Jack Abramoffin julkiseen korruptiotutkimukseen osallistuneet lainsäätäjät, lobbaajat, Bushin hallinnon virkamiehet, kongressin työntekijät ja liikemiehet olivat:
- Adam Kidan (Abramoffin entinen liikekumppani) tuomittiin Floridassa maaliskuussa 2006 lähes kuudeksi vuodeksi vankilaan salaliitosta ja petoksesta.
- Susan B. Ralston (R), presidentin erityisavustaja ja Karl Roven vanhempi neuvonantaja, irtisanoutui 6. lokakuuta 2006 sen jälkeen, kun kävi ilmi, että hän otti lahjoja ja antoi tietoja entiselle pomolleen Jack Abramoffille.
- Roger Stillwell (R) George W. Bushin alaisen sisäministeriön henkilökunta. Myönsi syyllisyytensä ja sai kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen, koska ei ollut ilmoittanut Abramoffilta saamistaan satojen dollarien arvoisista urheilu- ja konserttilipuista.
- Steven Griles (R) (entinen varasisäasiainministeri), Bushin hallinnon korkein virkamies, joka on tuomittu skandaalissa. Hän tunnusti syyllisyytensä oikeuden estämiseen. Hän sanoi valehdelleensa senaatin valiokunnalle suhteestaan Abramoffiin, joka toistuvasti halusi Grilesin apua sisäasioissa intiaaniheimojen asiakkaidensa hyväksi.
- David Safavian (R) (entinen Valkoisen talon virkamies), Bushin hallinnon entinen ylin hankintavirkailija. Hänet tuomittiin 18 kuukauden vankeusrangaistukseen lokakuussa 2006 sen jälkeen, kun hänet todettiin syylliseksi salailuun Abramoffin kanssa. todettiin syylliseksi oikeuden estämiseen ja valehteluun, ja hänet tuomittiin 18 kuukauden vankeusrangaistukseen.
- Bob Ney, silloinen Yhdysvaltain edustaja (R-Ohio), tunnusti syyllisyytensä syyskuussa 2006, tuomittiin tammikuussa 2007 2½ vuoden vankeusrangaistukseen, sanoi ottaneensa lahjuksia Abramoffilta. Ney oli matkaseurueessa Abramoffin sponsoroimalla golfmatkalla Skotlannissa.
- Neil Volz, Neyn entinen esikuntapäällikkö, joka lähti hallituksesta Abramoffin palvelukseen, tunnusti toukokuussa 2006 syyllisyytensä salaliittoon Neyn ja muiden lahjomiseksi matkoilla ja muulla avustuksella.
- William Heaton, (R) Neyn entinen esikuntapäällikkö. Hän tunnusti syyllisyytensä liittovaltion salaliittosyytteeseen, joka koski golfmatkaa Skotlantiin, kalliita aterioita ja lippuja urheilutapahtumiin vuosina 2002-2004.
- Thomas Hart (R), Neyn entinen kansliapäällikkö. Hart tunnusti syyllisyytensä liittovaltion salaliittosyytteeseen, johon liittyi golfmatka Skotlantiin, kalliita aterioita ja lippuja urheilutapahtumiin.
- Italia Federici, (R) ympäristöä puolustavien republikaanien neuvoston (Council of Republicans for Environmental Advocacy) perustajajäsen. Federici tunnusti syyllisyytensä veronkiertoon ja senaatin tutkimuksen estämiseen, joka koski Abramoffin suhteita sisäministeriön virkamiehiin.
- Mark Zachares, Yhdysvaltain edustaja Don Youngin (R-Alaska) entinen avustaja, tunnusti syyllisyytensä salaliittoon. Hän sanoi ottaneensa Abramoffin tiimiltä kymmenien tuhansien dollarien arvoisia lahjoja ja golfmatkan Skotlantiin, koska hän auttoi Abramoffia.
- Kevin A. Ring, John Doolittlen (R-CA) entinen työntekijä, tuomittiin viidestä korruptiosyytteestä.
