Saamelaiset, myös saamelaisiksi kirjoitettuna, ovat etninen kansanryhmä, joka asuu Sápmin alueella Euroopan pohjoisimmassa osassa. Alue ulottuu osiin Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Venäjää. Saamelaisten määrä maailmassa arvioidaan noin 80 000–135 000 henkilön välille, mutta tarkkaa lukua on vaikea määrittää kansallisten rekisterikäytäntöjen ja itseidentifioinnin eroista johtuen. Saamelaisia kutsutaan joskus perinteisesti lappalaisiksi, mutta tämä termi on monille loukkaava ja sillä on negatiivinen merkitys. Englanniksi aluetta kutsutaan toisinaan edelleen myös Lapiksi, vaikka nykykielessä käytetään yhä yleisemmin nimitystä Sápmi.
Historia
"Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että saamelaisiksi tunnistettu kulttuuri syntyi Skandinavian niemimaalla 1500 ja 1000 eKr. välisenä aikana."
Saamelaisten esiintyminen Sápmissa on pitkäaikaista ja monivaiheista. Perinteinen elinkeino on perustunut kalastukseen, poronhoitoon, metsästykseen ja keräilyyn. Keskiajalla ja uudella ajalla saamelaiset olivat yhteydessä pohjoisen ja eteläisen väestön kanssa kaupan, muuttoliikkeiden ja kulttuurivaikutteiden kautta. 1800- ja 1900-luvuilla saamelaisiin kohdistui assimilaatiopolitiikkaa useissa maissa, mutta 1900-luvun loppupuolelta lähtien saamelaisuus on saanut uutta arvostusta ja itseorganisoitumista.
Kulttuuri ja perinteet
Saamelaisilla on rikas kulttuuriperintö, joka näkyy muun muassa pukukulttuurissa (kuten koltta- ja gákti-puvut), käsityöperinteissä (duodji), perinteisessä musiikissa (joiku) sekä tarinankerronnassa ja mytologiassa. Poronhoito on monille saamelaisille taloudellinen ja kulttuurinen perusta; poronhoito liittyy vahvasti maankäyttöön, laidunnusalueisiin ja perheen identiteettiin. Nykyään saamelaiskulttuuri näkyy myös kirjallisuudessa, kuvataiteessa, elokuvassa ja elinvoimaisessa kielityössä.
Saamen kielet
Saamen kieliä puhutaan kymmenen eri kielen ryhmänä, jotka kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan. Kielten välinen ymmärrettävyys vaihtelee suuresti: esimerkiksi pohjoissaame ja inarinsaame eroavat huomattavasti. Kirjoittaa voidaan useilla saamen kielillä; nykyisin useilla kielillä on vakiintuneet kirjoitusjärjestelmät ja kirjallista tuotantoa, mutta monet kielet ovat uhanalaisia ja elpymistyössä. Kielten elinvoimaisuuden ylläpitoon kuuluu kouluopetus, kielenopetus, mediapalvelut ja kulttuurihankkeet.
Nykytilanne ja oikeudet
Saamelaiset tunnustetaan alkuperäiskansana useissa valtioissa, ja heillä on omia poliittisia elimiä, kuten saamelaisparlamentit Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Näiden tavoitteena on edistää saamelaiskulttuuria, kieltä ja oikeuksia. Maankäyttö- ja resurssikiistat, kuten kaivos- ja tuulivoimahankkeet sekä metsätalous, ovat nykyisiä haasteita, koska ne vaikuttavat perinteisiin elinkeinoihin ja laidunalueisiin. Kansainvälisesti saamelaiset osallistuvat alkuperäiskansojen verkostoihin ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien puitteisiin.
Tulevaisuus
Monet saamelaisyhteisöt työskentelevät kielen ja kulttuurin vahvistamiseksi kouluissa, yhteisöprojekteissa ja digitaalisissa palveluissa. Nuorten osallistaminen, elinkeinomahdollisuuksien turvaaminen sekä neuvottelut luonnonvarojen käytöstä ovat avainasemassa, kun pyritään turvaamaan saamelaisuuden tulevat sukupolvet ja säilyttämään Sápmin ainutlaatuinen kulttuuri ja luonto.
Lisätietoa saamelaisista, kielistä ja kulttuurista löytyy alan tutkimuksista, saamelaisjärjestöjen julkaisuista sekä museoiden ja kirjallisuuden kautta.
