Antiikin Rooman kulttuuri: arkkitehtuuri, taide ja yhteiskunta
Antiikin Rooman kulttuuri kasvoi Rooman lähes 1200-vuotisen sivilisaation aikana. Roomalaiset valloittivat monia kansoja ja toivat sodistaan mukanaan monia asioita jokaisesta maasta. Heidän elämäntapansa oli sekoitus monia kulttuureja, vaikutteita ja uskontoja. 2. vuosisadalta eaa. alkaen kreikkalaisten vaikutuksesta tuli hyvin tärkeä. Arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto, lainsäädäntö ja kirjallisuus nousivat korkealle tasolle. Eri hallitsijat kohtelivat orjia ja kristittyjä eri tavoin. Rooma oli kauppakansa, joka piti sotilaallisesti hallinnassaan monia kansoja, lähinnä Välimeren ympärillä.
Arkkitehtuuri ja tekniikka
Roomalainen arkkitehtuuri yhdisti käytännöllisyyden ja monumentaalisuuden. He kehittivät betoniteknologiaa (opus caementicium), joka mahdollisti laajat holvat ja kupolit. Tärkeitä rakennustyyppejä olivat amfiteatterit (esim. Colosseum), temppelit, basilikat, kylpylät, akveduktit ja siltojen verkosto. Pantheon kupoleineen ja Trajanuksen pylväs ovat esimerkkejä teknisestä taidosta ja koristeellisesta kivityöstä. Roomalaiset myös suunnittelivat laajan tie- ja vesihuoltoverkoston: tiet yhdistivät legioonien etuvartiot ja kaupungit, akveduktit toimittivat vettä kaupunkeihin ja Cloaca Maxima -viemäristö poisti jätevedet.
Taide: maalaus, mosaiikit ja kuvanveisto
Roomalainen taide imi vaikutteita vahvasti kreikkalaisesta perinteestä, mutta kehitti myös omia muotoja. Maalaustaide näkyy erityisesti Pompeijin ja Herculaneumin freskoissa, joissa erottuvat useat tyylikaudet (ensimmäisestä neljänteen). Mosaiikit koristivat julkisia ja yksityisiä tiloja, kuvaillen mytologiaa, arkea ja luontoa. Kuva- ja reliefiveistokset painottivat usein realismia: muotokuvabustit ja sotilaskaudet, sekä historialliset reliefit kuten Trajanuksen reliefit kertovat tapahtumista ja voiton juhlistamisesta.
Kirjallisuus, oppineisuus ja koulutus
Roomassa kehitettiin korkeatasoista kirjallisuutta ja retoriikkaa. Kirjailijoita ja runoilijoita olivat muun muassa Vergilius, Horatius, Ovidius ja Cicero, jotka vaikuttivat länsimaiseen kirjalliseen perinteeseen. Historiankirjoittajia olivat Livy ja Tacitus. Koulutus keskittyi puhetaidon ja oikeustieteen harjoitteluun: hyvää suullista esiintymistä (oratoria) ja lakitiedettä arvostettiin yhteiskunnassa.
Yhteiskunta, perhe ja sosiaalinen rakenne
Roomalainen yhteiskunta oli hierarkkinen. Keskeisiä ryhmiä olivat patricialaiset, plebeijit, senaattorit ja rikkaat ritari-luokan jäsenet sekä suuri joukko orjia. Perheen (familia) pää oli paterfamilias, jolla oli laajat valtaoikeudet perheen jäseniin. Asiakkuus- eli klientelijärjestelmä sitoi taloudellisesti ja poliittisesti vahvat henkilöt köyhempiin suojatteihin. Naiset eivät yleensä osallistuneet julkiseen valtaan samalla tavalla kuin miehet, mutta rikkaiden naisten vaikutus yksityiselämässä ja kulttuurissa saattoi olla merkittävä.
Uskonto ja kultti
Alkuvaiheen roomalainen uskonto oli polyteistinen ja synkretistinen: jumalia omaksuttiin ja yhdistettiin valloitetuista alueista tulleisiin jumaliin. Keisarinpalvonta (imperial cult) nousi tärkeäksi vallan legitimoinnissa. 1.–4. vuosisadalla jaa. levinneet mysteerikultit ja itämaiset uskonnolliset liikkeet täydensivät kansallista jumaltarustoa. Kristinusko teki aluksi vaikutuksen erityisesti kaupunkialueilla; sen asema vaihteli vainoista lopulta valtion hyväksymiseen (Constantinus ja myöhemmin kristinuskoa suosineet säädökset).
Talous, kauppa ja maatalous
Rooman talous perustui laajamittaiseen kauppaan Välimeren alueella, tehokkaaseen verotukseen ja maaomaisuuden hyödyntämiseen. Rooma tuotti ja kuljetti viljareserviä (annona) mm. Egyptistä ja Pohjois-Afrikasta. Suuret latifundiat ja orjatyövoima olivat maatalouden perusta monilla alueilla. Raha- ja mittajärjestelmät sekä pitkäkestoinen tieverkosto helpottivat markkinatoimintaa ja vallan ylläpitoa kaukana Roomasta.
