E♭-duuri (Es-duuri) — duuriasteikko, sävelet ja suhteet
E♭-duuri: selkeä opas säveleistä, kolmen desin rakenteesta, suhteellisesta c-mollista ja rinnakkaisesta e-mollista — teoria, soinnut ja käytännön esimerkit.
E♭-duuri on musiikillinen duuriasteikko, joka alkaa E♭:llä. Sen sävelkorkeudessa avainmerkinnässä on kolme etumerkkiä (kolme bemollia): B♭ (bes), E♭ (es) ja A♭ (as). Duuriasteikon perusrakenne noudattaa askelkuviota 2–2–1–2–2–2–1 puoliaskeleina (kokonot ja puoliäänet).
Sävelet ja asteikot
E♭-duuri sisältää seuraavat sävelet: E♭ – F – G – A♭ – B♭ – C – D – (E♭). Näin kirjoitettuna: Es – F – G – As – Bes – C – D – Es. Enharmoninen vastine teoreettisesti olisi D#-duuri, mutta käytännössä E♭-duuri on selkeämpi avainmerkkien kannalta (D#-duuri vaatisi paljon # -merkkejä).
Suhteet ja mollit
Sen suhteellinen duuri on c-molli (c-molli on siis E♭-duurin suhteellinen molli eli sama sävelasteikko eri aloitussävelellä). Alkuperäisessä tekstissä mainittu rinnakkainen molli e-molli on virhe; oikea rinnakkainen molli on es-molli (E♭-molli), eli sama toonika-muunnos mollisävyssä.
Asteet ja soinnut
- I (toonika): E♭-duuri (Es)
- II (superttoonika): F-molli (f-molli)
- III (mediaantti): G-molli (g-molli)
- IV (subdominantti): A♭-duuri (As-duuri)
- V (dominantti): B♭-duuri (Bes-duuri)
- VI (submediaantti): C-molli (c-molli)
- VII (johtosävel): D-diminuoitu (d°)
Käyttö, transponointi ja soittajaystävällisyys
- E♭-duuri on yleinen orkesteri- ja puhallinmusiikissa sekä pianokirjallisuudessa; esimerkiksi Haydnin pasuunakonsertto ja Beethovenin Sinfonia nro 3 (Eroica) ovat E♭-duurissa.
- Transponeruvat soittimet: konserttisävelkorkeuden E♭-duuri notaatiossa näkyy eri avainmerkkeinä riippuen soittimen transponoinnista. Esimerkiksi B♭-soittimille (klarinetti, tenorisaksofoni) kirjoitettava avain on yleensä F-duuri (yksi b), ja E♭-soittimille (alttosaksofoni, baritoni) usein C-duuri — käytännössä kirjoitusavain tulee määrittää instrumentin transpoosion mukaan.
- Pianolle ja kosketinsoittimille E♭-duuri on helposti saavutettavissa sekä sointujen että vasemman käden kulkujen kannalta; puhallinorkesterissa avain sopii hyvin vaskipuille ja pasuunalle.
Lisätietoa
E♭-duuri tunnetaan lämpimänä ja majesteettisena sävymaailmana; se on suosittu sävellaji niin sinfonisessa musiikissa kuin kamarimusiikissakin. Kirjoitusasuissa käytetään usein esimerkkimerkintänä Es suomenkielisessä nuotinnuksessa tai symbolina E♭ kansainvälisesti.
Asteikot ja avaimet
| Diatoniset asteikot ja avaimet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Taulukosta näet, kuinka monta terää tai desiä kussakin asteikossa on. Molliasteikot kirjoitetaan pienellä. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on E♭ major?
V: E♭-duuri on musiikillinen duuriasteikko, joka alkaa sävelellä E♭.
K: Kuinka monta desiä sen sävelkorkeudessa on?
V: Sen sävelkorkeudessa on kolme desiä.
K: Mikä on E♭-duurin suhteellinen duuri?
V: E♭-duurin suhteellinen duuri on c-molli.
K: Mikä on E♭-duurin rinnakkaismolli?
V: E♭-duurin rinnakkaismolli on e♭-molli.
K: Onko suhteellisen ja rinnakkaismollin välillä eroa?
V: Kyllä, suhteellisella mollilla tarkoitetaan kanta-asteikon kuudetta astetta, kun taas rinnakkaisella mollilla tarkoitetaan samojen sävelten soittamista kuin kanta-asteikolla, mutta alkaen sen kolmannesta asteesta.
K: Voitko antaa esimerkin toisesta musiikillisesta asteikosta, jonka sävelkulussa on kolme desiä?
V: Bb-duuriasteikossa on kolme desiä.
Etsiä