natsien eugeniikka | Nämä uskomukset sanoivat, että arjalainen rotu oli herrarotu ja kaikki muut rodut olivat alempiarvoisia

Natsien eugeniikka oli joukko uskomuksia ja sääntöjä, jotka olivat hyvin tärkeitä natsi-Saksalle toisen maailmansodan aikana. Näiden uskomusten mukaan arjalainen rotu oli herrarotu - paras rotu kaikista - ja kaikki muut rodut olivat alempiarvoisia (ei yhtä hyviä). Oli myös monia muita ihmisiä, joiden natsit uskoivat olevan "elämän arvottomia", kuten vammaiset. Nämä eugeniikkaa koskevat ajatukset olivat natsien uskomusten keskiössä, ja ne auttoivat lopulta johtamaan holokaustiin.

Koska natsit eivät halunneet näitä "alempiarvoisia" ihmisiä saksalaiseen yhteiskuntaan, he päättivät hankkiutua heistä eroon käyttämällä monia eri strategioita. He aloittivat vammaisista ihmisistä. Natsit pakottivat yli 400 000 vammaista steriloitavaksi (leikkaukseen, joka tekisi lasten saamisen mahdottomaksi). He myös tappoivat yli 300 000 vammaista Action T4 -ohjelmassa. Tässä ohjelmassa natsit lähettivät vammaisia ihmisiä Hadamarin ja Hartheimin Eutanasiakeskusten kaltaisiin paikkoihin tapettavaksi. Nämä ihmiset tapettiin tappavilla ruiskeilla ja myrkkykaasulla pakettiautoissa ja kaasukammioissa Eutanasiakeskuksissa.

Vammaisia ihmisiä tappamalla oppimiaan asioita hyödyntäen natsit rakensivat pian tuhoamisleirejä (kuolemanleirejä). Natsien tavoitteena oli tuhota (tappaa) näillä kuolemanleireillä kaikki Euroopan juutalaiset ja romanit. Natsit lähettivät kuolemanleireille ja keskitysleireille myös monia muita ihmisiä, joita he pitivät alempiarvoisina, ja heidät pakotettiin työskentelemään orjina.

Kaasukammio n Hadamarin sairaala

Ryhmät, joihin natsit olivat kohdistuneet

Natsien eugeniikkaa koskevien ajatusten mukaan monet eri ihmisryhmät olivat "alempiarvoisia" tai "elämän arvottomia". Näihin kuuluivat mm:

Juutalaiset
Romanit
Henkisesti ja fyysisesti vammaiset henkilöt

Heihin kuului ihmisiä, joilla oli epilepsia, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, kehitysvammaisuus, aivohalvaus, lihasdystrofia, kuurous ja sokeus.

ihmiset, jotka olivat eri mieltä natsien poliittisista näkemyksistä (kuten kommunistit ja sosialistit).
lesbot, homot, biseksuaalit ja transsukupuoliset (LGBT) ihmiset
Ihmiset, jotka eivät voineet työskennellä
slaavilaiset ihmiset
Mustat ihmiset
Rikolliset

Eugeniikkaa tukeva "tiedotusjuliste" Berliinissä vuonna 1935 järjestetystä elämän ihmeitä -näyttelystä.

Yhdysvaltojen rooli

Eugeniikkaliike oli hyvin suosittu Yhdysvalloissa, kun se levisi Saksaan. Kalifornialaiset eugeniikan kannattajat alkoivat kirjoittaa eugeniikkaan ja sterilisaatioon kannustavia kirjoituksia ja lähettivät niitä saksalaisille tiedemiehille ja lääketieteen ammattilaisille. Vuoteen 1933 mennessä Kalifornia oli pakottanut steriloitavaksi enemmän ihmisiä kuin kaikki muut Yhdysvaltain osavaltiot yhteensä. Natsit saivat idean pakkosterilisaatio-ohjelmastaan osittain Kalifornian ohjelmasta.

