Paavi Aleksanteri I – elämäkerta, eukaristian sanat ja pyhimys

Aleksanteri I toimi katolisen kirkon viidentenä paavina; virallinen titteli on Rooman piispa. Hänen palvelusvuotensa voidaan arvioida olevan vain n. 109-116 JKR.

Kuudennen vuosisadan alkupuolen kirjoituksissa Aleksanterin katsotaan lisänneen sanat, joita käytetään nykyään katolisen messun pyhässä eukaristiassa tai pyhässä ehtoollisessa. Nämä sanat on otettu Uudesta testamentista, ja niiden sanotaan olevan Jeesuksen Kristuksen sanoja viimeisellä ehtoollisella. Hänen sanotaan myös aloittaneen käytännön, jonka mukaan koteja siunataan pyhällä vedellä, paavin tai minkä tahansa papin siunaamalla vedellä.

Katolinen kirkko teki hänestä pyhimyksen, ja hänen juhlapäiväänsä vietetään 3. toukokuuta.

Elämä ja lähteet

Aleksanterista on säilynyt vain niukasti luotettavaa tietoa. Perimätiedon mukaan hän vaikutti 100-luvun alussa ja toimi Rooman piispana noin vuosina 109–116 jKr., mutta tarkat synty- ja kuolinajat sekä yksityiskohtaiset elämäkerralliset tiedot puuttuvat. Monet tiedot hänen toimistaan perustuvat myöhempiin kirkollisiin kirjoituksiin ja paavien luetteloihin, kuten Liber Pontificalisiin, joka koostettiin ja muokattiin useina vaiheina vasta muutamaa vuosisataa myöhemmin.

Eukaristian sanat ja liturginen perinne

Perimätieto liittää Aleksanterille sen, että hän olisi lisännyt messuun ne sanat, joita kutsutaan usein sanaksi instituutioksi (esimerkiksi lat. "hoc est enim corpus meum" ja "hoc est enim calix..."), ja joita pidetään Jeesuksen lausumina viimeisellä ehtoollisella. Nämä sanat ovat peräisin Uudesta testamentista, ja ne ovat keskeinen osa katolista ja monien muiden kristillisten kirkkojen ehtoollisrituaalia.

Historiallisesti tämä väite on kiistanalainen: monet nykyhistorioitsijat ja liturgiantutkijat pitävät todennäköisempänä, että eukaristiset rukoukset ja muotoilut muotoutuivat vähitellen eri yhteisöissä ja että myöhemmät kirjoittajat ovat korostaneet tai retrojektoineet tiettyjä käytäntöjä varhaispappeihin. Siksi väitteet yksittäisestä henkilöstä, joka 'lisäsi' instituution sanat messuun, kannattaa lukea varauksella.

Pyhän veden siunaus ja kotien siunaukset

Myös käytäntö, jossa koteja siunataan pyhällä vedellä, yhdistetään perimätiedossa Aleksanteriin. Kyseessä on varhainen muoto kotien ja ihmisten siunaamisesta, ja pyhän veden käyttö liturgiassa (esim. rituaalit veden siunaamiseksi, eksorkismiainetun perinteen yhteydessä) on kehittynyt vähitellen eri käytännöistä. Samoin kuin eukaristian sanojen kohdalla, avoimia kysymyksiä on se, missä määrin nämä tavat voidaan varmasti ajoittaa juuri Aleksanterin aikaan tai liittää suoraan hänen toimintaansa.

Perintö ja historiantutkimus

Aleksanteri I on katolisen perinteen mukaan pyhimys, ja hänen muistopäivänsä on 3. toukokuuta. Paaviudestaan ja teoistaan kertovat lähteet ovat pääosin myöhemmän perimätiedon varassa, minkä takia tutkimuksessa pyritään erottamaan myyttinen ja liturginen perintö historiallisesti todennettavissa olevasta aineistosta. Joissakin vanhoissa paaviluetteloissa hänet mainitaan myös marttyyriyhteydessä, mutta tästä ei ole yksiselitteistä nykytutkimuksen hyväksymää näyttöä.

Keskeinen opetus Aleksanterin kohdalla on se, miten varhaisen kirkon käytännöt ovat vähitellen kehittyneet ja kuinka myöhemmät kirjoittajat ovat usein liittäneet tunnettuja liturgisia muotoja varhaisiin johtajiin. Hänen perintönsä korostaa etenkin ehtoollisen ja kotiseunausten merkitystä kirkollisessa elämässä.

Yhteenveto

Aleksanteri I on merkittävä nimi varhaiskristillisessä perinteessä: hänet mainitaan katolisen kirkon viidentenä paavinaja perimätiedossa hänelle on liitetty tärkeitä liturgisia uudistuksia. Historiallisesti monet näistä tiedoista ovat kuitenkin vaikeasti todistettavissa, ja niitä tarkastellaan kriittisesti nykytutkimuksessa. Silti hänen muistonsa ja siihen liittyvät rituaalit ovat vaikuttaneet siihen, miten katolinen ehtoollinen ja kotien siunaukset on ymmärretty ja harjoitettu myöhemmissä vuosisadoissa.

Aleksanteri I  Zoom
Aleksanteri I  

Viite

  1. Charles A. Coulombe, Kristuksen sijaiset: A History of the Popes (NY:Citadel Press, 2003), s. 25.
  2. 2.02.1 Richard P. McBrien, Lives of the Popes: The Pontiffs from St. Peter to John Paul II, (San Francisco:Harper San Francisco, 1997, s. 37).

