Varsinaiset luukalat

Teleostit ovat nykyään hallitsevia kaloja. Ne syntyivät mesotsooisella kaudella, ja niihin kuuluu 20 000 elävää lajia. Vanhimmat teleostifossiilit ovat peräisin triaskauden loppupuolelta. Ne kehittyivät Holostei-klaadin kaloista, kuten keulasiivistä. Mesotsooisen ja kainotsooisen kauden aikana ne monipuolistuivat. Kaikista tunnetuista kalalajeista 96 prosenttia on teleosteja.

Ne ovat evoluutiojärjestyksessä selkärankaisia, leukakaloja (Gnathostomata), luisia kaloja (Osteichthyes) ja sädekaloja (Actinopterygii).

Teleostien leuka on liikkuva ja leukalihakset muuttuvat. Näiden muutosten ansiosta ne voivat työntää leukojaan suusta ulospäin. Tämä sopeutuminen parantaa niiden kykyä tarttua nopeasti liikkuvaan saaliiseen.

Alkuperäpäivämäärä

Teleostien alkuperän määrittäminen on vaikea ongelma. Käytettävissä on kahdenlaisia todisteita. Fossiilirekisteristä löytyy todisteita, joiden mukaan ensimmäinen teleostiainen on peräisin triaskauden lopusta.

Tämä ajankohta on jonkin verran myöhäisempi kuin molekyylien eroaika-arviot (molekyylikello). Eräässä hiljattain julkaistussa artikkelissa todetaan, että fossiiliset päivämäärät ja molekyylikellon päivämäärät vastaavat toisiaan. Nämä tutkijat toteavat:

"Rentojen molekyylikelloanalyysien avulla arvioidut eroaika-arviot tuottavat kattavan aktinopterygian diversifikaation aikaskaalan, joka on huomattavan lähellä fossiileista johdettuja aikoja".

Osteichthyes

Actinopterygii 400 mya

osa "Chondrostei"-heimoa. Näin ollen entinen "Chondrostei" on parafylaktinen (ei klaadi), ja uudemmat tutkimukset ovat hajottaneet sen. Polypteridae (bichirit)

osa "Chondrostei"

Acipenseriformes (sampit, melakalat)

Neopterygii 360 mya

	Holostei (keulakalat, jäärät) 275 mya

	Teleostei 210 mya

Sarcopterygii

Actinistia (kelikantit)

Dipnoi (Keuhkokala)

Tetrapodit

Sammakkoeläimet

Amniota

	Nisäkkäät

	Sauropsidit (matelijat, linnut)

Sädekalojen evoluutio

Teloisten yläluokat

Teleostei

Osteoglossomorpha (makeanveden norsukala, moneys, Arapaima).
Elopomorpha (ankeriaat)
Clupeomorpha (silakat, sardellit).
Ostariophysi (karppi, kultakala, muikku, monni, monni, piraija, sähköankerias).
Protacanthopterygii (lohi, taimen, hauki).
Stenopterygii (merikalat)
Cyclosquamata (Bombayn ankka. lansettikala).
Scopelomorpha (lyhtykala)
Lampridiomorpha (nauhakala)
Polymyxiomorpha (partakala)
Paracanthopterygii (luolakala, turska, merikrotti)
Acanthopterygii (merikrotti, silverside, doryn, lentokala, keihäsuikku, merihevonen).

16 luokkaa ja erityisesti Perciformes-luokka (40 % kaikista kaloista): ahven, särkikala, makrilli, tonnikala, ahven, viilukala, piikkikala, puskurikala, kampelakala, pohjakala, blenny, valkoturska, kalakala).

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat teleostit?

V: Teleostit ovat nykyään vallitsevia kaloja, ja niihin kuuluu 20 000 elävää lajia.

K: Milloin teleostit ovat syntyneet?

V: Teleostit syntyivät mesotsooisella kaudella.

K: Mikä on Holostei-klaasi?

V: Holostei-klaadi on kalaryhmä, johon kuuluvat keulasiivet, joista teleostit ovat kehittyneet.

K: Milloin vanhimmat teleostofossiilit ovat peräisin?

V: Vanhimmat teleostofossiilit ovat peräisin triaskauden lopusta.

K: Miten teleostit kehittyivät mesotsooisen ja kainotsooisen kauden aikana?

V: Mesotsooisen ja kainotsooisen kauden aikana teleostit monipuolistuivat.

K: Kuinka monta prosenttia kaikista tunnetuista kalalajeista on teleostia?

V: 96 prosenttia kaikista tunnetuista kalalajeista on teleostia.

K: Mikä sopeutuminen parantaa teleostien kykyä tarttua nopeasti liikkuvaan saaliiseen?

V: Telakoilla on liikkuva leuka ja leukalihaksissa on muutoksia, joiden ansiosta ne voivat työntää leukojaan suusta ulospäin, mikä parantaa niiden kykyä tarttua nopeasti liikkuvaan saaliiseen.