Vuonna 1927 Berliiniin perustettiin Keisari-Wilhelm-antropologian instituutti (KWIA), jota amerikkalainen filantrooppinen Rockefeller-säätiö tuki taloudellisesti. KWIA:n johtajana toimi saksalainen lääketieteen, antropologian ja eugeniikan professori Eugen Fischer. Fischer sanoi löytäneensä tieteellisiä todisteita natsien eugeniikka-ajatuksista, ja natsit käyttivät hänen työtään perustellakseen eugeniikkapolitiikkaansa.

Vuonna 1934 kalifornialainen eugeniikkajohtaja C.M. Goethe vieraili Saksassa. Tuohon aikaan Saksassa steriloitiin väkisin yli 5 000 ihmistä kuukaudessa. Goethe kehuskeli työtoverilleen:

"Sinua varmasti kiinnostaa tietää, että työsi on vaikuttanut voimakkaasti sen älymystöryhmän mielipiteiden muokkaamiseen, joka on Hitlerin takana tässä käänteentekevässä ohjelmassa. Aistin kaikkialla, että amerikkalainen ajatusmaailma on innoittanut heidän mielipiteitään valtavasti... Haluan, rakas ystäväni, että kannatte tätä ajatusta mukananne koko loppuelämänne ajan, että olette todella ravistelleet 60 miljoonan ihmisen suurta hallitusta toimimaan."

Eugeniikan tutkija Harry H. Laughlin kehuskeli usein sillä, että hänen Eugeniikan sterilisaatiolakiensa mallia oli toteutettu Saksan Nürnbergin laeissa. Vuonna 1936 Laughlin kutsuttiin palkintoseremoniaan Heidelbergin yliopistoon Saksaan. (Tilaisuus oli suunniteltu sen päivän vuosipäiväksi, jolloin Hitler oli erottanut kaikki juutalaiset Heidelbergin tiedekunnasta kaksi vuotta aiemmin.) Laughlinille tarjottiin kunniatohtorin arvonimeä hänen työstään "rotupuhdistuksen tieteen parissa". Laughlinilla ei ollut varaa osallistua tilaisuuteen, ja hänen oli noudettava tohtorintutkintonsa Rockefeller-instituutista. Sen jälkeen hän jakoi palkinnon ylpeänä työtovereidensa kanssa ja totesi, että hänen mielestään se osoitti "saksalaisten ja amerikkalaisten tiedemiesten yhteisen käsityksen eugeniikan luonteesta".

Hitlerin näkemykset eugeniikasta

Adolf Hitler luki rotuhygieniakirjoja ollessaan Landsbergin vankilassa. "Rotuhygienia" oli joukko ajatuksia, joiden mukaan vain tietyt ihmiset saisivat saada lapsia. Ihmiset, jotka kuuluivat "alempiarvoisina" pidettyihin rotuihin, eivät saisi hankkia lapsia. Näin nämä rodut kuolisivat lopulta sukupuuttoon.

Hitler uskoi, että Saksasta oli tullut heikko ja että "alempiarvoiset" ihmiset olivat myrkyttäneet sen. Hän uskoi, että nämä "alempiarvoiset" ihmiset pilasivat Saksan yhteiskunnan ja olivat syynä Saksan ongelmiin.

Toisessa kirjassaan, jota ei koskaan julkaistu natsien aikana, Hitler ylistää antiikin Kreikan Sparta-kaupunkia. Spartassa kaikki vastasyntyneet lapset tutkittiin huolellisesti. Kaikki vauvat, jotka vaikuttivat heikoilta, sairailta tai joilla oli jokin vamma, tapettiin. Vain terveiden, vahvojen lasten annettiin elää. Tämä tarkoitti sitä, että he olivat ainoat elossa olevat ihmiset, jotka saivat lapsia ja jatkoivat spartalaisten rotua. Hitler ylisti tätä eugeniikan varhaista mallia:

Sairaiden, heikkojen, epämuodostuneiden lasten paljastaminen, lyhyesti sanottuna heidän tuhoamisensa [murhaaminen], oli säädyllisempää ja itse asiassa tuhat kertaa inhimillisempää kuin meidän päiviemme kurja hulluus [jossa vammaisimpien ihmisten sallitaan selvitä hengissä], ja tosiaankin hinnalla millä hyvänsä ... jotta myöhemmin saataisiin kasvatettua sairauksien rasittama rappeutuneiden rotu.