Peter
Linus
Anacletus (Cletus)
Klemens I
Evaristus
 Aleksanteri I
Sixtus I
Telesphorus
Hyginus
Pius I
Anicetus
Soter
Eleuterus
Viktor I
Zephyrinus
Callixtus I
Urban I
Pontius
Anterus
 Fabianus
Cornelius
Lucius I
Stefanus I
Sixtus II
Dionysius
Felix I
Eutykiaani
Caius
Marcellinus
Marcellus I
Eusebius
Miltiades
Sylvester I
Mark

Julius I
Liberius
Damasus I
Siricius
Anastasius I
Innocentus I
Zosimus
Bonifatius I
Celestinus I
Sixtus III
Leo I
Hilarius
Simplicius
Felix III
Gelasius I
Anastasius II
Symmachus
Hormisdas
Johannes I
Felix IV
Bonifatius II
Johannes II
Agapetus I
Silverius
Vigilius
Pelagius I
Johannes III
Benedictus I
Pelagius II
Gregorius I
Sabinialainen
Bonifatius III
Bonifatius IV
Adeodatus I

Bonifatius V
Honorius I
Severinus
Johannes IV
Theodore I
Martin I
Eugen I
Vitalianus
Adeodatus II
Donus
Agatho
Leo II
Benedictus II
Johannes V
Conon
Sergius I
Johannes VI
Johannes VII
Sisinnius
Constantine
Gregorius II
Gregorius III
Zachary
Stefanus II
Paavali I
Stephen III
Adrian I
Leo III
Stefanus IV
Paschal I
Eugen II
Valentine
Gregorius IV

Sergius II
Leo IV
Benedictus III
Nikolai I
Adrianus II
Johannes VIII
Marinus I
Adrianus III
Stephen V
Formosus
Bonifatius VI
Stefanus VI
Romanus
Theodore II
Johannes IX
Benedictus IV
Leo V
Sergius III
Anastasius III
Lando
Johannes X
Leo VI
Stefanus VII
Johannes XI
Leo VII
Stephen VIII
Marinus II
Agapetus II
Johannes XII
Benedictus V
Leo VIII
Johannes XIII
Benedictus VI

Benedictus VII
Johannes XIV
Johannes XV
Gregorius V
Sylvester II
Johannes XVII
Johannes XVIII
Sergius IV
Benedictus VIII
Johannes XIX
Benedictus IX a
Sylvester III
Benedictus IX a
Gregorius VI
Klemens II
Benedictus IX a
Damasus II
Leo IX
Viktor II
Stefanus IX
Nikolai II
Aleksanteri II
Gregorius VII
Victor III
Urban II
Paschal II
Gelasius II
Callixtus II
Honorius II
Innocent II
Celestine II
Lucius II
Eugen III

Anastasius IV
Adrianus IV
Aleksanteri III
Lucius III
Urban III
Gregorius VIII
Klemens III
Celestine III
Innocentus III
Honorius III
Gregorius IX
Celestine IV
Innocentus IV
Aleksanteri IV
Urban IV
Klemens IV
Gregorius X
Innocent V
Adrianus V
Johannes XXI b
Nikolai III
Martin IV
Honorius IV
Nikolai IV
Celestine V
Bonifatius VIII
Benedictus XI b
Klemens V
Johannes XXII
Benedictus XII
Klemens VI
Innocentus VI
Urban V

Gregorius XI
Urban VI
Bonifatius IX
Innocentus VII
Gregorius XII
Martin V
Eugen IV
Nikolai V
Callixtus III
Pius II
Paavali II
Sixtus IV
Innocentus VIII
Aleksanteri VI
Pius III
Julius II
Leo X
Adrianus VI
Klemens VII
Paavali III
Julius III
Marcellus II
Paavali IV
Pius IV
Pius V
Gregorius XIII
Sixtus V
Urban VII
Gregorius XIV
Innocentus IX
Klemens VIII
Leo XI
Paavali V

aBenedictus IX esiintyy kolme kertaa "Paavien luettelossa"... bJohannes XX:tä ja Benedictus X:ää ei ole.



 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Aleksanteri I?


V: Aleksanteri I oli katolisen kirkon viides paavi, joka tunnettiin myös nimellä Rooman piispa.

K: Milloin hän toimi paavina?


V: Hänen palvelusvuotensa arvioidaan olleen noin 109-116 jKr.

Kysymys: Mitä hänelle liitetään kuudennen vuosisadan alun kirjoituksissa?


V: Kuudennen vuosisadan alkupuolen kirjoituksissa Aleksanterin katsotaan lisänneen sanat, joita nykyään käytetään katolisen messun pyhässä euralaisrukouksessa tai ehtoollisessa ja jotka on otettu Uudesta testamentista ja joiden sanotaan olevan Jeesuksen Kristuksen sanoja viimeisellä ehtoollisella.

K: Minkä muun käytännön hänen sanotaan aloittaneen?


V: Hänen sanotaan myös aloittaneen tavan siunata koteja pyhällä vedellä eli vedellä, jonka pappi tai paavi on siunannut.

K: Tekikö katolinen kirkko hänestä pyhimyksen?


V: Kyllä, katolinen kirkko teki Aleksanteri I:stä pyhimyksen.

K: Milloin hänen juhlapäiväänsä vietetään?



V: Hänen juhlapäiväänsä vietetään joka vuosi 3. toukokuuta.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3