Roanoken siirtokunta | brittiläinen siirtokunta Pohjois-Amerikassa, joka katosi salaperäisesti

Peruskirja

Kuningatar Elisabet antoi 25. maaliskuuta 1584 Sir Walter Raleighille luvan perustaa siirtokunta Pohjois-Amerikkaan. Peruskirja on asiakirja, jossa monarkki antaa luvan sen haltijalle. Raleighin peruskirjan mukaan hän sai perustaa siirtokunnan Virginian nimiseen Pohjois-Amerikan osaan. Siinä sanottiin myös, että jos hän ei perustaisi siirtokuntaa, Raleigh ei voisi enää koskaan perustaa muita siirtokuntia.

Raleigh ja kuningatar Elisabet toivoivat, että siirtokunnasta tulisi rikas. He halusivat siitä tukikohdan merirosvoukselle. Erämerirosvot ovat merirosvoja, jotka työskentelevät hallituksen lukuun hyökätäkseen muiden maiden aluksiin. Siirtokunnan englantilaiset merirosvot hyökkäsivät espanjalaisiin aluksiin, jotka kuljettivat aarteita Atlantin valtameren yli Espanjaan.

 

Ensimmäiset matkat Roanoke Islandille

Raleigh lähetti muutamia aluksia tutkimaan Pohjois-Amerikkaa vuonna 1584. Phillip Amadas ja Arthur Barlowe purjehtivat 27. huhtikuuta 1584 Pohjois-Amerikan itärannikolle. He rantautuivat Roanoken saarelle 4. heinäkuuta 1584. Saarella he tapasivat joitakin siellä asuvia intiaaneja. He tapasivat heimoja, jotka olivat Secotans ja Croatans. Barlowe otti mukaansa kaksi kroataania takaisin Englantiin. He olivat Manteo ja päällikkö Wanchese. Manteo ja Wanchese kertoivat Raleighille Roanoken saaresta ja paikallisten heimojen politiikasta. Raleigh päätti lähettää lisää laivoja saarelle saadakseen lisää tietoa. Tätä uutta retkikuntaa (matkaa) johti Sir Richard Grenville.

Grenville vei Roanokeen viisi alusta: Tiger, Roebuck, Red Lion, Elizabeth ja Dorothy. Ne lähtivät Plymouthista 9. huhtikuuta 1585. Suuri myrsky sai Tigerin irtautumaan muista aluksista. Laivojen kapteeneilla oli suunnitelma, jonka mukaan jos laivat erottautuisivat toisistaan, ne kaikki menisivät Puerto Ricoon ja tapaisivat toisensa. Tiger saapui "Baye of Muskitoon" (Guayanilla Bay) 11. toukokuuta 1585.

Grenville ja Tiger odottivat Puerto Ricossa muita aluksia. Odotellessaan Grenville rakensi Fort Elizabeth -nimisen linnakkeen. Sieltä käsin hän teki myös jonkin verran merirosvousta espanjalaisia vastaan. Yksi muista aluksista, Elizbeth, saapui Puerto Ricoon heti Fort Elizabethin rakentamisen jälkeen. Grenville kyllästyi pian odottamaan muita aluksia. Hän lähti 7. kesäkuuta 1585 Puerto Ricosta ja hylkäsi linnoituksen. Kukaan ei tiedä, mitä linnoitukselle tapahtui tai missä se tarkalleen ottaen sijaitsi.

Tiger saapui Outer Banksille 26. kesäkuuta 1585. (Outer Banks on Pohjois-Amerikassa Carolinas-joen rannikolla sijaitseva saari.) Roanoken saari on osa Outer Banksia). Tiger törmäsi matalikolle Ocracoke Inletissä. Tämä vaurioitti alusta, ja suurin osa heidän elintarvikkeistaan meni pilalle. He korjasivat aluksen ja tapasivat Roebuckin ja Dorothyn. Muut alukset olivat saapuneet saarille muutamaa viikkoa aiemmin. Myös Red Lion saapui Outer Banksille, mutta se jätti matkustajansa ja lähti Newfoundlandiin yksityisretkelle.

Englantilaiset tutkivat osaa rannikosta ja siellä olevia intiaanien siirtokuntia. Yksi heidän vierailemistaan kylistä oli nimeltään Aquascogoc. Englantilaiset syyttivät Aquascogocin alkuasukkaita hopeamukin varastamisesta. Rangaistukseksi he tuhosivat kylän ja polttivat sen maan tasalle. Aquascogoc oli Croatan-heimon kylä.