Periaatteessa Hitler sanoi, että oli parempi (ja halvempaa) tappaa vammaiset ihmiset kuin antaa heidän elää ja saada lapsia. Hän ajatteli, että jos vammaisten ihmisten sallittaisiin saada lapsia, myös heidän lapsillaan olisi vamma. Niinpä vammaiset pitäisi tappaa, jotta he eivät voisi "kasvattaa [luoda] rotua" "alempiarvoisista" ihmisistä.

Hitler sovelsi myöhemmin näitä samoja ajatuksia muihin ihmisiin, joita hän piti "alempiarvoisina". Holokausti perustui ajatukseen, että kaikki nämä "alempiarvoiset" ihmiset olisi tapettava, jotta heitä ei enää olisi olemassa Kolmannessa valtakunnassa, Hitlerin suunnittelemassa natsi-imperiumissa.

Hitlerin käsky toimintaa T4 varten

natsien eugeniikkaohjelma

Eugeniikkaohjelmaa järjestäessään natsit ottivat vaikutteita Yhdysvaltojen pakkosterilointiohjelmista ja erityisesti Kaliforniassa säädetyistä eugeniikkalaeista.

14. heinäkuuta 1933 natsit hyväksyivät lain perinnöllisesti sairaiden jälkeläisten ehkäisemisestä. ("Perinnölliset sairaudet" ovat geneettisiä sairauksia, jotka siirtyvät vanhemmilta lapsille. "Jälkeläiset" tarkoittaa "lapsia"). Tällä lailla tehtiin muutamia asioita:

Se edellytti, että kaikki geneettisen häiriön saaneet steriloidaan.
Siinä vaadittiin lääkäreitä ilmoittamaan natseille kaikista potilaista, joilla oli geneettinen häiriö (paitsi yli 45-vuotiaista naisista).
Se loi sakkoja, joilla rangaistiin lääkäreitä, jotka eivät toimineet yhteistyössä lain kanssa.

Vuonna 1934 lähes 4 000 ihmistä valitti oikeuden päätöksistä, joiden mukaan heidät oli steriloitava. Valituksista 3 559 (89 %) hylättiin. Natsihallinnon loppuun mennessä natsit olivat perustaneet yli 200 perinnöllisyystuomioistuinta (Erbgesundheitsgerichte). Niiden päätösten perusteella yli 400 000 ihmistä pakotettiin steriloitavaksi.

natsien eugeniikan laitokset

Natsit tekivät kuudesta psykiatrisesta sairaalasta "eutanasiakeskuksia", joihin vammaiset (myös lapset) vietiin tapettaviksi. Nämä kuusi sairaalaa olivat Bernburgin, Brandenburgin, Grafeneckin, Hadamarin, Hartheimin ja Sonnensteinin Eutanasiakeskukset.

Aluksi natsit tappoivat potilaita kaasuautoissa. Potilaat laitettiin pakettiautoihin, ja pakettiautojen moottoreiden pakokaasut pumpattiin pakettiautoihin. Pakokaasun sisältämä hiilimonoksidi tappoi potilaat. Myöhemmin Eutanasiakeskuksiin rakennettiin kaasukammiot, joissa käytettiin puhdasta hiilimonoksidikaasua potilaiden tappamiseen.

"Geneettisesti sairaiden" ihmisten tunnistaminen

Heinäkuussa 1934 natsi-Saksassa hyväksyttiin laki terveydenhuoltojärjestelmän yksinkertaistamisesta. Tässä laissa säädettiin säännöt sille, miten natsit päättäisivät, oliko henkilö "geneettisesti sairas". Henkilö lähetettäisiin geneettisen terveyden tuomioistuimeen, joka päättäisi, pitäisikö hänet steriloida.

