Australian monarkia
Australian monarkia on hallintomuoto, jossa Australian perustuslain sääntöjen mukaan Australian hallitsijana toimii perinnöllinen monarkki.
Tämä tarkoittaa, että Australian kuninkaan tai kuningattaren tehtävä siirtyy kuninkaallisessa perheessä. Kun kuningas tai kuningatar kuolee, tehtävä siirtyy heidän pojalleen, tyttärelleen tai seuraavalle kruununperijälle. Australian monarkkina heillä on sitten seremoniallisia ja perustuslaillisia tehtäviä osana Australian hallitusta. Australian kenraalikuvernööri tekee monarkin työtä kansallisen hallituksen puolesta. Osavaltioiden kuvernöörit tekevät monarkin työtä Australian osavaltioiden hallitusten puolesta.
Historia
Britannian ensimmäinen vankila-aluslaivasto saapui Sydneyhin vuonna 1788, ja Uudesta Etelä-Walesista tuli kruunun siirtomaa, jonka kuningas oli Englannin kuningas Yrjö III. Britit perustivat muita siirtokuntia ympäri Australiaa, ja Britannian valitsemat mahtavat siirtokuntien kuvernöörit tulivat heidän johtoonsa. Nämä siirtomaat alkoivat 1820-luvulta lähtien saada yhä enemmän itsehallintoa, ja 1850-luvulta lähtien niistä alkoi tulla parlamentaarisia demokratioita, joissa Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaat ja kuningattaret pysyivät valtionpäämiehinä, ja kuninkaallisia tehtäviä hoitivat siirtokuntien kuvernöörit, joilla oli yhä vähemmän todellista valtaa.
Vuonna 1901 Australian brittiläiset siirtomaat päättivät äänestyksen jälkeen tulla yhdeksi valtioksi, jossa vallitsi perustuslaillinen monarkia, jonka hallitsijana oli kuningatar Victoria. Cornwallin ja Yorkin herttua (myöhemmin kuningas Yrjö V) avasi Australian ensimmäisen parlamentin vuonna 1901 ja Yorkin herttua ja herttuatar (myöhemmin kuningas Yrjö VI ja kuningatar Elisabet kuningataräiti) avasivat ensimmäisen parlamentin Canberrassa vuonna 1927.
Vuonna 1926 annettu Balfourin julistus muutti Britannian imperiumin tilannetta siten, että Yhdistynyt kuningaskunta ja hallitsijamaat (kuten Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti) nähtiin tasavertaisina ja itsenäisinä, mutta "yhdisti yhteinen uskollisuus kruunua kohtaan". Tämä itsenäisten monarkioiden tilanne vahvistettiin Westminsterin perussäännöllä. Curtinin työväenpuolueen hallitus valitsi toisen maailmansodan aikana kenraalikuvernööriksi prinssi Henrikin, Gloucesterin herttuan (kuningas Yrjö VI:n veli).
Kuningatar Elisabet II:sta tuli ensimmäinen hallitseva monarkki, joka vieraili Australiassa vuonna 1954. Hänen poikansa prinssi Charles kävi koulua Australiassa vuonna 1967. Hänen pojanpoikansa prinssi Harry asui Australiassa osan välivuodestaan vuonna 2003.
Kuninkaallinen perhe oli hyvin suosittu lähes koko 1900-luvun ajan, mutta 1990-luvulla jotkut poliitikot ja monet ihmiset halusivat Australiasta tasavallan. Vuonna 1999 maassa järjestettiin kansanäänestys tasavallaksi ryhtymisestä, mutta kansa päätti säilyttää Australian monarkian sen sijaan, että se olisi muuttunut tasavallaksi.
Cornwallin ja Yorkin herttua (myöhemmin kuningas Yrjö V) avaa Australian ensimmäisen parlamentin vuonna 1901.
Monarkki
Australian monarkki on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Hänellä on Australian kuningattaren titteli, ja hän on hallinnut Australiaa 6. helmikuuta 1952 lähtien. Häntä edustaa Australiassa kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernööri hoitaa kuningattaren tehtäviä Australiassa ja noudattaa Australian perustuslain sääntöjä. Pääministeri valitsee hänet ja monarkki nimittää hänet.
