Iranin historia — muinaiset sivilisaatiot, shaahien valtakausi ja vallankumous
Tutustu Iranin rikkaaseen historiaan — muinaiset sivilisaatiot, shaahien valtakaudet ja 1979 vallankumous, joka muutti maan tulevaisuuden.
Iranissa on yksi maailman vanhimmista jatkuvista suurista sivilisaatioista: alueen asutus- ja kaupunkikehitys ulottuu yli viiden tuhannen vuoden taakse. Varhaisia korkeakulttuureja tunnetaan erityisesti Elamin alueelta (Susa) ja muinaisista asutuksista maan länsi- ja eteläosissa; arkeologiset löydöt osoittavat jatkuvaa kulttuurikehitystä jo noin 4000 eaa. alkaen. Meedialaiset ovat yksi keskeinen vaihe, ja heidän valtansa yhdisti laajoja heimoja ja alueita muodostaen pohjan myöhemmille persialaisille valtakunnille — Meedialaisten valtakunta mainitaan usein vuodelta 625 eaa.
Persialaisten valtakunnat ja antiikin perintö
Antiikin Persian suurimpia vaiheita edustaa Akaemenidien valtakunta, jonka perustajana pidetään Kyros Suurta (noin 550 eaa.). Akaemenidit hallitsivat laajoja alueita aina Välimereltä Intian rajamaille asti; tunnettuja muistomerkkejä tältä ajalta ovat esimerkiksi Persepolis ja hallinnolliset keskukset. Aleksanteri Suuren ja hellenistisen ajan kautta alueella syntyi uusia dynastioita — Seleukidit, Partia ja lopulta Sassanidien valtakunta, joka hallitsi Persiasta käsin suurta osaa Lähi-idästä 200-luvulta aina 600-luvulle saakka.
Islamilainen valloitus ja keskiaika
Persian islamilainen valloitus (noin 633–656) merkitsi käännekohtaa: arabimuslimit valloittivat Sassanidien alueet, ja Iran integroitui osaksi islamilaista maailmaa. Sassanidien loppu ja islamisaatio johtivat pitkään kulttuuriseen muutokseen, mutta paikallinen kieli, tavat ja oppineisuus säilyivät ja sopeutuivat islamilaiseen kontekstiin. Keskiajan Persiaan syntyi useita itsenäisempiä dynastioita ja kulttuurikeskuksia (mm. samanidit, seljukit), jotka edistivät tiedettä, kirjallisuutta ja taidetta.
Safavidit, shiialaisuus ja uuden ajan monarkiat
1500-luvulla Safavidien nousu muutti Iranin uskonnollista ja poliittista identiteettiä: Safavidit tekivät shiialaisuudesta valtionuskonnon ja loivat vahvan keskitetyn monarkian, jonka perintö näkyy edelleen Iranin kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa rakenteessa. Myöhemmin Iranissa hallitsivat useat dynastiat, kuten Qajarit ja 1900-luvun alussa noussut Pahlavi-dynastia. 1900-luvulla tapahtui myös merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia: keisarikunnan perinteestä siirryttiin kohti modernisaatiota, valtionhallinnon uudistuksia ja taloudellisia uudistuksia, mutta myös poliittisia konflikteja sekä kansainvälisen vaikutusvallan pelejä (esim. öljy- ja suurvaltasuhteet).
Poliittinen murros 1900-luvulla ja 1979 revolution seuraukset
1900-luvun tärkeimpiin tapahtumiin kuuluu Iranin vuoden 1906 perustuslakimuutos (konstitutionaalinen vallankumous), öljyn kansallistaminen 1951 ja sitä seurannut ulkomaisten vaikuttimien sekä sisäisen vastarinnan vuosikymmenet. Pahlavi-hallinnon modernisointi ja autoritäärinen kehitys johtivat kasvavaan tyytymättömyyteen. Iran oli ollut monarkia, jota hallitsi shaahi eli keisari lähes keskeytyksettä vuodesta 1501 vuoteen 1979 islamilaiseen vallankumoukseen asti. Vuoden 1979 tapahtumaketju päättyi shahin kukistumiseen ja kansanäänestykseen, jonka jälkeen Iranista muodostettiin islamilainen tasavalta; tasavallan julistamisen päiväksi merkitään usein 1. huhtikuuta 1979 (kansanäänestys ja perustuslain hyväksyntä).
