketin. Klikkaa kuvaa, niin se suurenee.

·         Karadžićin Sarajevon piiritys

·         Srebrenican verilöyly