Maantiepyöräily: perusteet, historia ja kuuluisat kilpailut
Tutustu maantiepyöräilyn perusteisiin, historiaan ja legendaarisiin kilpailuihin kuten Tour de France, Giro ja Paris–Roubaix — täydellinen opas harrastajalle ja fanille.
Maantiepyöräily on urheilulaji, jossa ihmiset ajavat kilpaa polkupyörällä päällystettyjä teitä pitkin. Yleensä ajajat aloittavat kilpailun samaan aikaan. Voittaja on se, joka saapuu ensimmäisenä maaliin reitin lopussa.
Missä maantiepyöräily on suosittua
Maantiepyöräily on suosittua Belgiassa, Kolumbiassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Viime aikoina myös Kazakstanin, Australian, Venezuelan, Venäjän, Slovakian, Etelä-Afrikan, Uuden-Seelannin, Norjan, Ison-Britannian, Irlannin, Puolan, Irlannin, Norjan, Puolan ja Yhdysvaltojen kaltaiset maat ovat kehittyneet hyvin kilpaurheilussa.
Kilpailutyypit
Maantiepyöräilyn kilpailut jakautuvat pääasiallisesti seuraaviin tyyppeihin:
- Yhden päivän klassikot – usein vaihteleva reitti, vaihtelevat olosuhteet ja paljon historiaa (ns. "Monumentit").
- Etappikilpailut – useamman päivän kilpailuja, joissa kokonaiskilpailun (yleiskilpailun) voitto ratkaistaan yhteenlaskettujen aikojen perusteella.
- Yksilö- ja joukkuetennistietokilpailut (time trial) – yksilöllinen tai joukkueittainen aika-ajo, jossa ajajat lähtevät eriajoissa.
Varusteet ja tekniikka
Maantiepyörässä käytetään erityisiä maantiepyöriä, joiden ominaisuuksia ovat kevyt runko, kapea rengas ja aero-dynaamiset ominaisuudet. Muita tärkeitä varusteita ovat:
- kilpakenkiä ja klikkipolkimet
- usein hiilikuituinen runko ja kevyet komponentit
- ajajan aerodynaaminen asento, ohjaustangon alamäkipidike (drop bars)
- nykyään kypärä on pakollinen kilpailuissa ja turvallisuusvälineet ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.
Taktiikat ja tiimiroolit
Maantiepyöräily on sekä fyysinen että taktinen laji. Tiimit työskentelevät yhdessä suojellakseen johtajiaan, viedäkseen sprintterinsä maaliin tai auttaakseen kokonaiskilpailun (GC) tähtipelaajaa. Yleisiä rooleja ovat:
- Domestique – tiimin apupyöräilijä, joka kuljettaa vettä, katsoo tuulta ja vetää kovaa tempoa.
- Sprintteri – nopean loppukirin erikoistunut ajaja.
- Vuorikiipeilijä – hyvä mäissä ja pitkissä nousuissa.
- Yleiskilpailun ajaja (GC) – tavoittelee kokonaiskilpailun voittoa etappikilpailuissa.
Taktisia elementtejä ovat mm. pelotonissa pysyminen, pakojen (breakaway) muodostaminen, johtavan joukkueen hallinta ja loppunopeuksien ajoittaminen.
Historia lyhyesti
Maantiepyöräily alkoi urheiluna 1800-luvun lopulla ja laji kehittyi nopeasti populaariksi Euroopassa. Kansainvälinen järjestäytyminen tiivistyi 1900-luvun alussa, kun lajia alettiin järjestää yhä laajemmin maanosien yli. Useat suurkilpailut syntyivät 1800–1900-lukujen vaihteessa ja varhaisina vuosikymmeninä.
Pyöräily on ollut osa olympialaisia vuodesta 1896 lähtien. Kansainvälinen liitto (Union Cycliste Internationale) perustettiin 1900-luvun alussa, mikä auttoi kilpailujen ja sääntöjen vakioinnissa. Suuret monivaiheiset kilpailut, kuten Tour de France aloitettiin 1900-luvun alussa ja ne muovasivat lajin nykymuotoa.
Kuuluisat kilpailut
Monet historiallisiin perinteisiin ja vaikeisiin olosuhteisiin liittyvät kilpailut ovat säilyttäneet asemansa maantiepyöräilyn huipulla. Esimerkiksi:
- Liège-Bastogne-Liège (alkoi 1892) – yksi vanhimmista klassikkoajoista.
- Pariisi-Roubaix (1896) – tunnetaan karkeista kivityksistä eli kourasiisteista.
