Es-molli
E-molli eli es-molli on molliasteikko, joka perustuu es-molliin. Siinä on kuusi desiä.
Sen suhteellinen duuri on G-duuri ja sen rinnakkainen duuri on Es-duuri. Sen enharmoninen vastine on Dis-molli.
Orkesterimusiikissa tätä sävellajia ei juuri käytetä, ja yleensä vain modulaatioita varten. Sitä käytetään joissakin kosketinsoittimissa, ja se on ollut suosituin venäläisissä kappaleissa. Jos pianomusiikkia, joka on sävelletty tässä sävellajissa, on sovitettava orkesterille, jotkut suosittelevat sen transponointia d-molliin tai e-molliin.
Johann Sebastian Bachin Hyvin temperoidun klaviirin ensimmäisessä kirjassa Preludi nro 8 on kirjoitettu es-molliin, kun taas seuraava fuuga on kirjoitettu des-molliin. Kirjassa 2 molemmat osat ovat dis-mollia.
Yksi harvoista tässä sävellajissa kirjoitetuista sinfonioista on Prokofjevin sinfonia nro 6. Myös muutamat muut neuvostosäveltäjät, kuten Eshpai, Janis Ivanovs (neljäs sinfonia Atlantis, 1941), Ovtšinnikov ja Mjaskovski, ovat kirjoittaneet sinfonioita tässä sävellajissa. Rahmaninovin "Elegie" op. 3 nro 1 on es-mollissa, samoin kuin hänen Études-Tableaux op. 39 nro 5. Nämä kappaleet ovat tunnetusti synkkiä ja salaperäisiä, mikä on tämän sävellajin tunnelma. Tämä tunnelma näkyy myös myöhemmässä jazzmusiikissa "'Round Midnight" ja "Take Five", jotka ovat myös tässä sävellajissa.
Gustav Mahlerin kahdeksannen sinfonian toisessa osassa on pitkä orkesteri- ja kuoroesittely es-mollissa. Myös Beethovenin ainoan oratorion Kristus Öljymäellä synkkä orkesterijohdanto on tässä sävellajissa.
Asteikot ja avaimet
| Diatoniset asteikot ja avaimet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Taulukosta näet, kuinka monta terää tai desiä kussakin asteikossa on. Molliasteikot kirjoitetaan pienellä. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on es-molli?
V: Es-molli, joka tunnetaan myös nimellä e♭-molli, on molliasteikko, joka perustuu sävelelle es. Siinä on kuusi tasaääntä.
K: Mikä on es-mollin suhteellinen duuri?
V: Es-mollin suhteellinen duuri on G-duuri.
K: Mikä on es-mollin rinnakkaisduuri?
V: Es-mollin rinnakkaisduuri on Es-duuri.
K: Mikä on tämän sävellajin enharmoninen vastine?
V: Tämän sävellajin enharmoninen vastine on dis-molli.
K: Käytetäänkö tätä säveltä usein orkesterimusiikissa?
V: Tätä sävellajia ei käytetä orkesterimusiikissa kovin usein, ja yleensä vain modulaatiossa muiden sävellajien välillä.
K: Onko tässä sävellajissa kirjoitettu kuuluisia kappaleita?
V: Kyllä, kuuluisia tässä sävellajissa sävellettyjä kappaleita ovat Johann Sebastian Bachin Preludi nro 8 Hyvin säestetyn klaviirin ensimmäisestä kirjasta, Prokofjevin sinfonia nro 6, Rahmaninovin "Elegie" op 3 nro 1 ja ֹtudes Tableaux op 39 nro 5, jazzmuusikoiden "'Round Midnight" ja "Take Five", Beethovenin oratorio "Kristus Öljymäellä" ja Gustav Mahlerin kahdeksannen sinfonian toinen osa.