Islamilaisen tasavallan aika ja viimeaikainen kehitys
Islamilaisen vallankumouksen jälkeen Iran on kehittynyt teokraattiseksi tasavallaksi, jossa uskonnollisilla johtajilla on keskeinen rooli poliittisessa järjestelmässä. Seuraavat vuosikymmenet ovat sisältäneet mm. Iran–Irak-sodan (1980–1988), taloudellisia haasteita, sisäistä poliittista kamppailua sekä jännitteitä kansainvälisissä suhteissa (ydinohjelma, pakotteet, alueellinen vaikutusvalta). Samalla Iran on säilyttänyt rikkaan kulttuuriperintönsä: persian kieli (farsi), runous (esim. Ferdowsi, Hafez, Rumi), arkkitehtuuri ja tieteelliset saavutukset ovat osa maan laajaa perintöä.
Perintö ja maailmankuva
Iranin historia on kerroksellinen yhdistelmä muinaisista sivilisaatioista, suurista imperiumeista, uskonnollisista muutoksista ja modernista politiikasta. Maan arkeologiset ja historialliset kohteet (kuten Persepolis ja historialliset vanhat kaupungit) ovat UNESCOn kohteita ja kertovat Persian pitkästä vaikutuksesta alueen kulttuuriin, taiteeseen ja tieteeseen. Nyky-Iranin ymmärtäminen vaatii historiallisten kerrostumien tuntemusta: muinaiset kulttuurit, islamilainen kulttuuriperintö, eurooppalaisten ja muiden suhdanteiden vaikutus sekä 1900- ja 2000-lukujen poliittiset mullistukset muodostavat yhdessä sen, mitä Iran on tänään.
Persepolis
Persepolis
Pre-islamilainen
Ennen kuin Irania kutsuttiin Iraniksi ja ennen kuin siellä asui iranilaisia, Iranissa asui erilainen ihmisryhmä. Näitä ihmisiä kutsuttiin elamiiteiksi. Elamilaiset mainitaan Raamatussa. Elamilaiset asuivat valtakunnassa nimeltä Elam. Iranilaiset kansat, kuten meedialaiset (eräänlainen iranilainen kansatyyppi), valloittivat Elamin, koska elamilaiset tulivat heikoiksi taisteltuaan Assyrian kansaa (erilaista kansaa) vastaan liian pitkään. Iranilaiset valloittivat sitten myös assyrialaiset.
Nimi Iran tulee arjalaisesta ja se mainitaan myös zarathustralaisten muinaisessa kirjassa, jota kutsuttiin nimellä Avesta. Iran tarkoittaa persiaksi "arjalaista". Eurooppalaiset käyttivät 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimeä arjalainen tarkoittamaan kaikkia indoeurooppalaisia.
Noin 500 eaa. nykyinen Iran oli Persian valtakunnan keskus. Sitten Aleksanteri Suuri valloitti maan taistelemalla, ja myöhemmin Persiaa hallitsi Akhamenidien dynastia. Heidän jälkeensä valtasi Sassanian dynastia (224-651).
Parthia ja Skytia
Pre-islamilainen
Ennen kuin Irania kutsuttiin Iraniksi ja ennen kuin siellä asui iranilaisia, Iranissa asui erilainen ihmisryhmä. Näitä ihmisiä kutsuttiin elamiiteiksi. Elamilaiset mainitaan Raamatussa. Elamilaiset asuivat valtakunnassa nimeltä Elam. Iranilaiset kansat, kuten meedialaiset (eräänlainen iranilainen kansatyyppi), valloittivat Elamin, koska elamilaiset tulivat heikoiksi taisteltuaan Assyrian kansaa (erilaista kansaa) vastaan liian pitkään. Iranilaiset valloittivat sitten myös assyrialaiset.
