Es-molli (E♭-molli) – sävellajin ominaisuudet, esimerkit ja historia

Es-molli (E♭-molli) – sävellajin ominaisuudet, esimerkit ja historia: synkkä, salaperäinen molli klassisessa ja jazzissa (Bach, Prokofjev, Rahmaninov) — teoria, sävellykset, käyttö.

Es-molli (E♭-molli) on molliasteikko, jonka perussävel on es (E♭). Sen perusäänestys eli diatoninen asteikko (luontainen molli) on: E♭ – F – G♭ – A♭ – B♭ – C♭ – D♭. Sävellajin etumerkkinä on kuusi b-etumerkkiä (B♭, E♭, A♭, D♭, G♭ ja C♭), joten nuotinnus sisältää usein epätavallisia merkintöjä kuten C♭.

Suhteet ja enharmonia

Sen suhteellinen duuri on G-duuri (oikeammin G♭-duuri eli Ges-duuri), ja sen rinnakkainen duuri on Es-duuri. Sen enharmoninen vastine on Dis-molli (D♯-molli), joka käytännössä merkitään usein helpommin luettavaksi.

Asteikon muodot ja nuotinnus

Es-mollissa esiintyy mollin eri muotoja:

• Luontainen (natural) molli: E♭–F–G♭–A♭–B♭–C♭–D♭.
• Harmoninen molli: kohoava 7. astetta korotetaan, eli D♭ → D♮ (E♭–F–G♭–A♭–B♭–C♭–D♮). Tämä aiheuttaa usein kaksinkertaisia muutosmerkintöjä käytännön nuotinnuksessa.
• Melodinen molli: kohoavassa kulussa korotetaan 6. ja 7. astetta (C♭ → C♮ ja D♭ → D♮), palaten laskevassa kulussa luontaisen mollin asteikkoon.

Näistä seuraa, että es-mollin nuotinnus voi olla hankala lukea ja soittaa etenkin orkesterissa ja transponeravilla puhallinsoittimilla, koska edessä on paljon etumerkkejä ja harvinaisia C♭-tyyppisiä merkintöjä.

Käyttö ja orkestrointi

Orkesterimusiikissa tätä sävellajia käytetään suhteellisen harvoin suoraan koko teoksen perussävellajina, ja se esiintyy usein enemmän modulaatioiden tai hetkellisten tunnelmamuutosten yhteydessä. Jos pianomusiikkia, joka on sävelletty tässä sävellajissa, on sovitettava orkesterille, jotkut suosittelevat sen transponointia d-molliin tai e-molliin helpottamaan nuotinnusta ja orkesterin soitettavuutta; toisinaan käytetään myös enharmonista merkintää Dis-mollina (D♯-mollina) helpottamaan puhallin- ja jousiosuuksien lukemista.

Syitä es-mollin harvinaisuudelle orkesterikontekstissa ovat mm. suuri määrä etumerkkejä, epätavalliset kaksinkertaiset korotus- ja alennusmerkit sekä joidenkin soittimien käyttörajoitukset tai soittotuntuvuus tietyissä sävellajeissa.

Sävel laatu, tunnelma ja käyttötyyppit

Es-mollia kuvataan usein tummasävyiseksi, melankoliseksi ja salaperäiseksi. Sen sointiväri sopii öisiin, traagisiin ja introspektiivisiin kappaleisiin; siksi sitä on käytetty esimerkiksi tulkinnoissa, jotka hakevat raskasta tai mystistä ilmapiiriä.

Historiaa ja esimerkkejä

Johann Sebastian Bachin Hyvin temperoidun klaviirin ensimmäisessä kirjassa Preludi nro 8 on kirjoitettu es-molliin, kun taas seuraava fuuga on kirjoitettu des-molliin. Kirjassa 2 molemmat osat ovat dis-mollia.

Yksi harvoista tässä sävellajissa kirjoitetuista sinfonioista on Prokofjevin sinfonia nro 6. Myös muutamat muut neuvostosäveltäjät, kuten Eshpai, Janis Ivanovs (neljäs sinfonia Atlantis, 1941), Ovtšinnikov ja Mjaskovski, ovat kirjoittaneet sinfonioita tässä sävellajissa. Rahmaninovin "Elegie" op. 3 nro 1 on es-mollissa, samoin kuin hänen Études-Tableaux op. 39 nro 5. Nämä kappaleet tunnetaan usein synkkinä ja salaperäisinä, mikä vastaa sävellajin luonnetta.

Tunnelma ja sävy es-mollissa näkyvät myös myöhemmässä jazzmusiikissa: esimerkiksi Thelonious Monkin "'Round Midnight" ja muut myöhäisillan, yön tunnelmaa tavoitelleet teokset käyttävät samantyyppisiä mollisointuja ja aksentteja, joita voi yhdistää es-mollin sävyihin.

Gustav Mahlerin kahdeksannen sinfonian toisessa osassa on pitkä orkesteri- ja kuoroesittely es-mollissa. Myös Beethovenin ainoan oratorion Kristus Öljymäellä synkkä orkesterijohdanto on tässä sävellajissa.

Nuotinnusvinkkejä sovittajalle

• Harkitse transponointia tai enharmonista uudelleenmerkintää (esim. Dis-molli) orkesterisovituksissa helpottamaan puhaltimien ja muiden transpooivien soitinten osuutta.
• Älä unohda melodisen mollin ja harmonisen mollin eri käyttäytymistä: koe-esiintymisissä merkitse tarvittavat korotukset selkeästi, jotta soittajat näkevät ylöspäin mentäessä käytettävät 6. ja 7. asteet.
• Kun haluat säilyttää sävellajin alkuperäisen luonteen, voit käyttää tarvittaessa "täsmätapauksia" (esim. sointukorrektioita jousille tai puhaltimille) helpottamaan intonaatiota ja sointiväriä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on es-molli?

K: Mikä on es-mollin suhteellinen duuri?

K: Mikä on es-mollin rinnakkaisduuri?

K: Mikä on tämän sävellajin enharmoninen vastine?

K: Käytetäänkö tätä säveltä usein orkesterimusiikissa?

K: Onko tässä sävellajissa kirjoitettu kuuluisia kappaleita?

Hae kirjaimella