Genville päätti jättää joitakin miehiä perustamaan siirtokunnan Roanoken saaren pohjoispäähän. Hän teki näin, vaikka heillä ei ollut paljon ruokaa ja kroaatit olivat vihaisia Aquascogocista. Ralph Lane ja 107 miestä jätettiin Roanoken saarelle. Grenville lupasi palata huhtikuussa 1586 uusien miesten ja tarvikkeiden kanssa. Lane ja hänen miehensä lähtivät Roanokeen 17. elokuuta 1585. Lane rakensi pienen linnakkeen Roanoke Islandille ja tutki jonkin verran aluetta. Roanoken linnakkeesta ei ole kuvia. Se muistutti luultavasti paljon Guayanillan lahdella Puerto Ricossa sijaitsevaa Elizabeth-linnoitusta.

Grenville ei palannut huhtikuussa 1586. Kroatialaiset olivat vihaisia, koska englantilaiset olivat tuhonneet Aquascogocin, joten he hyökkäsivät linnoitukseen. Siirtolaiset pystyivät torjumaan hyökkääjät. (Tämä tarkoittaa, että kroaattien soturit eivät voittaneet taistelua.) Pian tämän hyökkäyksen jälkeen Sir Francis Drake pysähtyi linnakkeeseen paluumatkallaan Englantiin. Siirtolaiset suostuivat palaamaan Englantiin Draken kanssa. He toivat mukanaan tupakkaa, maissia ja perunoita ensimmäistä kertaa Eurooppaan.

Vähän sen jälkeen, kun Drake oli lähtenyt siirtolaisten kanssa, Grenvillen alukset saapuivat linnoitukseen. Kun he saapuivat sinne, linnoitus oli hylätty. Grenville päätti viedä miehensä takaisin Englantiin. Pieni joukko miehiä jäi johtamaan linnaketta.

 
Luonnos Elizabethin linnakkeesta Guyanailla Bayssä. Roanoken linnoitus oli luultavasti tämän kaltainen.  

Siirtokunnan käynnistäminen

Sir Walter Raleigh lähetti 150 ihmistä perustamaan siirtokuntaa vuonna 1587. Siirtokuntaa johti mies nimeltä John White. John White oli taiteilija ja Raleighin ystävä. Hän oli käynyt Roanokessa Barlowen ja Grenvillen kanssa. Raleigh käski heitä perustamaan siirtokunnan Chesapeake Bayn rannikolle. Matkalla he aikoivat pysähtyä Roanoken linnakkeeseen noutamaan Grenvillen miehiä ja viemään heidät uuteen siirtokuntaan.

Whiten alukset rantautuivat Roanokeen 22. heinäkuuta 1587. He eivät löytäneet yhtään Grenvillen miestä vanhan linnoituksen pohjalta. He löysivät vain yhden luurangon, joka saattoi olla yhden englantilaisen ruumis. Laivaston (laivaryhmän) komentaja Simon Fernandez ei päästänyt siirtolaisia takaisin laivoihin. Hän sanoi, että heidän oli aloitettava uusi siirtokunta Roanoken saarella. Kukaan ei tiedä tarkalleen, miksi hän teki näin.

White yritti keskustella kroatialaisten kanssa ja tehdä rauhan heidän kanssaan. Kroatialaiset olivat samoja heimoja, joita vastaan Ralph Lane ja hänen miehensä olivat taistelleet vuotta aiemmin. Kroatialaiset eivät suostuneet puhumaan Whiten kanssa. He tappoivat siirtolaisen nimeltä George Howe. Howe oli etsimässä rapuja Albemarle Soundista, kun hänet tapettiin.

Siirtolaiset olivat peloissaan. He pyysivät kuvernööri Whitea palaamaan Englantiin hakemaan apua. White suostui lähtemään. Hän jätti Roanokeen 115 siirtolaista. 114 siirtolaista oli tullut Englannista Whiten mukana. Viimeinen siirtolainen oli Virginia Dare. Virginia oli ensimmäinen Amerikassa syntynyt englantilainen lapsi. Hän oli myös John Whiten lapsenlapsi.

Kuvernööri White lähti siirtokunnasta vuoden 1587 lopulla. Laiva ehti hädin tuskin palata Englantiin. Atlantin ylittäminen talvella oli hyvin vaarallista. Oli pahoja myrskyjä ja paljon kovaa tuulta. White halusi palata Roanokeen nopeasti avun kanssa. Kapteeni sanoi, ettei hän palaisi talvella, koska se oli liian vaarallista. Samaan aikaan Espanjan armada purjehti hyökkäämään Englantiin. Kaikki englantilaiset alukset lähetettiin taistelemaan espanjalaisia vastaan, joten White ei voinut purjehtia takaisin Roanokeen.