Nimi Iran tulee arjalaisesta ja se mainitaan myös zarathustralaisten muinaisessa kirjassa, jota kutsuttiin nimellä Avesta. Iran tarkoittaa persiaksi "arjalaista". Eurooppalaiset käyttivät 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimeä arjalainen tarkoittamaan kaikkia indoeurooppalaisia.
Noin 500 eaa. nykyinen Iran oli Persian valtakunnan keskus. Sitten Aleksanteri Suuri valloitti maan taistelemalla, ja myöhemmin Persiaa hallitsi Akhamenidien dynastia. Heidän jälkeensä valtasi Sassanian dynastia (224-651).
Parthia ja Skytia
Islamilainen Persia
Muut kansat valtasivat Persian taistelemalla, kuten arabit (7. vuosisadalla), turkkilaiset (10. vuosisadalla) ja mongolit (13. vuosisadalla). Iran on kuitenkin aina säilyttänyt oman kulttuurinsa ja jatkanut selviytymistään.
Safavidien dynastia (1502-1736) teki islamista ja shiialaisuudesta Iranin valtionuskonnon, vaikka islam oli jo silloin suosittu. Iranin viimeisimmät kuninkaat kuuluivat Pahlavi-dynastiaan, ja he hallitsivat vuodesta 1925 vuoteen 1979, jolloin tapahtui vallankumous ja ajatollah Khomeini loi islamilaisen tasavallan.
Vuonna 1951 Mohammed Mossadegh nousi valtaan, kun lähes kaikki Iranin Majlisin (parlamentin) jäsenet olivat valinneet hänet pääministeriksi. Hänen ensimmäinen toimensa virassaan oli ottaa haltuunsa Iranin öljyteollisuus, joka oli ollut Ison-Britannian hallinnassa. Suurin osa Britannian öljystä pumpattiin tuolloin Iranista. Tätä siirtoa pidettiin vaarana Ison-Britannian turvallisuudelle ja imperiumille, joten he yrittivät kaataa hallituksen, mutta epäonnistuivat. Tämän jälkeen he vakuuttivat Yhdysvallat diplomatian avulla siitä, että Iranin hallitus oli kommunistinen uhka.
CIA toimi Iranissa luodakseen mellakoita, jotka johtivat pääministeri Mossadeghin syrjäyttämiseen. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tekivät sitten shaahi Mohammad Reza Pahlavista jälleen Iranin kuninkaan.
Mongolit taistelevat
Islamilainen Persia
Muut kansat valtasivat Persian taistelemalla, kuten arabit (7. vuosisadalla), turkkilaiset (10. vuosisadalla) ja mongolit (13. vuosisadalla). Iran on kuitenkin aina säilyttänyt oman kulttuurinsa ja jatkanut selviytymistään.
Safavidien dynastia (1502-1736) teki islamista ja shiialaisuudesta Iranin valtionuskonnon, vaikka islam oli jo silloin suosittu. Iranin viimeisimmät kuninkaat kuuluivat Pahlavi-dynastiaan, ja he hallitsivat vuodesta 1925 vuoteen 1979, jolloin tapahtui vallankumous ja ajatollah Khomeini loi islamilaisen tasavallan.
Vuonna 1951 Mohammed Mossadegh nousi valtaan, kun lähes kaikki Iranin Majlisin (parlamentin) jäsenet olivat valinneet hänet pääministeriksi. Hänen ensimmäinen toimensa virassaan oli ottaa haltuunsa Iranin öljyteollisuus, joka oli ollut Ison-Britannian hallinnassa. Suurin osa Britannian öljystä pumpattiin tuolloin Iranista. Tätä siirtoa pidettiin vaarana Ison-Britannian turvallisuudelle ja imperiumille, joten he yrittivät kaataa hallituksen, mutta epäonnistuivat. Tämän jälkeen he vakuuttivat Yhdysvallat diplomatian avulla siitä, että Iranin hallitus oli kommunistinen uhka.
