C-molli (Cm) – määritelmä, asteikko, sävelet ja harmonia
C-molli: selkeä opas C-molliasteikosta, sävelistä (harmoninen molli B♭→B♮), jazz-notaatiosta (Cm) sekä suhteellisesta ja rinnakkaisduurista—käytännön harmoniat selitettynä.
C-molli on molliasteikko, joka perustuu tooniseen C:hen. Sen etumerkintä sisältää kolme alennusta: B♭, E♭ ja A♭. Harmoninen molli nostaa alkuasteikon B♭:n B♮:ksi tuoden johtosävyn. Sen lyhyt jazz-notaatiomuoto on Cm.
Sen suhteellinen duuri on Es-duuri ja rinnakkainen duuri on C-duuri.
Sävelet ja asteikon asteet
- Luonnollinen (aeolinen) C-molli: C – D – E♭ – F – G – A♭ – B♭ – C. Näissä asteissa kolmas, kuudes ja seitsenosat ovat pieniä (pieni terssi, pieni seksti, pieni septimi).
- Harmoninen C-molli: C – D – E♭ – F – G – A♭ – B – C. Harmoninen molli nostaa seitsenosan (B) johtosäveksi, mikä antaa voimakkaamman dominanttifunktion.
- Melodinen C-molli (klassinen): nouseva: C – D – E♭ – F – G – A – B – C; laskeva: C – B♭ – A♭ – G – F – E♭ – D – C. Jazzissa melodista mollia käytetään usein molempiin suuntiin nousevalla muunnelmalla (A ja B luonnollisina).
Intervallet ja asteikon luonne
- Asteikon sävelasemat suhteessa tooniseen C: 1 (C), 2 (D), b3 (E♭), 4 (F), 5 (G), b6 (A♭), b7 (B♭).
- C-molli koetaan usein tumman, surumielisen tai vakavan sävyn tuottavaksi, ja sitä käytetään laajalti niin klassisessa kuin populaarimusiikissakin.
Harmonia ja tyypilliset soinnut
C-mollissa yleisimmät kolmisoinnut (perusasteet) ovat:
- i — Cm (C – E♭ – G)
- iv — Fm (F – A♭ – C)
- v — Gm (G – B♭ – D) tai V — G (G – B – D) harmonisen mollin mukaan (johtosävyn vuoksi useasti käytetään suurta V-sointua)
- VI — A♭ (A♭ – C – E♭)
- VII — B♭ (B♭ – D – F)
- ii° — D° (D – F – A♭) dimensioitu sointu esiintyy myös funktionaalisissa sovituksissa
Tyypillinen kadenssi mollissa hyödyntää usein harmonista mollia johtosävyn tuomiseksi (esim. i – iv – V – i), mikä antaa vahvemman resoluution pääteoniksi.
Sovelluksia ja esimerkkejä
- Merkintä: Cm tai c moll (suomeksi) ilmaisee, että kappale tai kohta on mollissa.
- Circle of fifths -näkökulmasta C-mollilla on kolme alennusta samoin kuin sen suhteellisella Es-duurilla.
- Tunnettuja teoksia C-mollissa: Beethovenin 5. sinfonian pääteema, Mozartin konserttoihin ja Chopinin preludeihin liittyviä esimerkkejä — C-molli on yleinen valinta ilmaisemaan dramaattisuutta.
Yhteenveto
C-molli on molliasteikko, jonka tunnusmerkkeinä ovat kolme alennettua säveltä (B♭, E♭, A♭) luonnollisessa muodossa, mutta harmonisessa ja melodisessa muodossa se muuntaa seitsenosaa tai kuutosaa tarpeen mukaan. Harmoninen molli nostaa B♭:n B♮:ksi vahvistamaan dominanttifunktiota ja kadensseja. Asteikon soinnut ja asteikkovarianttien käyttö antavat C-mollille laajan ilmaisullisen kirjon niin klassisessa kuin modernissakin musiikissa.
Käyttö klassisessa musiikissa
Barokin aikana c-mollia soitettiin yleensä kahden desin sävellajilla. Kun tämä musiikki painetaan nykyään, se painetaan joskus edelleen samalla tavalla.
C-molli on Beethovenin ajoista lähtien merkinnyt sankarillista taistelua, ja säveltäjä kirjoitti tähän sävellajiin monia tunteikkaimpia ja dramaattisimpia teoksiaan. Näin ovat tehneet myös monet muut Beethovenin tyyliä seuraten.
Nämä ovat vain muutamia tunnettuja c-molliin kirjoitettuja teoksia:
- Sellosarja nro 5 BWV 1011: VI. Gigue - Johann Sebastian Bach
- Suuri messu c-molli (Mozart) - Wolfgang Amadeus Mozart
- Pianokonsertto nro 24 - Wolfgang Amadeus Mozart
- Pianokonsertto nro 3 - Ludwig van Beethoven
- Sinfonia nro 5 (Beethoven), op. 67 (1804-8)
- "Kuorofantasia" c-molli, op. 80 (1808), Beethoven
- Pianosonaatti nro 8 c-molli (Pathétique) - Ludwig van Beethoven
- Pianosonaatti nro 32 (Beethoven) - Ludwig van Beethoven
- Sinfonia nro 2 (Tšaikovski) "Pieni venäläinen" c-molli, op. 17 (1872)
- Sinfonia nro 8 - Anton Bruckner
- Pianokonsertto nro 2 c-molli - Sergei Rahmaninov
- Étude Op. 10, nro 12 - Fryderyk Chopin
- Prélude nro 20, op. 28 - Fryderyk Chopin
- Nocturne c-molli Op. 48, nro 1 - Fryderyk Chopin
- Sinfonia nro 4 - Dmitri Šostakovitš
- Sinfonia nro 8 - Dmitri Šostakovitš
- Passacaglia ja fuuga c-molli - Bach
- Sinfonia nro 2 - Gustav Mahler
Asteikot ja avaimet
| Diatoniset asteikot ja avaimet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Taulukosta näet, kuinka monta terää tai desiä kussakin asteikossa on. Molliasteikot kirjoitetaan pienellä. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo c-molli-sinfonioista
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on c-molli?
V: C-molli on molliasteikko, joka perustuu nuottiin C.
K: Miten harmoninen molli eroaa tavallisesta c-mollista?
V: Harmoninen molli nostaa B♭:n B♮:ksi.
K: Mikä on c-mollin sävelkulku?
V: C-mollin sävellajissa on kolme desiä.
K: Miten c-molli kirjoitetaan jazz-notaatiossa?
V: Jazz-notaatiossa sen lyhyt muoto kirjoitetaan "Cm".
K: Mikä on c-mollin suhteellinen duuri?
V: C-mollin suhteellinen duuri on Es-duuri.
K: Mikä on c-mollin rinnakkaisduuri?
V: C-mollin rinnakkaisduuri on C-duuri.
Etsiä