Gis-duuri (G#) – duuriasteikon määritelmä, ominaisuudet ja käyttö
Gis-duuri (G#) – duuriasteikon määritelmä, ominaisuudet ja käyttö: selkeä opas esimerkein, nuotein ja musiikinhistoriallisilla viitteillä.
Gis-duuri on duuriasteikko, joka perustuu nuottiin Gis (G#). Teoreettisesti Gis-duuri kirjoitettaisiin asteikoksi: Gis – Ais – B# – Cis – Dis – Eis – F## – Gis, eli asteikossa on seitsemän astetta, joista yksi on kaksoisristi (F##). Tämän vuoksi Gis-duuri on käytännössä hankala merkintä: avainmerkinnäksi tarvittaisiin epätavallinen määrä ristejä (teoreettisesti jopa kahdeksan Merkintää sisältävä rakenne), ja siksi se esiintyy nuotissa harvoin sellaisenaan.
Kuvagalleria
1 KuvaKirjoitusasu ja enharmoninen vastine
Lukemisen ja kirjoittamisen helpottamiseksi käytetään yleensä asteikon enharmonista vastinetta, eli As-duuria (A♭ major), koska As-duuri käyttää vain neljää bemolia ja on siten selkeämpi. (Alkuperäisessä tekstissä oli mainittu Ais-duurin, mutta Ais-duuri tarkoittaa A#-duuria ja se ei ole sama kuin As-duuri; oikea yleisesti käytetty enharmoninen vastine Gis-duurille on As-duuri.)
Ominaisuudet
- Skaalan nuotit (teoreettinen kirjoitus): Gis, Ais, B#, Cis, Dis, Eis, F##, (Gis).
- Kaksoisristi: asteikossa esiintyy F kaksoisristinä (F##), mikä tekee merkinnästä epätavallisen.
- Avainmerkintä: käytännössä epäkäytännöllinen; siksi useimmiten korvataan As-duurilla.
- Suhde mollisävyihin: Gis-duurin paralleelimolli olisi Gis-molli (G# minor), joka on yleisempi ja käytännöllisempi kuin Gis-duuri; suhteellinen molli on teoreettinen Eis-molli (E# minor), joka enharmonisesti vastaa F-mollia.
Käyttö ja esimerkit
Vaikka Gis-duuri esiintyy erittäin harvoin itsenäisenä avaimena, se saatetaan kohdata sävellyksissä modulaation tai lyhyen väristävän osuuden muodossa. Esimerkiksi Bachin teoksessa Hyvin sävytetty piano (kirja 1) Preludi ja fuuga Cis-duurissa mainitaan usein yhteyksissä, joissa samasta sarjasta löytyvä Gis-molli voi päättyä Gis-duurin Picardy-terssiin (eli mollin kappaleen lopetukseen duurisointuisena kolmantena). Monet romanttiset säveltäjät, kuten Chopin, käyttävät modulaatioita ja värisävyjä, joissa Gis-duuri voi esiintyä lyhyesti — esimerkiksi Chopinin cis-molli-noktyyreissä esiintyy paikallisia hetkellisiä muunnoksia kohti Gis-duuria.
Nuotinnolliset huomautukset
- Säveltäjät ja nuottikirjoittajat suosivat yleensä enharmonista merkintää (As-duuri) käytännöllisyyden vuoksi: vähemmän erityismerkintöjä ja selkeämpi luettavuus.
- Jos kuitenkin halutaan säilyttää sävellyksen teoreettinen eheys tai tietty kromaattinen ajatus (esimerkiksi moduloinnit, johtosävelet tai teoreettinen analyysi), tekijä saattaa valita Gis-duurin kirjoituksen ja käyttää kaksoisristejä.
Yhteenvetona: Gis-duuri on mahdollinen mutta teoreettisesti monimutkainen duuriasteikko, joka sisältää kaksoisristin ja siksi esiintyy käytännössä harvoin sellaisenaan — yleensä se korvataan sen helpommalla enharmonisella vastineella, As-duurilla.
Asteikot ja avaimet
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Gis-duuri?
V: Gis-duuri on duuriasteikko, joka perustuu nuottiin Gis.
K: Kuinka monta teriä ja kaksoisteriä sen sävelkorkeudessa on?
V: Sen sävelkorkeudessa on kuusi terävää ja yksi kaksinkertainen terävä.
K: Kirjoitetaanko se yleensä As-duuri?
V: Kyllä, lukemisen helpottamiseksi Gis-duuri kirjoitetaan yleensä sen enharmonisena vastineena As-duurille.
K: Missä muualla se esiintyy?
V: Se esiintyy toissijaisena avainalueena useissa teräväsävyisissä teoksissa, esimerkiksi Preludi ja fuuga Cis-duurissa Bachin teoksesta Well-Tempered Klavier, kirja 1. Saman sarjan gis-molli Preludi ja fuuga päättyvät gis-duurissa olevaan Picardy-terssiin.
Kysymys: Onko Chopin käyttänyt sitä?
V: Kyllä, Gis-duuria käytetään lyhyen aikaa useissa Chopinin cis-molli-noktyyreissä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Tekijä
AlegsaOnline.com Gis-duuri (G#) – duuriasteikon määritelmä, ominaisuudet ja käyttö Leandro Alegsa
URL: https://fi.alegsaonline.com/art/37125