CIA toimi Iranissa luodakseen mellakoita, jotka johtivat pääministeri Mossadeghin syrjäyttämiseen. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tekivät sitten shaahi Mohammad Reza Pahlavista jälleen Iranin kuninkaan.
Mongolit taistelevat
Islamilainen tasavalta
Shah hallitsi Irania 38 vuotta. Kun hän lähti Iranista, Iranin hallitus muutettiin islamilaisen vallankumouksen myötä islamilaiseksi tasavallaksi. Pian tämän jälkeen Iranin opiskelijaliike (Tahkim Vahdat) otti uuden hallituksen tuella haltuunsa Yhdysvaltain Teheranin suurlähetystön ja piti suurinta osaa diplomaateista panttivankeina 444 päivän ajan. Maiden väliset suhteet eivät ole sen jälkeen olleet hyvät. Esim. Yhdysvallat on asettanut erilaisia talouspakotteita Irania vastaan. Yhdysvallat väittää Iranin tukevan Israelia vastaan toimivia terroristiryhmiä. Iran ei tunnusta Israelia valtioksi. Iran ja useimmat arabimaat ovat sitä mieltä, että Israelilla ei ole oikeutta miehittää palestiinalaisten maata.
Iranilla on pitkät yhteiset rajat Irakin kanssa. (Sanat "Iran" ja "Irak" ovat samankaltaisia vain latinalaisin aakkosin. Arabian ja persian kielissä ne kirjoitetaan eri tavalla.) Iranilaiset eivät ole etnisesti arabeja. Iran puolusti itseään Irakin hyökkäystä vastaan vuonna 1980, ja sota kesti kahdeksan vuotta. Monet arabimaat ja länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, toimittivat aseita (myös biologisia ja kemiallisia joukkotuhoaseita) ja teknistä tukea Irakin Saddam Husseinille.
Nyt länsi yrittää estää Irania hallitsemasta ydinteknologiaa, vaikka Iran on ydinsulkusopimuksen jäsen. Ne ilmaisevat huolensa väittäen, että Iranin tarkoituksena on kehittää ydinaseita. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on raportoinut lukuisia kertoja, ettei ole todisteita siitä, että Iran kehittäisi ydinaseita, mutta se sanoo myös, ettei se voi sanoa varmasti, ettei Iran tee sitä salaa. Joulukuussa 2007 julkaistussa CIA:n raportissa Iranin ydintoiminnasta väitettiin, että Iranin salainen ohjelma ydinaseteknologian kehittämiseksi lopetettiin vuonna 2003, eikä sitä sen jälkeen ole koskaan käynnistetty uudelleen. Raportin mukaan Iranin kyky rakentaa ydinase ei todennäköisesti toteudu lähiaikoina.
Kesäkuun 13. päivänä 2009 pidetyt presidentinvaalit voitti virallisesti nykyinen presidentti M. Ahmadinejad, mutta jotkut ihmiset eivät usko tämän olevan totta. Tulosten vuoksi järjestettiin mielenosoituksia, ja jotkut mielenosoittajat ottivat yhteen poliisivoimien kanssa. Monet mielenosoittajat pitivät vaaleja petoksena. Virallisesti yhdeksän ihmistä kuoli mielenosoituksissa.
Islamilainen tasavalta
Shah hallitsi Irania 38 vuotta. Kun hän lähti Iranista, Iranin hallitus muutettiin islamilaisen vallankumouksen myötä islamilaiseksi tasavallaksi. Pian tämän jälkeen Iranin opiskelijaliike (Tahkim Vahdat) otti uuden hallituksen tuella haltuunsa Yhdysvaltain Teheranin suurlähetystön ja piti suurinta osaa diplomaateista panttivankeina 444 päivän ajan. Maiden väliset suhteet eivät ole sen jälkeen olleet hyvät. Esim. Yhdysvallat on asettanut erilaisia talouspakotteita Irania vastaan. Yhdysvallat väittää Iranin tukevan Israelia vastaan toimivia terroristiryhmiä. Iran ei tunnusta Israelia valtioksi. Iran ja useimmat arabimaat ovat sitä mieltä, että Israelilla ei ole oikeutta miehittää palestiinalaisten maata.