Lääkärien vastaanotot ja sosiaalivirastot joutuivat antamaan natseille tietoja ihmisistä, jotka saattoivat olla "geneettisesti sairaita".

natsien eugeniikkapolitiikka avioliiton osalta

Vuoden 1935 Nürnbergin laeissa säädettiin, että kaikki avioliittoon aikovat testattiin geneettisten häiriöiden varalta. Tämän säännön tavoitteena oli varmistaa, että "arjalainen rotu" pysyisi "puhtaana" ilman vammaisia ihmisiä. Seurustelun aikana kaikkia kehotettiin kysymään seurustelukumppaniltaan huolellisesti, oliko kenelläkään heidän suvussaan koskaan ollut geneettistä häiriötä. Schutzstaffelin (SS) jäsenet määrättiin haastattelemaan mahdolliset avioliittokumppanit huolellisesti varmistaakseen, ettei heidän suvussaan ollut perinnöllistä sairautta tai mielisairautta, mutta tämä oli tehtävä varovasti, jotta naisen tunteita ei loukattaisi. Heille kerrottiin, että jos he joutuisivat hylkäämään naisen eugeniikan vuoksi, heidän tulisi tehdä se kohteliaasti eikä suututtaa naista.

Kaasuauto Hartheimissa potilaiden tappamisesta

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä oli natsien eugeniikka?

V: Natsi-eugeniikka oli joukko uskomuksia ja sääntöjä, jotka olivat hyvin tärkeitä natsi-Saksalle toisen maailmansodan aikana. Näiden uskomusten mukaan arjalainen rotu oli herrarotu - paras rotu kaikista - ja kaikki muut rodut olivat alempiarvoisia (ei yhtä hyviä). Oli myös monia muita ihmisiä, joiden natsit uskoivat olevan "elämän arvottomia", kuten vammaiset.

Kysymys: Miten natsit yrittivät päästä eroon "alempiarvoisina" pitämistään ihmisistä?

V: Natsit yrittivät päästä eroon "alempiarvoisina" pitämistään ihmisistä pakottamalla yli 400 000 vammaista steriloitavaksi (heille tehtiin leikkaus, joka teki mahdottomaksi saada lapsia) ja tappamalla yli 300 000 vammaista Action T4 -ohjelmassa. Tässä ohjelmassa natsit lähettivät vammaisia henkilöitä Hadamarin ja Hartheimin Eutanasiakeskusten kaltaisiin paikkoihin, joissa heidät tapettiin tappavilla injektioilla ja myrkkykaasulla pakettiautoissa ja Eutanasiakeskusten kaasukammioissa.

Kysymys: Mitä natsit oppivat vammaisten tappamisesta?

V: Vammaisia ihmisiä tappamalla natsit oppivat, kuinka rakentaa tuhoamisleirejä (kuolemanleirejä). He käyttivät näitä kuolemanleirejä osana tavoitettaan tuhota (tappaa) kaikki juutalaiset ja romanit Euroopassa. He lähettivät myös monia muita ihmisiä, joita he pitivät alempiarvoisina, keskitysleireille, joissa heidät pakotettiin työskentelemään orjina.

K: Ketä natsit pitivät ylivertaisina?

V: Natsit pitivät arjalaisen rodun jäseniä ylivertaisina verrattuna kaikkiin muihin rotuihin, joita he pitivät huonompina tai huonompina.

K: Mikä oli toiminta T4?

V: Toiminta T4 oli natsien luoma ohjelma, jossa yli 300 000 vammaista ihmistä tapettiin tappavilla ruiskeilla tai myrkkykaasulla Hadamar- tai Hartheimin eutanasiakeskuksissa.

K: Minne natsi-Saksa lähetti "alempiarvoisena" pidetyt henkilöt?

V: Natsi-Saksan "alempiarvoisina" pitämät henkilöt lähetettiin joko tuhoamisleireille (kuolemanleireille), joissa heidän tavoitteenaan oli tuhota (tappaa kaikki) Euroopan juutalaiset ja romanit, tai keskitysleireille, joissa heidät pakotettiin orjatyöhön.