- Tour de France (1903) – maailman tunnetuin etappikilpailu.
- Milano–San Remo ja Giro di Lombardia (1905) – pitkiä ja perinteikkäitä yhden päivän kilpailuja.
- Giro d'Italia (1909) – yksi kolmesta Grand Tourista.
- Flanderin kierros (1913) – belgialainen klassikko, jossa on paljon lyhyitä, jyrkkiä nousuja ja mukulakiviä.
Nämä ja muut klassikot sekä nykyaikaiset etappikilpailut muodostavat ammattilaiskalenterin ytimen. Grand Tour -tyyppiset etappikilpailut tarjoavat kokonaiskilpailun jännityksen, kun taas yhden päivän klassikot vaativat usein kovaa vauhtia ja taktista terävyyttä.
Nykytila ja kehitys
Maantiepyöräily on kansainvälistynyt voimakkaasti: uusia pelureita tulee Etelä-Amerikasta, Australiasta, Aasiasta ja Afrikasta. Kilpailuteknologia, valmennus, dopingvalvonta ja media ovat muuttaneet lajin ammattilaiskenttää viime vuosikymmeninä. Samalla harrastajamäärät ja tapahtumat monissa maissa ovat kasvaneet, mikä on laajentanut lajin suosiota myös elämänlaatua ja liikkumista korostavana harrastuksena.
Pyöräilijöitä Tour de Francessa, Pariisi 27. heinäkuuta 2014.
Maantieajotyypit
Yhden päivän kilpailut
Yhden päivän kilpailut järjestetään yhtenä päivänä. Kilpailun pituus voi olla mikä tahansa muutamasta kilometristä yli 200 kilometriin. Kilpailureitti voi kulkea paikasta toiseen tai olla useita kierroksia radalla. Joillakin reiteillä kilpailijat lähtevät lähtöpaikasta ja ajavat lopuksi useita kierroksia radalla. Tämä auttaa luomaan jännitystä yleisölle maalissa.
Aika-ajo
Henkilökohtainen aika-ajo on tapahtuma, jossa pyöräilijät ajavat yksin kelloa vastaan. Joukkueaika-ajossa pyöräilijäjoukkueet kilpailevat kelloa vastaan. Kummassakin aika-ajotyypissä kukin pyöräilijä tai joukkue aloittaa kilpailun eri aikaan, jotta jokainen lähtö on reilu ja tasapuolinen. Voittaja on se pyöräilijä tai joukkue, joka ajaa kilpailun loppuun nopeimmalla ajalla. Kilpailumatkat vaihtelevat muutamasta kilometristä 60 kilometriin ja harvoin yli 100 kilometriin.
Etappikilpailut
Etappikilpailut koostuvat useana päivänä peräkkäin järjestettävistä kilpailuista. Näitä kilpailuja kutsutaan vaiheiksi. Kilpailija, jolla on alhaisin kokonaisaika kaikkien etappien suorittamiseen, on kokonaisvoittaja. Häntä kutsutaan yleisen luokituksen (GC) voittajaksi. Etappikilpailuissa on usein muitakin palkintoja, kuten palkinnot kunkin etapin voittajille, pistelaskun voittajalle ja vuorten kuninkaalle. Joihinkin etappikilpailuihin sisältyy aika-ajoja tai joukkueiden aika-ajoja. Etappivoittaja on se, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä kyseisenä päivänä, tai se aika-ajon ajaja (tai joukkue), jolla on radan alhaisin aika.
Ultramaratonit
Nämä kilpailut ovat hyvin pitkiä yhden etapin tapahtumia. Ne kestävät yleensä useita päiviä. Voittaja on se, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Ratsastajat pitävät taukoja omien aikataulujensa mukaan. Yksi tunnetuimmista ultramaratonista on Race Across America (RAAM). Se on rannikolta rannikolle suuntautuva non-stop yhden etapin kilpailu. Kilpailijat kulkevat noin 3 000 mailia noin viikossa.
Tour of Gippsland - etappikilpailu Australiassa - kiipeää Omeo Shiren maisemallisella alueella.