Iranilla on pitkät yhteiset rajat Irakin kanssa. (Sanat "Iran" ja "Irak" ovat samankaltaisia vain latinalaisin aakkosin. Arabian ja persian kielissä ne kirjoitetaan eri tavalla.) Iranilaiset eivät ole etnisesti arabeja. Iran puolusti itseään Irakin hyökkäystä vastaan vuonna 1980, ja sota kesti kahdeksan vuotta. Monet arabimaat ja länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, toimittivat aseita (myös biologisia ja kemiallisia joukkotuhoaseita) ja teknistä tukea Irakin Saddam Husseinille.
Nyt länsi yrittää estää Irania hallitsemasta ydinteknologiaa, vaikka Iran on ydinsulkusopimuksen jäsen. Ne esittävät huolensa väittäen, että Iranin tarkoituksena on kehittää ydinaseita. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on raportoinut lukuisia kertoja, ettei ole todisteita siitä, että Iran kehittäisi ydinaseita, mutta se sanoo myös, ettei se voi sanoa varmasti, ettei Iran tee sitä salaa. Joulukuussa 2007 julkaistussa CIA:n raportissa Iranin ydintoiminnasta väitettiin, että Iranin salainen ohjelma ydinaseteknologian kehittämiseksi lopetettiin vuonna 2003, eikä sitä sen jälkeen ole koskaan käynnistetty uudelleen. Raportin mukaan Iranin kyky rakentaa ydinase ei todennäköisesti toteudu lähiaikoina.
Kesäkuun 13. päivänä 2009 pidetyt presidentinvaalit voitti virallisesti nykyinen presidentti Ahmadinejad, mutta jotkut ihmiset eivät usko tämän olevan totta. Tulosten vuoksi järjestettiin mielenosoituksia, ja jotkut mielenosoittajat ottivat yhteen poliisivoimien kanssa. Monet mielenosoittajat pitivät vaaleja petoksena. Virallisesti yhdeksän ihmistä kuoli mielenosoituksissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuinka kauan Iranissa on asunut yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti elävistä suurista sivilisaatioista?
V: Iranissa on ollut yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisista suurista sivilisaatioista, koska historialliset ja kaupunkiasutukset ovat peräisin jo vuodelta 4000 eaa. alkaen.
K: Kuka yhdisti Iranin kansakuntana ja valtakuntana vuonna 625 eaa.?
V: Meedialaiset yhdistivät Iranin kansakuntana ja valtakuntana vuonna 625 eaa.
K: Mikä oli merkittävä käännekohta Iranin historiassa?
V: Persian islamilainen valloitus (633-656) ja Sassanidien valtakunnan loppu oli merkittävä käännekohta Iranin historiassa.
K: Mikä oli se hallitusmuoto, joka hallitsi Irania keskeytyksettä vuodesta 1501 vuoden 1979 islamilaiseen vallankumoukseen asti?
V: Iran oli ollut monarkia, jota hallitsi shaahi eli keisari lähes keskeytyksettä vuodesta 1501 vuoden 1979 islamilaiseen vallankumoukseen asti.
K: Milloin Iranista tuli virallisesti islamilainen tasavalta?
V: Iranista tuli virallisesti islamilainen tasavalta 1. huhtikuuta 1979.
K: Mikä oli Iranin vuoden 1979 vallankumouksen syy?
V: Vuoden 1979 Iranin vallankumous oli pääasiassa vastaus shaahin itsevaltaiseen hallintoon, korruptioon ja länsimaiseen vaikutukseen.
K: Miten islamilainen vallankumous vaikutti Iranin hallitukseen?
V: Islamilainen vallankumous perusti Iranin islamilaiseksi tasavallaksi, jonka korkein johtaja oli ajatollah Ruhollah Khomeini, ja otti käyttöön islamilaisiin periaatteisiin perustuvat uudet lait.
Etsiä