Norjan saamelaiset ovat osa laajempaa saamelaisyhteisöä, joka elää myös Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Saamelaisuus tarkoittaa sekä etnistä taustaa että monipuolista kulttuuria, johon kuuluvat oma kieli, perinteiset elinkeinot ja taiteen muodot.
Elinalueet
Norjassa saamelaisten perinteinen ydinalue sijaitsee Pohjois-Norjassa, Sapmin alueella. Ydinalueeseen kuuluu erityisesti neljä kuntaa Finnmarkin läänissä ja yksi kunta Tromsin läänissä: Kautokeino, Karasjok, Porsanger, Tana og Nesseby ja Kåfjord. Näillä alueilla saamen kieli ja kulttuuri ovat voimakkaimmin läsnä arkielämässä.
Ydinalue sijaitsee Norjan Sapmin (tai Lapin) alueella. (Lappi kuuluu neljään maahan: Norjaan, Ruotsiin, Suomeen ja Venäjään.)
Saamelaisia asuu kuitenkin myös muualla Norjassa: rannikkosaamelaisia, kaupunkeihin muuttaneita saamelaistaustaisia ihmisiä sekä heitä, joiden perheet ovat hajaantuneet eri alueille. Perinteiset kyläyhteisöt (siidat) ovat edelleen tärkeitä paikallisyhteisön muodoille.
Kielet
Norjassa puhuttavat saamen kielet ovat pääosin pohjoissaame, lulesaame ja eteläsaame. Pohjoissaame on selvästi laajimmin puhuttu ja sillä on eniten puhujia Norjassa. Lulesaame ja eteläsaame elävät kapeampina kieliyhteisöinä tietyillä alueilla. Saamen kielten asema vaihtelee paikallisesti: joissain kunnissa saamea käytetään arjessa, koulutuksessa ja hallinnossa, kun taas muualla kielten käyttö on vähäisempää.
Kielen elvyttäminen on tärkeä osa saamelaispolitiikkaa. Paikallisia kouluja, kielikursseja ja median tuotantoa (esim. saamenkielinen radio ja televisio) käytetään kielten ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Kulttuuri ja elämäntapa
Saamelainen kulttuuri on monipuolinen ja nykyisin sekä perinteisiin elinkeinoihin perustuva että moderni. Tärkeitä elementtejä ovat muun muassa:
- Poronhoito (poronhoito on yhä keskeinen elinkeino monille pohjoisille saamelaisyhteisöille ja siihen liittyy omia oikeuksia ja perinteitä);
- kalastus ja merelliset perinteet rannikolla asuville saamelaisille;
- joiku, perinteinen saamelainen laulutapa, jolla on sekä seremoniallista että arkipäiväistä merkitystä;
- duodji, saamelainen käsityöperinne, joka näkyy sekä arjen käyttöesineissä että nykyaikaisessa designissa;
- tapahtumat ja festivaalit, kuten Riddu Riđđu -festivaali, jotka esittelevät saamelaiskulttuuria laajalle yleisölle.
Saamelaista taidetta, muotia ja elokuvatuotantoa tehdään aktiivisesti, ja nuorempi sukupolvi yhdistää usein perinteisiä elementtejä nykytaiteeseen ja -musiikkiin.
Politiikka ja oikeudet
Norjassa saamelaisilla on oma poliittinen toimielimensä, Saamelaiskäräjät (nor. Sametinget), joka edustaa saamelaisia kansallisesti ja paikallisesti. Saamelaiskäräjät toimii neuvonantavana elimenä ja hoitaa kulttuuriin, kieleen ja koulutukseen liittyviä asioita. Lisäksi saamelaisilla on laissa tunnustettuja oikeuksia, esimerkiksi kielellisiä oikeuksia tietyillä alueilla ja poronhoitoon liittyviä oikeuksia.
Korkeakoulutuksessa on tarjolla saamenkielisiä opintoja ja tutkimusta, ja esimerkiksi Sámi allaskuvla (Saamelainen ammattikorkeakoulu) sijaitsee Kautokeinossa.
Haasteet ja tulevaisuus
Saamelaisyhteisöt kohtaavat nykyään useita haasteita: kielten elvyttäminen, nuorten muuttoliike kaupunkeihin, ympäristö- ja ilmastonmuutoksen vaikutukset poronhoitoon sekä maankäyttöä koskevat kiistat (esimerkiksi kaivos- ja tuulivoimahankkeet). Myös perinteisten elinkeinojen ja modernin yhteiskunnan yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa dialogia eri toimijoiden välillä.
Samalla saamelaisuus elää ja kehittyy: kulttuurinen itseilmaisu, koulutus, media ja kansainvälinen yhteistyö tukevat kielen ja kulttuurin säilymistä. Saamelaisyhteisöissä tehdään laajaa työtä perinteiden vaalimiseksi ja uuden luomiseksi, jotta saamelaisuus säilyy elinvoimaisena tuleville sukupolville.