Vuoden 2008 Sichuanin maanjäristys (kiinaksi 四川大地震) oli suuri maanjäristys Kiinassa 12. toukokuuta 2008. Tuhansia ihmisiä kuoli, tuhansia oli kateissa ja tuhansia loukkaantui. Miljoonat ihmiset jäivät kodittomiksi talojensa romahdettua. Maanjäristys tuntui 58 kilometrin päässä.

 

Perustiedot

Päivämäärä ja sijainti: Maanjäristys tapahtui 12. toukokuuta 2008, ja sen epikeskus oli Wenchuanin (Wēnchuān) piirikunnassa Sichuanin maakunnassa länsi-Kiinassa. Tapahtumaa kutsutaan usein myös Wenchuanin maanjäristyksiksi.

Suuruus ja syvyys: Tapahtuman magnitudi luokitellaan yleisesti Mw 7,9 (joissain lähteissä Mw 8,0). Tärinä oli matalasyvyinen, mikä lisäsi pinnanvaikutuksia ja vahinkoja.

Vahingot ja uhrimäärät

Maanjäristys oli katastrofaalinen. Virallisten ja laajalti siteerattujen arvioiden mukaan:

  • kuolleita oli noin 69 000
  • loukkantuneita yli 370 000
  • kateissa oli tuhansia ihmisiä
  • miljoonat ihmiset menettivät kotinsa; arviolta useita miljoonia jäivät väliaikaisesti kodittomiksi

Laaja tuho johtui suoraan rakennusten sortumisesta, laajoista maanvyöryistä sekä infrastruktuurin pettämisestä (teitä, siltoja, sähkö- ja vesihuolto). Koulujen sortumiset herättivät paljon huomiota, kun pienet lapset olivat merkittävä osa uhreista.

Geologia ja seuraukset

Maankuori liikkui Longmenshanin siirrosvyöhykkeellä, mikä aiheutti voimakkaan maanjäristyksen ja lukuisia voimakkaita jälkijäristyksiä. Maanvyöryt katkaisivat teitä ja rautateitä ja loivat sulkualtaita (esim. Tangjiashan-järvi), jotka muodostivat vakavan uhan tulvariskeineen ja vaativat kiireellisiä patoamistoimia.

Pelastus- ja avustustoimet

Kiinan hallitus mobilisoi laajat pelastusvoimat, mukaan lukien armeijan joukot, poliisin ja vapaaehtoiset. Myös kansainvälistä apua saapui monista maista – etsintä- ja pelastusryhmiä, lääketieteellistä apua, välineitä ja humanitaarista apua toimitettiin onnettomuusalueelle. Pelastustoimet jatkuivat viikkojen ajan jälkijäristysten ja vaikeakulkuisen maaston vuoksi.

Rakentaminen, jälleenrakennus ja kiistanalaiset aiheet

Seuranneissa vuosissa käynnistettiin mittava jälleenrakennus- ja uudisrakentamisohjelma. Taloudelliset menetykset olivat erittäin suuret: suoria taloudellisia vahinkoja on arvioitu useista sadoista miljardeista juaneista (viralliset arviot viittaavat yli 800 miljardiin juaniin). Rekonstruktioprojektit käsittivät asuntojen, koulujen ja teiden uudelleenrakentamisen sekä infrastruktuurin vahvistamisen.

Maanjäristys herätti myös poliittista keskustelua ja kritiikkiä muun muassa joidenkin rakennusten, erityisesti koulujen, heikosta laatutasosta (ns. "tofu-dreg schools"). Tämä johti julkiseen paineeseen parantaa rakentamismääräyksiä ja valvontaa.

Pitkäaikaiset vaikutukset ja opit

  • Seismologisen tutkimuksen ja varoitusjärjestelmien kehittäminen tehostui.
  • Rakentamismääräyksiä ja valvontaa tiukennettiin etenkin yleisten rakennusten ja koulujen osalta.
  • Yhteisöjen jälleenrakentaminen ja psykologinen tuki olivat pitkäjänteisiä tarpeita; monissa alueissa jälleenrakennus jatkui vuosia.

Muistaminen

Tapahtuma on jäänyt elävästi mieleen Kiinassa ja kansainvälisesti. 12. toukokuuta muistetaan monin paikoin uhrien muistoksi ja kiittää pelastustyöntekijöitä. Sichuanin maanjäristys on yksi 2000-luvun tuhoisimmista luonnonkatastrofeista ja esimerkki siitä, miten maanjäristykset voivat aiheuttaa laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia.