Gis-duuri (G#) – duuriasteikon määritelmä, ominaisuudet ja käyttö
Gis-duuri (G#) – duuriasteikon määritelmä, ominaisuudet ja käyttö: selkeä opas esimerkein, nuotein ja musiikinhistoriallisilla viitteillä.
Gis-duuri on duuriasteikko, joka perustuu nuottiin Gis (G#). Teoreettisesti Gis-duuri kirjoitettaisiin asteikoksi: Gis – Ais – B# – Cis – Dis – Eis – F## – Gis, eli asteikossa on seitsemän astetta, joista yksi on kaksoisristi (F##). Tämän vuoksi Gis-duuri on käytännössä hankala merkintä: avainmerkinnäksi tarvittaisiin epätavallinen määrä ristejä (teoreettisesti jopa kahdeksan Merkintää sisältävä rakenne), ja siksi se esiintyy nuotissa harvoin sellaisenaan.
Kirjoitusasu ja enharmoninen vastine
Lukemisen ja kirjoittamisen helpottamiseksi käytetään yleensä asteikon enharmonista vastinetta, eli As-duuria (A♭ major), koska As-duuri käyttää vain neljää bemolia ja on siten selkeämpi. (Alkuperäisessä tekstissä oli mainittu Ais-duurin, mutta Ais-duuri tarkoittaa A#-duuria ja se ei ole sama kuin As-duuri; oikea yleisesti käytetty enharmoninen vastine Gis-duurille on As-duuri.)
Ominaisuudet
- Skaalan nuotit (teoreettinen kirjoitus): Gis, Ais, B#, Cis, Dis, Eis, F##, (Gis).
- Kaksoisristi: asteikossa esiintyy F kaksoisristinä (F##), mikä tekee merkinnästä epätavallisen.
- Avainmerkintä: käytännössä epäkäytännöllinen; siksi useimmiten korvataan As-duurilla.
- Suhde mollisävyihin: Gis-duurin paralleelimolli olisi Gis-molli (G# minor), joka on yleisempi ja käytännöllisempi kuin Gis-duuri; suhteellinen molli on teoreettinen Eis-molli (E# minor), joka enharmonisesti vastaa F-mollia.
Käyttö ja esimerkit
Vaikka Gis-duuri esiintyy erittäin harvoin itsenäisenä avaimena, se saatetaan kohdata sävellyksissä modulaation tai lyhyen väristävän osuuden muodossa. Esimerkiksi Bachin teoksessa Hyvin sävytetty piano (kirja 1) Preludi ja fuuga Cis-duurissa mainitaan usein yhteyksissä, joissa samasta sarjasta löytyvä Gis-molli voi päättyä Gis-duurin Picardy-terssiin (eli mollin kappaleen lopetukseen duurisointuisena kolmantena). Monet romanttiset säveltäjät, kuten Chopin, käyttävät modulaatioita ja värisävyjä, joissa Gis-duuri voi esiintyä lyhyesti — esimerkiksi Chopinin cis-molli-noktyyreissä esiintyy paikallisia hetkellisiä muunnoksia kohti Gis-duuria.
Nuotinnolliset huomautukset
- Säveltäjät ja nuottikirjoittajat suosivat yleensä enharmonista merkintää (As-duuri) käytännöllisyyden vuoksi: vähemmän erityismerkintöjä ja selkeämpi luettavuus.
- Jos kuitenkin halutaan säilyttää sävellyksen teoreettinen eheys tai tietty kromaattinen ajatus (esimerkiksi moduloinnit, johtosävelet tai teoreettinen analyysi), tekijä saattaa valita Gis-duurin kirjoituksen ja käyttää kaksoisristejä.
Yhteenvetona: Gis-duuri on mahdollinen mutta teoreettisesti monimutkainen duuriasteikko, joka sisältää kaksoisristin ja siksi esiintyy käytännössä harvoin sellaisenaan — yleensä se korvataan sen helpommalla enharmonisella vastineella, As-duurilla.
Asteikot ja avaimet
| Diatoniset asteikot ja avaimet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Taulukosta näet, kuinka monta terää tai desiä kussakin asteikossa on. Molliasteikot kirjoitetaan pienellä. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Gis-duuri?
V: Gis-duuri on duuriasteikko, joka perustuu nuottiin Gis.
K: Kuinka monta teriä ja kaksoisteriä sen sävelkorkeudessa on?
V: Sen sävelkorkeudessa on kuusi terävää ja yksi kaksinkertainen terävä.
K: Kirjoitetaanko se yleensä As-duuri?
V: Kyllä, lukemisen helpottamiseksi Gis-duuri kirjoitetaan yleensä sen enharmonisena vastineena As-duurille.
K: Missä muualla se esiintyy?
V: Se esiintyy toissijaisena avainalueena useissa teräväsävyisissä teoksissa, esimerkiksi Preludi ja fuuga Cis-duurissa Bachin teoksesta Well-Tempered Klavier, kirja 1. Saman sarjan gis-molli Preludi ja fuuga päättyvät gis-duurissa olevaan Picardy-terssiin.
Kysymys: Onko Chopin käyttänyt sitä?
V: Kyllä, Gis-duuria käytetään lyhyen aikaa useissa Chopinin cis-molli-noktyyreissä.
Etsiä