Kussakin Australian osavaltiossa monarkkia edustaa kuvernööri. Kuningatar nimittää kuvernöörit sen jälkeen, kun osavaltioiden pääministerit ovat ilmoittaneet hänelle valintansa.
Australian monarkki on myös viidentoista muun kansainyhteisön maan monarkki, jotka tunnetaan nimellä kansainyhteisön valtakunnat: Britannia, Uusi-Seelanti, Kanada ja Papua-Uusi-Guinea.
Kenraalikuvernööri
Pääministeri valitsee kenraalikuvernöörin, ja monarkki nimittää hänet valtionpäämieheksi. Kenraalikuvernööri ei voi käyttäytyä kuin poliitikko tai poliittisen puolueen jäsen, vaan hänen on tehtävä monarkin työtä Australiassa. Kenraalikuvernööri muun muassa avaa parlamentin ja jakaa palkintoja Australian päivänä. Vaalien jälkeen tai kun hallitus häviää tai voittaa enemmistön Australian edustajainhuoneessa, kenraalikuvernööri on se henkilö, joka laillisesti päättää, että pääministerillä on riittävät luvut hallituksen johtamiseen.
Jotkut kenraalikuvernööreistä kuuluivat kuninkaalliseen perheeseen, ja pitkään he kaikki olivat kotoisin Britanniasta, mutta jo monta vuotta kaikki kenraalikuvernöörit ovat olleet australialaisia.
Luettelo Australian monarkkeista
| Ei. | Muotokuva | Sukunimi |
| Koko nimi | Konsortti | |
| 1 |
| Victoria | 1. tammikuuta 1901 | 22. tammikuuta 1901 | Alexandrina Victoria, Australia | ei Australian valtakaudella |
| Kenraalikuvernöörit: John Hope, 7. Hopetounin jaarli (Hopetounin seitsemäs jaarli) | ||||||
| 2 |
| Edward VII | 22. tammikuuta 1901 | 6. toukokuuta 1910 | Albert Edward, Australia | Tanskan Alexandra |
| Kenraalikuvernöörit: John Hope, 7. Hopetounin jaarli, Hallam Tennyson, 2. paroni Tennyson, Henry Northcote, 1. paroni Northcote, William Ward, 2. Dudleyn jaarli. | ||||||
| 3 |
| Yrjö V | 6. toukokuuta 1910 | 20. tammikuuta 1936 | George Frederick Ernest Albert, Australia | |
| Kenraalikuvernöörit: William Ward, Dudleyn 2. jaarli, Thomas Denman, 3. paroni Denman, Sir Ronald Ferguson, Henry Forster, 1. paroni Forster, John Baird, 1. paroni Stonehaven. Sir Isaac Isaacs | ||||||
| 4 |
| Edward VIII | 20. tammikuuta 1936 | 11. joulukuuta 1936 | Edward Albert Christian George Andrew Patrick David, Australia | none |
| Kenraalikuvernöörit: Sir Isaac Alfred Isaacs, Alexander Hore-Ruthven, 1. Gowrien jaarli (Gowrien 1. jaarli) | ||||||
| 5 |
| Yrjö VI | 11. joulukuuta 1936 | 6. helmikuuta 1952 | Albert Frederick Arthur George, Australia | |
| Kenraalikuvernöörit: Alexander Hore-Ruthven, 1. Gowrien jaarli, prinssi Henry, Gloucesterin herttua, Sir William McKell. | ||||||
| 6 |
| Elisabet II | 6. helmikuuta 1952 | Nykyinen | Elizabeth Alexandra Mary Australiasta | Prinssi Philip, Edinburghin herttua |
| Kenraalikuvernöörit: Sir William McKell, Sir William Slim, William Morrison, 1. varakreivi Dunrossil, William Sidney, 1. varakreivi De L'Isle, Richard Casey, paroni Casey, Sir Paul Hasluck, Sir John Kerr, Sir Zelman Cowen, Sir Ninian Stephen, William Hayden, Sir William Deane, Peter Hollingworth, Michael Jeffery, Quentin Bryce. | ||||||
.jpg)
.jpg)