Joukkueet
Kilpailun voittaja on se ajaja, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Moni ajaja ryhmitellään kuitenkin joukkueiksi. Joukkueilla on yleensä kaupalliset sponsorit, ja ne nimetään pääsponsorin mukaan. Esimerkiksi eräiden tunnettujen joukkueiden nimet ovat T-Mobile, Rabobank, ONCE ja Lampre. Ammattilaiskilpailuissa voi olla jopa kaksitoista tiimin jäsentä. Joukkueen kuljettajat päättävät, millä joukkueen jäsenellä on parhaat mahdollisuudet voittaa kilpailu. Valinta riippuu muun muassa siitä, kuinka mäkinen reitti on, siitä, kuinka todennäköisesti kaikki tulevat maaliin yhdessä sprintissä. Muut tiimin jäsenet työskentelevät auttaakseen häntä voittamaan kilpailun.
Ammattilaiskilpailuissa käytetään radiopuhelimia, jotta tiimi voi keskustella keskenään ja tiiminjohtajan kanssa. Tiiminjohtaja matkustaa usein tiimiautossa kilpailun perässä ja seuraa koko kilpailua. Radiopuhelimien vaikutus kilpailutaktiikkaan on kiistanalainen, ja joidenkin mielestä radiot ovat johtaneet vähemmän jännittävään kilpailuun. Syyskuussa 2009 ammattilaispyöräilyn kattojärjestö Union Cycliste Internationale (UCI) äänesti tiimiradioiden kieltämisestä miesten huipputason maantieajoissa.
Ratsastajatyypit
Eri pyöräilijöillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Siksi pyöräilijä saattaa suosia eri lajeja tietyillä radoilla ja toimia eri tehtävissä joukkueessa.
Maantiepyöräilyn tärkeimmät kuljettajatyypit ovat:
- Kiipeilijä
- Puncheur
- Aika-ajaja
- Sprinter
- Domestique
- Monitoimimies
Taktiikka
Kilpailun voittamiseen käytetään useita taktiikoita. Taktiikka voi olla erilainen yhden etapin kilpailuissa ja etappikilpailuissa.
Laadinta
Taktiikka perustuu luonnosteluun. Tällöin ajaja voi vähentää polkemiseen tarvittavaa voimaa seuraamalla edellä ajavaa ajajaa hyvin tarkasti. Pelotoniksi kutsutun pääjoukon kanssa ajaminen voi säästää jopa 40 prosenttia yksin ajamiseen tarvittavasta energiasta. Ratsastajat voivat auttaa toisiaan ajamaan kovaa vauhtia, tai yksi ratsastaja voi istua kilpailijan pyörässä, jolloin tämä joutuu tekemään enemmän työtä ja väsyy aikaisemmin. Joillakin joukkueilla on johtaja, ja muut antavat hänen vetää itseään, jotta he säästävät energiaa kilpailun tärkeimpään osaan. Vetäminen ei ole sallittua yksittäisissä aika-ajoissa.
Taukoja
Pieni ratsastajaryhmä "karkaa" joskus pääjoukon edelle. Kun pieni ryhmä toimii yhdessä, se voi joskus ajaa nopeammin kuin peloton, jos peloton ei järjestäydy ajamaan sitä takaa. Irtautumisessa olevat ajajat pyrkivät voittamaan kilpailun, ja irtautumisessa on vähemmän kilpailijoita voitosta.
Sprintit
Jos tauko ei onnistu ja peloton saa heidät kiinni, sprintteri voittaa yleensä kilpailun sprinttaamalla viimeisten satojen metrien aikana nopeammin kuin kaikki muut. Joukkue tekee yhteistyötä varmistaakseen, että heidän sprintterinsä on hyvässä asemassa voittoon.
Kiipeää
Kiipeäminen on erittäin hyvä paikka, jossa yksittäinen ratsastaja voi yrittää jättää muut taakseen. Jos kisan maali on nousun huipulla tai sen jälkeen, yksittäinen ajaja voi jäädä pelotonin edelle ja voittaa kisan.
Taktiikka etappikilpailuissa
Etappikilpailussa jokainen päivän etappi on kuin kilpailu suuremman kilpailun sisällä. Jokaisella etapilla on voittaja, joka on joko ensimmäisenä maaliin ajava ajaja tai aika-ajossa nopein ajaja tai joukkue. Kunkin etapin jälkeen lasketaan myös yleinen sijoitus. Se kuljettaja, jolla on kaikkien etappien pienin kokonaisaika, johtaa kokonaiskilpailua. Johtajalla on seuraavan päivän etapilla päällään erityinen pelipaita.