White löysi kaksi pientä alusta, joita ei käytetty Englannin puolustamiseen Espanjan armadaa vastaan. Hän palkkasi alukset purjehtimaan Roanokeen. Ne lähtivät liikkeelle keväällä 1588. Laivojen kapteenit olivat ahneita. He yrittivät hyökätä joidenkin espanjalaisten alusten kimppuun varastamaan niiden lastin. (Lasti on laivan kuljettamia tavaroita. Lasti voi olla ruokaa, tarvikkeita, rahaa tai aarteita.) Espanjalaiset laivat taistelivat Whiten laivoja vastaan ja voittivat. Espanjalaiset veivät kaiken Whiten lastin. Whiten laivat kääntyivät ja purjehtivat takaisin Englantiin, koska niillä ei ollut mitään vietävää siirtokuntaan.

 
Virginia Daren , ensimmäisen Pohjois-Amerikassa syntyneen englantilaisen lapsen kaste. Litografia, 1880.  

Kadonnut siirtokunta

Englanti oli sodassa Espanjan kanssa. White ei löytänyt yhtään laivaa Roanokeen taistelujen vuoksi. Kolmen vuoden kuluttua White löysi joukon yksityisaluksia, jotka lupasivat viedä hänet Roanokeen. Hän rantautui Roanoken saarelle 15. elokuuta 1590. Siirtokunta oli tyhjä. Kaikki 90 miestä, 17 naista ja 11 lasta olivat poissa. Taisteluista ei ollut merkkejä. Ihmiset olivat vain kadonneet.

Ainoa asia, jonka White löysi, oli puuhun kaiverrettu sana "CROATOAN". Sana "CRO" oli kaiverrettu toiseen puuhun. Kaikki talot ja rakennukset oli purettu. Tämä tarkoittaa, että siirtolaiset eivät lähteneet kiireellä.

White oli kertonut siirtolaisille, mitä tehdä, jos heille tapahtuisi jotain pahaa. Hän kehotti heitä kaiverruttamaan puuhun Maltan ristin, jos joku pakottaisi heidät lähtemään siirtokunnasta. Siirtolaiset eivät kaiverruttaneet ristiä mihinkään puuhun. White luuli, että siirtolaiset olivat menneet Croatoan Island -nimiselle saarelle. (Nykyään Croatoan Island on nimeltään Hatteras Island.)

Whiten Roanokeen tuoneet miehet eivät antaneet hänen tutkia Croatoan Islandia. He halusivat lähteä, koska suuri myrsky oli tulossa. He lähtivät 16. elokuuta 1590 ja palasivat Englantiin.

Vuonna 1602 Raleigh päätti selvittää, mitä hänen siirtokunnalleen tapahtui. Hän lähetti useita aluksia siirtokuntaan. Samuel Mace -niminen mies oli vastuussa. Raleigh osti kaikki laivat ja lupasi, että merimiehille maksettaisiin palkka. Hän teki näin, jotta he eivät lähtisi Roanokeen matkalla yksityisryöstöön.

Alukset pysähtyivät Outer Banksin rannikolla poimimaan sassafras- ja muita aromaattisia puulajeja. Näitä kasveja käytettiin Euroopassa hajuvesien valmistukseen. Niitä voitiin myydä Englannissa paljon rahaa vastaan. Kun he saivat sassafras-puun valmiiksi, sää oli huonontunut. Laivat kääntyivät takaisin ja palasivat Englantiin. He eivät koskaan päässeet Roanoken saarelle. Raleigh ei voinut enää lähettää laivoja Roanokeen, koska kuningas Jaakko I pidätti hänet maanpetoksesta.

Espanjalaiset yrittivät myös mennä Roanokeen. He tiesivät, että Raleigh halusi käyttää siirtokuntaa merirosvoukseen. He halusivat tuhota siirtokunnan, jotta hän ei voisi tehdä sitä. Espanjalaiset luulivat, että siirtokunta oli paljon menestyksekkäämpi kuin se todellisuudessa oli. Vuonna 1590 espanjalaiset löysivät Roanoken jäännökset sattumalta. He eivät luulleet, että se oli Roanoken siirtokunta. He luulivat sitä pieneksi siirtokunnaksi pääsiirtokunnan ulkopuolella. He luulivat, että Roanoken siirtokunta oli Chesapeake Bayn rannalla. (Sinne John Whiten oli tarkoitus perustaa siirtokunta.) Espanjalaiset eivät saaneet tarpeeksi laivoja ja ihmisiä etsimään Roanoken siirtokuntaa englantilais-espanjalaisten sodan vuoksi.

