Mikä on OECD? Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö selitetty

Mikä on OECD? Selkeä opas OECD:stä — sen historia, jäsenmaat, demokraattiset arvot, vapaan talouden periaate ja Pariisin päämaja.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on kansainvälinen maiden järjestö. Kaikissa OECD:n jäsenmaissa on demokraattinen hallintojärjestelmä. Ne hyväksyvät myös vapaan talouden periaatteen. Maalla on vapaa talous, kun sen hallitus ei valvo kansalaisten ja yritysten taloudellista toimintaa.

OECD perustettiin vuonna 1948 Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestönä (OEEC). Toinen maailmansota oli juuri päättynyt kolme vuotta aiemmin vuonna 1945. Jotkin Euroopan maat liittyivät yhteen ja perustivat OEEC:n auttaakseen toisiaan rakentamaan uudelleen teollisuutensa ja muut toisessa maailmansodassa tuhoutuneet asiat. Myöhemmin tähän järjestöön liittyi myös joitakin Euroopan ulkopuolisia maita. Vuonna 1960 OEEC muutti nimensä, ja siitä tuli OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

OECD:n päämaja sijaitsee Pariisissa Château de la Muetten linnassa.

Mitä OECD tekee?

OECD kerää ja analysoi talous‑ ja yhteiskuntatietoa, laatii suosituksia ja edistää hyviä käytäntöjä jäsenmaidensa sekä yhteistyökumppaneidensa kesken. Järjestön tavoite on edistää talouskasvua, työllisyyttä, elintasoa ja kestävää kehitystä sekä parantaa maailmankaupan toimivuutta. OECD ei päätä kansallista politiikkaa, mutta sen tutkimukset ja suositukset vaikuttavat usein lainsäädäntöön ja käytäntöihin jäsenmaissa.

Keskeisiä toimintoja

• Tutkimus ja tilastot: OECD tuottaa laajoja tilastoja ja vertailuja eri maiden taloudesta, koulutuksesta, työllisyydestä, terveydenhuollosta ja ympäristöstä.
• Poliittinen neuvonta: Järjestö antaa suosituksia ja raportteja, jotka auttavat päätöksentekijöitä talous‑ ja sosiaalipolitiikan suunnittelussa.
• Vertaisarvioinnit (peer reviews): OECD arvioi jäsenmaidensa politiikkoja ja käytäntöjä vertaisten avulla, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja oppimista.
• Standardit ja sopimukset: OECD laatii kansainvälisiä suosituksia ja sopimuksia, kuten verotukseen liittyviä malleja ja korruptionvastaisia instrumentteja (esim. Anti‑Bribery Convention).
• Kansainväliset tutkimusohjelmat: Tunnettu esimerkki on PISA‑koulutustutkimus (Programme for International Student Assessment), joka vertaa oppimistuloksia eri maissa.

Rakenne ja päätöksenteko

OECD:n ylin päätöselin on neuvosto, jossa jokaisella jäsenmaalla on yksi edustaja ja yksi ääni. Neuvosto kokoontuu myös ministeritasolla. Järjestöllä on sihteeristö (Secretariat), joka valmistelee tutkimuksia ja toteuttaa neuvoston päätöksiä. Sihteeristöä johtaa Secretary‑General, joka vastaa organisaation päivittäisestä toiminnasta.

Jäsenyys ja yhteistyö

OECD:n jäsenyyden edellytyksenä ovat käytännössä demokraattinen hallintomuoto ja markkinatalous. Jäseneksi pyrkivä maa käy läpi laajan arviointiprosessin, jossa tarkastellaan talouspolitiikkaa, oikeusjärjestelmää ja muita toimintaedellytyksiä. OECD:llä on myös laaja yhteistyö ei‑jäsenten kanssa: järjestö laatii suosituksia ja standardeja, joita monenlaiset valtiot ja toimijat noudattavat.

Vaikutus ja rajat

OECD:n vaikutus perustuu asiantuntemukseen, kansainväliseen vertailuun ja jäsenmaiden keskinäiseen vaikuttamiseen. Järjestöllä ei ole toimeenpanovaltaa jäsenmaiden yli; sen suositukset ovat pääosin ohjeellisia. Kuitenkin OECD:n työllä on usein suuri käytännön vaikutus, kun maat omaksuvat sen suosituksia verotuksesta, koulutuksesta, kilpailupolitiikasta ja ympäristöasioista.

Yleisiä esimerkkejä OECD:n työstä

• Taloudelliset ennusteet ja Economic Outlook -raportit, jotka auttavat ymmärtämään globaaleja suhdanteita.
• PISA‑tulosten julkaisu, joka vertaa oppilaiden taidoissa eri maiden koulutusjärjestelmiä.
• Verotuksen ja kansainvälisen verotuksen standardien kehittäminen, kuten BEPS‑projekti (Base Erosion and Profit Shifting).
• Käytännön suositukset korruption torjuntaan ja avoimuuden lisäämiseen.

Lyhyesti historiasta

OEEC perustettiin vuonna 1948 auttamaan toisen maailmansodan jälkeistä jälleenrakennusta Euroopassa. Järjestön toiminta laajeni ajan myötä, ja vuonna 1960 solmittu OECD‑sopimus johti laajempaan yhteistyöhön Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa; käytännössä OECD aloitti toimintansa uuden järjestönä 1961. Sittemmin jäsenmäärä on kasvanut ja toimiala laajentunut kattamaan erilaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Mistä saa lisää tietoa?

Lisätietoja OECD:stä saa järjestön virallisilta verkkosivuilta sekä julkaisuista ja maakohtaisista arvioinneista. OECD‑raportit ovat hyödyllisiä lähteitä, kun haluaa ymmärtää kansainvälisiä vertailuja ja suosituksia eri politiikan aloilla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)?

K: Milloin OECD perustettiin?

K: Mikä oli OEEC:n tarkoitus?

K: Milloin OEEC muutti nimensä OECD:ksi?

K: Missä sijaitsee OECD:n päämaja?

K: Kuinka monta maata on OECD:n jäseniä?

K: Mitä tarkoittaa, kun maalla on vapaa talous?

Hae kirjaimella