C-molli on molliasteikko, joka perustuu tooniseen C:hen. Sen etumerkintä sisältää kolme alennusta: B♭, E♭ ja A♭. Harmoninen molli nostaa alkuasteikon B♭:n B♮:ksi tuoden johtosävyn. Sen lyhyt jazz-notaatiomuoto on Cm.
Sen suhteellinen duuri on Es-duuri ja rinnakkainen duuri on C-duuri.
Sävelet ja asteikon asteet
- Luonnollinen (aeolinen) C-molli: C – D – E♭ – F – G – A♭ – B♭ – C. Näissä asteissa kolmas, kuudes ja seitsenosat ovat pieniä (pieni terssi, pieni seksti, pieni septimi).
- Harmoninen C-molli: C – D – E♭ – F – G – A♭ – B – C. Harmoninen molli nostaa seitsenosan (B) johtosäveksi, mikä antaa voimakkaamman dominanttifunktion.
- Melodinen C-molli (klassinen): nouseva: C – D – E♭ – F – G – A – B – C; laskeva: C – B♭ – A♭ – G – F – E♭ – D – C. Jazzissa melodista mollia käytetään usein molempiin suuntiin nousevalla muunnelmalla (A ja B luonnollisina).
Intervallet ja asteikon luonne
- Asteikon sävelasemat suhteessa tooniseen C: 1 (C), 2 (D), b3 (E♭), 4 (F), 5 (G), b6 (A♭), b7 (B♭).
- C-molli koetaan usein tumman, surumielisen tai vakavan sävyn tuottavaksi, ja sitä käytetään laajalti niin klassisessa kuin populaarimusiikissakin.
Harmonia ja tyypilliset soinnut
C-mollissa yleisimmät kolmisoinnut (perusasteet) ovat:
- i — Cm (C – E♭ – G)
- iv — Fm (F – A♭ – C)
- v — Gm (G – B♭ – D) tai V — G (G – B – D) harmonisen mollin mukaan (johtosävyn vuoksi useasti käytetään suurta V-sointua)
- VI — A♭ (A♭ – C – E♭)
- VII — B♭ (B♭ – D – F)
- ii° — D° (D – F – A♭) dimensioitu sointu esiintyy myös funktionaalisissa sovituksissa
Tyypillinen kadenssi mollissa hyödyntää usein harmonista mollia johtosävyn tuomiseksi (esim. i – iv – V – i), mikä antaa vahvemman resoluution pääteoniksi.
Sovelluksia ja esimerkkejä
- Merkintä: Cm tai c moll (suomeksi) ilmaisee, että kappale tai kohta on mollissa.
- Circle of fifths -näkökulmasta C-mollilla on kolme alennusta samoin kuin sen suhteellisella Es-duurilla.
- Tunnettuja teoksia C-mollissa: Beethovenin 5. sinfonian pääteema, Mozartin konserttoihin ja Chopinin preludeihin liittyviä esimerkkejä — C-molli on yleinen valinta ilmaisemaan dramaattisuutta.
Yhteenveto
C-molli on molliasteikko, jonka tunnusmerkkeinä ovat kolme alennettua säveltä (B♭, E♭, A♭) luonnollisessa muodossa, mutta harmonisessa ja melodisessa muodossa se muuntaa seitsenosaa tai kuutosaa tarpeen mukaan. Harmoninen molli nostaa B♭:n B♮:ksi vahvistamaan dominanttifunktiota ja kadensseja. Asteikon soinnut ja asteikkovarianttien käyttö antavat C-mollille laajan ilmaisullisen kirjon niin klassisessa kuin modernissakin musiikissa.