Politiikka, laki ja hallinto
Roomalainen oikeusjärjestelmä kehittyi käytännön ratkaisuista kohti järjestelmällistä lainsäädäntöä: varhaisia tekstejä ovat mm. kahdentoista taulun laki, myöhemmin kehittyivät praetorien ediktaatit ja keisarin asetukset. Rooman oikeusajattelu muovasi muun muassa sopimus- ja omaisuusoikeutta, ja sen periaatteet vaikuttavat edelleen nykyaikaisiin oikeusjärjestelmiin. Hallinto perustui provinssijärjestelmään, jossa paikallista johtoa valvottiin Rooman edustajien ja legioonien kautta.
Jälkivaikutus
Antiikin Rooman kulttuurin perintö näkyy laajalti: latinan kieli antoi pohjan monille Euroopan kielille, roomalainen oikeus ja hallintokäytännöt ovat esikuvina nykylainsäädännössä, ja arkkitehtoniset ratkaisut (esim. holvit, kupolit, akveduktit) ovat vaikuttaneet rakentamiseen vuosisatojen ajan. Rooman kirjallisuus, taide ja filosofia muodostavat pohjan monille länsimaisille akateemisille ja kulttuurisille perinteille.
Yhteenvetona antiikin Rooman kulttuuri oli monimuotoinen ja dynaaminen kokonaisuus, jossa sotilaallinen laajentuminen, kansainvälinen kauppa, tekninen osaaminen ja kulttuurinen omaksuminen loivat pohjan pitkäaikaiselle vaikutukselle Euroopan ja Välimeren alueen historiassa.
Tubettaja (ylhäällä oikealla) reliefissä, joka kuvaa Marcus Aureliusta voitonparaatissa.
Muusikot: yksityiskohta Zlitenin mosaiikista (2. vuosisata jKr.). Koko mosaiikissa muusikot säestävät gladiaattoritaistelua ja villieläintapahtumia areenalla: vasemmalta tuuba, hydraulis (vesipilliurut) ja kaksi cornua.
Torvisoittaja Ludovisin sarkofagilla (3. vuosisata).
Luokat
Roomassa oli neljä ihmisluokkaa: aristokraatit, ratsumiehet, tavalliset kansalaiset ja orjat. Aristokraattiluokkaan kuului noin 300 perhettä, joista suurin osa oli senaattoreita. Aristokraattiluokka oli hyvin vaikutusvaltainen. Ratsumiehet eli "equites" olivat kauppiaita, hallituksen rakentajia ja pankkiireja, jotka olivat yleensä vähemmän rikkaita. Tavalliset kansalaiset olivat maanviljelijöitä, teollisuustyöläisiä ja kaupungin väkeä. Orjien oli tehtävä kovasti töitä, ja heidät yleensä vapautettiin, kun heistä tuli vanhoja. Joitakin orjia koulutettiin gladiaattoreiksi, joita ihmiset saivat katsella. Toiset orjat työskentelivät rikkaissa kodeissa ovenvartijoina, kantajina, sanansaattajina tai palvelijoina. Jotkut kreikkalaiset orjat olivat opettajia, jotka opettivat heidän kieltään, tai lääkäreitä.
Uskonto
Alkuperäisessä roomalaisessa uskonnossa oli monia jumalia ja tarinoita, joita kutsuttiin roomalaiseksi mytologiaksi.
Kristinusko
Jeesuksen syntymän aikaan Rooman valtakunta hallitsi koko Välimeren aluetta. Jeesus opetti palvomaan vain Jumalaa. Koska kristityt palvoivat vain Jumalaa eivätkä osallistuneet muiden jumalien juhliin, roomalaiset pitivät heitä epäisänmaallisina. Monet kristityt ristiinnaulittiin. Roomalaiset vainosivat heitä monta vuotta. Joskus heidät tapettiin eläimillä näytöksen vuoksi.
Kristinusko kuitenkin levisi edelleen Rooman valtakunnassa. Suuri muutos tapahtui, kun Konstantinus I:stä tuli keisari. Hän siirsi valtakunnan pääkaupungin Bysanttiin, kääntyi kristinuskoon ja suojeli kristittyjä vahingolta. Monet roomalaiset palvoivat edelleen vanhoja jumalia.
House
Keisarillisella aikakaudella roomalaiset köyhät talot rakennettiin aurinkokuivatusta tiilestä. Näissä taloissa oli vain yksi huone. Tässä yhdessä huoneessa perhe nukkui, söi ja sai vieraita. Rikkaammilla ihmisillä oli kartanoita. Siellä esiteltiin patsaita ja maalauksia. Pieniä huoneita käytettiin asuin- ja ruokailutiloina. Keskellä oli piha, jossa oli puutarha. Sitä koristivat suihkulähteet, kasvit ja kukat. Lattiat olivat usein mosaiikkeja, laattoja tai marmoria, joissa oli paljon eri värejä. Jotkut seinät oli maalattu. Astioita valmistettiin keramiikasta tai lasista. Joissakin taloissa ja julkisissa kylpylöissä oli vesijohto, ja käytössä oli viemärijärjestelmä. Kuuma ilma lämmitti taloa lämmitysjärjestelmästä. Monilla rikkailla roomalaisilla oli kaksi taloa, yksi kaupungissa ja yksi maalla.