 
Puuhun oli kaiverrettu sana "Croatoan".  

Mitä olisi voinut tapahtua

Siirtokuntaa kutsuttiin "kadonneeksi siirtokunnaksi", koska kukaan ei tiedä, mitä tapahtui vuoden 1587 jälkeen. On olemassa monia ajatuksia siitä, mitä on voinut tapahtua. Ei ole todisteita siitä, että mikään näistä ajatuksista olisi oikea. Se on edelleen mysteeri.

Liittyminen intiaanien joukkoon

Yksi ajatus on, että siirtolaiset menivät asumaan Amerikan alkuperäisväestön heimojen luo. He saattoivat liittyä Chowanoke-heimoon. Toinen heimo hyökkäsi chowanoken kimppuun. Jamestownin siirtokunnan pöytäkirjoissa sanotaan, että heimo nimeltä "Mandoag" hyökkäsi Choanoken kimppuun. (Jamestown oli siirtokunta Virginiassa, joka perustettiin 20 vuotta Roanoken jälkeen.) Sana "Mandoag" on algonquian kielestä. Se tarkoittaa 'viholliskansaa'. "Mandoag" saattoi olla Tuscarora- tai Eno-heimo. Historioitsija Lee Miller kirjoitti tästä ajatuksesta kirjassaan Roanoke: kadonneen siirtokunnan mysteerin ratkaiseminen (2000).

Tästä ajatuksesta on olemassa joitakin todisteita. Jamestownista vuonna 1607 peräisin olevassa kartassa, jota kutsutaan nimellä "Zuniga Map", oli kirjoituksia.). Kirjoituksessa sanottiin, että Neuse-joen varrella sijaitsevassa irokeesikylässä asui "neljä miestä, jotka olivat tulleet roonockista". (Tuscarora-heimo puhui irokeesien kieltä.) Myös Jamestownin sihteeri kirjoitti oudoista intiaanikylistä. William Strachey kirjoitti, että Peccarecanickin ja Ochanahoenin kylissä oli kaksikerroksisia taloja, joissa oli kiviseinät. Hän arveli, että Roanoken siirtolaiset opettivat intiaaneja rakentamaan tällaisia rakennuksia.

1880-luvun lopulla Pohjois-Carolinan Robesonin piirikunnassa asui intiaaneja, jotka sanoivat olevansa sukua Roanoken uudisasukkaille. Pohjois-Carolinasta kotoisin oleva poliitikko nimeltä Hamilton McMillan sai tietää tästä väitteestä. Hän huomasi, että monet tämän intiaaniheimon kielen sanat muistuttivat paljon joitakin vanhoja englanninkielisiä sanoja, joita ei enää käytetä. Myös monilla heimon ihmisillä oli sukunimiä, jotka olivat samoja kuin siirtolaisten nimet. McMillan arveli, että nämä intiaanit olivat Roanoken uudisasukkaiden jälkeläisiä. Tämän vuoksi hän auttoi hyväksymään lakiesityksen nimeltä "Croatan Bill" 10. helmikuuta 1885. Tämän lakiehdotuksen mukaan Robesonin piirikunnan alkuperäisamerikkalaisia kutsuttiin virallisesti nimellä "Croatan".

Kaksi päivää lakiesityksen jälkeen heimosta kirjoitettiin artikkeli. Se painettiin Fayetteville Observer -lehdessä 12. helmikuuta 1885. Siinä sanottiin, että "Croatoa" oli vain kylä ja heimo kutsui itseään Tuscaroraksi. Artikkelissa sanottiin myös, että heimo oli aina ystävällinen Roanoken valkoisille. Kun he näkivät, ettei Englannista ollut tulossa apua, heimo antoi siirtolaisten asua kylissään. Ajan myötä heimo jätti vanhat kylänsä ja muutti asumaan keskelle Robesonin piirikuntaa.