Monivaiheisissa kilpailuissa GC-johtaja tarkkailee karkureita tarkasti, jos joku kuljettaja on hänen lähellään yleisessä luokittelussa. Usein GC-johtaja ei kuitenkaan reagoi karkuriin. Näin käy, jos karkuun pääsevät ajajat ovat kaukana takana GC-luokassa, eikä heillä ole mahdollisuuksia ottaa GC-johtopaikkaa. Kaukana takana olevat ajajat karkaavat usein siksi, että he haluavat voittaa etapin tai kerätä pisteitä sprintistä tai vuorikiipeilystä. Ratsastajat saattavat lähteä karkuun myös saadakseen televisioaikaa tiiminsä sponsoreille, koska karkumatka näytetään usein televisiolähetyksissä.
Ratsastajaryhmä, joka vetää
Tärkeät pyöräilykilpailut
Suuret matkat (GT)
Tunnetuin pyöräilykilpailu on Tour de France, joka on kolme viikkoa kestävä etappikilpailu. Se järjestetään pääasiassa Ranskassa ja päättyy yleensä Pariisiin. Vastaavia kilpailuja järjestetään myös Italiassa (Giro d'Italia) ja Espanjassa (Vuelta a España). Nämä kolme osakilpailua muodostavat "suuret kiertueet".
UCI World Tour
Ammattilaisurheilua valvoo Union Cycliste Internationale (UCI). Vuonna 2005 se aloitti UCI World Tourin. World Touriin kuuluvat Grand Tourit ja muut suuret etappikilpailut, kuten Tour Down Under, Tour de Suisse, Paris-Nice ja Critérium de Dauphiné Libéré.
Jotkin yhden päivän kilpailut ovat myös osa World Touria: (Belgia), Pariisi-Roubaix (Ranska), Liège-Bastogne-Liège (Belgia) ja Amstel Gold Race (Alankomaat) keväällä ja Clásica de San Sebastián (Espanja), HEW Cyclassics (Saksa), Züri-Metzgete (Sveitsi), Paris-Tours (Ranska) ja Giro di Lombardia (Italia) syyskaudella.
Olympialaiset
Pyöräily on ollut mukana olympialaisissa vuodesta 1896 lähtien. Kilpailuissa järjestetään yleensä maantiepyöräilyä ja henkilökohtaista aika-ajoa sekä miehille että naisille.
Maailmanmestaruuskilpailut
Toinen tärkeä yhden päivän kilpailu on maailmanmestaruuskilpailut. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi eri radalla, ja niissä ajavat pikemminkin kansalliset kuin sponsoroidut joukkueet. Voittaja pukeutuu valkoiseen pelipaitaan, jonka rinnan ympärillä on värilliset nauhat (usein "sateenkaarenauhat").
1991 Giro d'Italia.
Pyöräily kesäolympialaisissa 2012 - Miesten maantieaika-ajo
Kausi
Euroopassa ja Yhdysvalloissa maantiepyöräily on kesälaji. Kausi voi alkaa aikaisin keväällä ja päättyä syksyllä.
Polkupyörän mestaruuskilpailut
- Olympialaiset
- Kansainyhteisön kisat
- Pyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on maantiepyöräily?
V: Maantiepyöräily on urheilulaji, jossa ihmiset ajavat kilpaa polkupyörillä päällystettyjä teitä pitkin. Voittaja on se, joka saapuu ensimmäisenä maaliin reitin lopussa.
K: Missä maantiepyöräily on suosittua?
V: Maantiepyöräily on suosittua Belgiassa, Kolumbiassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Viime aikoina myös Kazakstan, Australia, Venezuela, Venäjä, Slovakia, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Puola, Puola ja Yhdysvallat ovat tulleet erittäin hyviksi siinä.
Kysymys: Milloin maantiepyöräily alkoi urheiluna?
V: Maantiepyöräily alkoi urheiluna vuonna 1868.
K: Milloin pidettiin ensimmäiset maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut?
V: Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1893.
K: Kuinka kauan pyöräily on ollut osa olympialaisia?
V: Pyöräily on ollut osa olympialaisia vuodesta 1896 lähtien.
K: Missä maissa pidettiin ensimmäisiä kilpailuja?
V: Ensimmäisiä kilpailuja järjestettiin Ranskassa, Espanjassa, Belgiassa ja Italiassa.
K: Mitkä ovat joitakin kuuluisimpia historiallisia kilpailuja, jotka ovat säilyneet nykyäänkin?
V: Joitakin kuuluisimpia historiallisia kilpailuja, jotka ovat edelleen olemassa, ovat Liège-Bastogne-Liège (alkoi vuonna 1892), Pariisi-Roubaix (1896), Tour de France (1903), Milano - San Remo ja Giro di Lombardia (1905), Giro d'Italia (1909) ja Flanderin kierros (1913).
Etsiä