- Tim Hutchinsonin (R-AR) entinen henkilökuntaan kuuluva James Hirni sai syytteen petoksesta, koska hän oli antanut Alaskan Don Youngin (R) henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle lahjuksen vastineeksi liittovaltion tielakiin tehtävistä muutoksista. (2008)
- Tom DeLay (R-TX) Edustajainhuoneen eettinen komitea antoi kaksi kertaa moitteita edustajainhuoneen enemmistöjohtajalle, ja hänen avustajiaan vastaan nostettiin syytteet (2004-2005); lopulta DeLayta itseään tutkittiin lokakuussa 2005 Abramoff-skandaalin yhteydessä, mutta häntä ei asetettu syytteeseen. DeLay erosi 9. kesäkuuta 2006. Delayn todettiin kanavoineen laittomasti varoja Americans for a Republican Majority -järjestöltä republikaanisten osavaltioiden lainsäätäjien kampanjoihin. Hänet tuomittiin kahdesta rahanpesusta ja salaliitosta vuonna 2010.
- Michael Scanlon (R) Tom DeLayn entinen työntekijä: työskenteli Abramoffille, tunnusti syyllisyytensä lahjontaan.
- Tony Rudy (R), Tom DeLayn entinen työntekijä, tunnusti syyllisyytensä salaliittoon.
- James W. Ellis (R), Tom DeLayn poliittisen toimintakomitean Americans for a Republican Majority (ARMPAC) toiminnanjohtaja, sai Teksasissa syytteen rahanpesusta.
- John Colyandro, Tom DeLayn poliittisen toimintakomitean Texans for a Republican Majority (TRMPAC) toiminnanjohtaja, sai syytteen Texasissa rahanpesusta.
- John Albaugh, Ernest Istookin (R-OK) entinen esikuntapäällikkö, tunnusti syyllisyytensä liittovaltion tielakiin liittyvien lahjusten vastaanottamiseen.
- Jared Carpenter (R), ympäristöjärjestön Council of Republicans for Environmental Advocacy -järjestön varapuheenjohtaja, tunnusti syyllisyytensä tuloveropetokseen. Hän sai 45 päivää vankeutta ja 4 vuotta ehdollista vankeutta.
- Robert E. Coughlin (R) oikeusministeriön rikososaston apulaisesikuntapäällikkö tunnusti syyllistyneensä eturistiriitaan otettuaan lahjuksia Jack Abramoffilta. (2008)
Intiaaniheimojen suurten valamiehistöjen tutkimukset
Abramoff ja hänen kumppaninsa Michael Scanlon (entinen Tom DeLayn avustaja) vehkeilivät huijatakseen intiaanikasinoilta noin 85 miljoonaa dollaria. Lobbarit loivat myös lobbausta omia asiakkaitaan vastaan pakottaakseen nämä maksamaan lobbauspalveluista. Näistä toimista nostettiin rikossyytteet ja niitä kuultiin senaatin intiaaniasioiden komiteassa. Scanlon tunnusti 21. marraskuuta 2005 syyllisyytensä salaliittoon kongressin jäsenen ja muiden virkamiesten lahjomiseksi.
Tammikuun 3. päivänä 2006 Abramoff tunnusti syyllisyytensä kolmeen rikokseen (salaliitto, petos ja veronkierto), jotka liittyivät hänen Washingtonissa Amerikan alkuperäisheimojen puolesta harjoittamaansa lobbaustoimintaan. Abramoffin ja muiden syytettyjen oli maksettava takaisin vähintään 25 miljoonaa dollaria, jotka he olivat ottaneet asiakkailta. Abramoff on veronkierron vuoksi velkaa myös verovirastolle 1,7 miljoonaa dollaria. Sopimuksessa Abramoff sanoi lahjoneensa virkamiehiä, muun muassa Neytä. Sopimukseen sisältyi myös kongressin työntekijöiden palkkaaminen ja salaliitto heidän kanssaan entisten työnantajiensa lobbaamiseksi. Tämä koski myös kongressin jäseniä.
Myöhemmin vuonna 2006 Abramoffin lobbaajat Neil Volz ja Tony Rudy tunnustivat syyllisyytensä salaliittosyytteisiin. Syyskuussa 2006 Ney tunnusti syyllisyytensä salaliittoon ja väärien lausuntojen antamiseen.