Historioitsijat eivät ole varmoja siitä, että näin todella tapahtui. Monilla eri intiaaniheimoilla on legendoja ja tarinoita Roanoken siirtokunnasta. Pohjois-Carolinan Personin piirikunnan Saponi-kansasta on olemassa legenda, joka muistuttaa paljon Robesonin piirikunnan heimoa. Saponi-heimo on nyt sukupuuttoon kuollut (nykyään ei ole elossa olevia Saponi-kansoja). Legendan mukaan saponit polveutuivat englantilaisista siirtolaisista. Kun uudisasukkaat tapasivat saponeja, he yllättyivät huomatessaan, että he puhuivat jo englantia ja tiesivät kristinuskosta. Saponeilla oli myös eurooppalaisia piirteitä. (Heidän kasvonsa olivat eurooppalaisten kasvojen muotoiset.)

Joitakin muita heimoja, jotka sanovat polveutuvansa Roanoken siirtolaisista, ovat:

• catawba-kansa (mukaan lukien shakaori- ja eno-heimot).
• Coree-heimo
• Lumbee-heimo

Lost Colony DNA Project perustettiin testaamaan, onko tämä totta.

Tšesepialaiset

Historiantutkija David Beers Quinn uskoo, että Roanoken siirtokunta muutti uuteen paikkaan ja tuhoutui sitten. Vuonna 1607 kapteeni John Smith perusti Jamestownin siirtokunnan Virginiaan. Yksi hänen tehtävistään oli selvittää, mitä Roanoken siirtokunnalle tapahtui. Päällikkö Powhatan kertoi Smithille, että hän oli tappanut kaikki Roanoken siirtolaiset. Hän sanoi, että he asuivat Chesepian-heimon kanssa. Chesepialaiset eivät halunneet liittyä päällikkö Powhatanin Powhatan-liittoon. Lisäksi oli olemassa ennustus, jonka mukaan chesepialaiset tuhoaisivat Powhatanin valtakunnan.

Tämän vuoksi Powhatanin liitto tappoi kaikki chesepialaiset. Päällikkö Powhatan näytti kapteeni Smithille todisteen tästä. Hän näytti Smithille joitakin Englannissa valmistettuja rautaisia työkaluja. Siirtolaisten ruumiita ei koskaan löydetty. Arkeologeillakaan ei ole todisteita.

Kuivuus

Vuonna 1998 tutkijaryhmä tutki Roanoken alueen ilmastoa (säätä). Ryhmä otti Roanoken saarella noin 800 vuotta vanhoista puista ydinkappaleita. He halusivat tarkastella puiden vuosirenkaita nähdäkseen sateiden ja lämpötilojen historian vuosien varrella.

He huomasivat, että siirtolaiset olivat perustaneet Roanoken siirtokunnan keskellä pahinta kuivuutta 800 vuoteen. (Kuivuus on ajanjakso, jolloin sataa hyvin vähän.) "Tämä kuivuus jatkui kolme vuotta, vuodesta 1587 vuoteen 1589, ja se on kuivin kolmen vuoden jakso koko 800-vuotisessa rekonstruktiossa", tutkimusryhmä kirjoitti Science-lehdessä. Kuivuutta esiintyi koko Yhdysvaltojen kaakkoisosassa. Pahinta se oli Roanoken saaren lähistöllä.

Ryhmän vastuuhenkilöt olivat David W. Stahle ja Dennis B. Blaton. Stahle oli ilmastotutkija Arkansasin yliopistosta Fayettevillestä, Arkansasista. Blaton oli arkeologi The College of William and Marysta Williamsburgista, Virginiasta.

Muita ideoita

Kuvernööri White jätti siirtokuntaan joitakin aluksia lähtiessään vuonna 1587. Heillä oli täysperäsin varustettu pinnassi ja joitakin pieniä aluksia. Yksi ajatus on, että siirtolaiset yrittivät purjehtia takaisin Englantiin näillä aluksilla. Voi olla, että alukset upposivat ja siirtolaiset kuolivat.

Toinen ajatus on, että espanjalaiset tuhosivat siirtokunnan. Aiemmin 1500-luvulla espanjalaiset tuhosivat Etelä-Carolinassa sijaitsevan ranskalaisen Fort Charles -siirtokunnan. He tappoivat myös kaikki Floridassa sijaitsevan ranskalaisen siirtokunnan asukkaat. Roanokessa ei todennäköisesti tapahtunut näin, sillä espanjalaiset etsivät siirtokuntaa vielä vuonna 1600.

 
Zunigan kartta, 1607. Lähellä alareunaa lukee: "Täällä on jäljellä neljä miestä, jotka tulivat roonockista." Joidenkin historioitsijoiden mielestä kyse saattaa olla Roanoken miehistä.