SunCruz Casinosin petostuomio
Elokuun 11. päivänä 2005 liittovaltion suuri valamiehistö Fort Lauderdalessa Floridassa nosti syytteen Abramoffia ja Kidania vastaan petossyytteistä, jotka liittyivät SunCruz Casinosin ostamiseen Konstantinos "Gus" Boulisilta vuonna 2000 tehtyyn sopimukseen. Abramoffin ja Kidanin sanottiin käyttäneen väärennettyä tilisiirtoa, jolla he saivat ihmiset uskomaan, että he olivat maksaneet 23 miljoonan dollarin käsirahan, jota tarvittiin 60 miljoonan dollarin lainan saamiseksi. Kidan sai saman tuomion kuin Abramoff - 5 vuotta ja 10 kuukautta - jota hän alkoi istua Fort Dixin liittovaltion vankilassa Fort Dixissä, New Jerseyssä 23. lokakuuta 2006. Myös Ney oli mukana auttamassa sopimuksen tekemisessä.
Kun osakkaat ostivat SunCruzin syyskuussa 2000, liikesuhteet Boulisin kanssa huonontuivat. Se päättyi Kidanin ja Boulisin väliseen tappeluun joulukuussa 2000. Helmikuussa 2001 Boulis murhattiin autossaan. Murhaa ei ole tällä hetkellä selvitetty. SunCruzin omistaa nykyään Oceans Casinos Cruises.
Abramoff ja Kidan tuomittiin 29. maaliskuuta 2006 SunCruz-tapauksessa molemmat 70 kuukauden vähimmäisrangaistukseen. Heidän oli myös maksettava 21,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria korvauksia. Tuomari, Yhdysvaltain piirituomari Paul C. Huck, sai yli 260 lievennyspyyntöä ihmisiltä. Heihin kuului "rabbeja, sotilasupseereita ja jopa ammattimainen jääkiekkotuomari". Syytetyt avustavat edelleen liittovaltion tutkijoita, ja heidät tuomitaan myöhemmin Intian lobbausta koskevassa asiassa.
Guamin suuren valamiehistön tutkimus
Vuonna 2002 Guamin korkein oikeus palkkasi Abramoffin lobbaamaan lakiesitystä vastaan, jolla korkein oikeus haluttiin asettaa Guamin korkeimman oikeuden alaisuuteen. Marraskuun 18. päivänä 2002 suuri valamiehistö antoi haastehakemuksen, jossa Guamin ylioikeuden hallintovirkamiestä vaadittiin luovuttamaan kaikki sopimusta koskevat asiakirjat. Marraskuun 19. päivänä 2002 Yhdysvaltain syyttäjä Frederick A. Black, Guamin johtava syyttäjä ja syyteharkinnan aiheuttaja, erotettiin virasta, jota hän oli hoitanut vuodesta 1991. Liittovaltion suuren valamiehistön tutkimus lopetettiin nopeasti, eikä se ryhtynyt enää toimenpiteisiin. Vuonna 2005 valtiontilintarkastaja Doris Flores Brooks aloitti uuden tutkimuksen Abramoffin sopimuksesta.
Vuonna 2006 kalifornialainen asianajaja ja Marshallinsaarten lobbaaja Howard Hills ja Guamin ylioikeuden entinen hallintovirkamies Tony Sanchez saivat syytteen laittomasta vaikuttamisesta, salaliitosta laittomassa vaikuttamisessa, luottamusomaisuuden varastamisesta ja virkavirheestä. Heidän uskotaan sallineen 36 9 000 dollarin suuruista maksua Hillsin ja Guamin ylioikeuden välisen sopimuksen yhteydessä. Nämä maksut oli kirjattu Hillsille, mutta ne menivät Abramoffille. Hills luotti Sancheziin oikeuden virkamiehenä. Hills uskoi, että tämä oli väliaikaista, ja suostui auttamaan siirtymävaiheessa, jonka hän luuli olevan tavanomainen hallituksen sopimus Abramoffin ja tuomioistuimen välillä. Tästä Hills ei saanut mitään. Ennen syytteiden nostamista tai tutkimusten aloittamista Hills lopetti tilapäisen sopimuksensa Abramoffin kanssa ja ilmoitti epätavalliseksi katsomastaan käytöksestä virkamiehille, kun hän arveli, että jokin saattoi olla vialla. Vuonna 2007 nostettiin syytteet Hillsiä ja Sanchezia vastaan. Vuonna 2008 nostettiin lisää syytteitä Abramoffia ja Abramoffin silloista firmaa Greenberg Traurigia vastaan. Sekä asianajaja Howard Hillsin että Greenberg Traurigin syytteet on sittemmin hylätty.