Köyhät asuivat rakennuksissa, joiden ylimmät kerrokset olivat köyhimmille. Joskus niihin saattoi olla jopa 200 askelmaa. Tulipaloja sattui paljon. Tulipalojen sammuttamiseen käytettiin vesiämpäreitä, mutta monesti se ei toiminut.
Ateriat
Köyhät söivät vihanneksia, kalaa, suolaa, juustoa, hedelmiä, pähkinöitä ja oliiviöljyä. Lihaa, erityisesti naudanlihaa, ei yleensä syöty. Aamiaista ei yleensä syöty, ja lounaaksi käytettiin tähteitä. Rikkaat söivät päivällisen ennen neljää iltapäivällä. He söivät yleensä kolmesta kymmeneen tuntia. Kädet pestiin ruokalajien välillä. Eräs keisari tarjoili illallisilla 22 ruokalajia. Jos illalliselle kutsuttiin vieraita, lähetettiin orjia tuomaan heidät ajoissa, koska vesikellot eivät aina toimineet samalla tavalla. Ihmiset söivät mielellään viinirypäleitä jälkiruoaksi. Aluksi jälkiruoaksi syötiin kylmiä simpukoita ja ostereita, mutta myöhemmin ihmiset söivät niitä sen sijaan aterian alussa.
Julkiset kylpylät
Julkisia kylpylöitä ei käytetty ainoastaan uimiseen. Kuumavesihuoneiden ja kylmävesihuoneiden lisäksi siellä oli puutarhoja, stadioneita, taidegallerioita, kirjastoja ja ruokapaikkoja. Oli jopa maanalaisia käytäviä, jotta pääsi helpommin paikkoihin. Akveduktit syöttivät vettä kylpylöihin. Ne oli rakennettu niin hyvin, että osa niistä on edelleen käytössä.
Roomalaiset olivat hyvin ylpeitä akvedukteistaan. Heidän mielestään ne olivat parempia kuin Egyptin "hyödyttömät" pyramidit. He käyttivät niitä myös juomaveden hankintaan.
Laivat
Suurissa laivoissa, joita kutsuttiin quinqueremesiksi, oli 300 ihmistä soutamassa airoilla. Ne pystyivät kulkemaan 160 kilometriä (100 mailia) päivässä. Kauppaväyliä suojeltiin merirosvoilta. Monet alukset kuljettivat elintarvikkeita, toiset helmiä, pippuria, puuvillaa, kanelia ja silkkiä. Kilo silkkiä maksoi tuohon aikaan kilon kultaa.
Arts
Kieli ja kirjallisuus
Roomalaisten äidinkieli oli latina. Sen aakkoset perustuivat etruskiaakkosiin, jotka puolestaan perustuivat kreikkalaisiin aakkosiin.
Säilynyt latinankielinen kirjallisuus on klassista latinaa 1. vuosisadalta eKr. alkaen. Rooman valtakunnan puhuttu kieli oli vulgäärilatina, joka erosi klassisesta latinasta kieliopin ja sanaston ja lopulta myös ääntämisen osalta. Latinan pohjalta syntyivät portugali, espanja, ranska ja italia. Latinaa käytettiin lääketieteen ja tieteen sanoihin.
Latinankieli pysyi Rooman valtakunnan pääasiallisena kirjakielenä. Kreikasta tuli hyvin koulutetun eliitin puhuma kieli, koska suurin osa roomalaisten opiskelemasta kirjallisuudesta oli kirjoitettu kreikaksi. Kreikkalainen kirjallisuus vaikutti paljon roomalaiseen kirjallisuuteen. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Vergiliuksen Aeneis, Plutarkhoksen kuuluisien miesten elämä ja Horatiuksen oodit.
Rooman valtakunnan itäosassa, josta myöhemmin tuli Bysantin valtakunta, latina ei korvannut kreikkaa lainkaan. Justinianuksen kuoleman jälkeen kreikasta tuli Bysantin hallituksen virallinen kieli. Rooman valtakunnan laajentuminen levitti latinaa koko Eurooppaan. Vulgäärilatina kehittyi eri paikoissa murteiksi, jotka muuttuivat vähitellen erillisiksi romaanisiksi kieliksi.
Arkkitehtuuri
Roomalaiset rakensivat suuria teitä ja siltoja. He kirjoittivat näytelmiä ja säilyttivät foinikialaiset aakkoset. Roomalaiset olivat yleensä käytännöllisiä ja pitivät kreikkalaista kulttuuria elossa. Monet heidän rakentamistaan akvedukteista ovat yhä olemassa ja käytössä. Roomassa oli myös länsimaissa ensimmäiset sairaalat. Heillä oli myös ensimmäinen köyhille tarkoitettu valtion lääkintäjärjestelmä. Heidän rakennuksiaan koristivat mosaiikit lattioissa ja suoraan seiniin tehdyt maalaukset.
Musiikki
Roomalaisten musiikki oli tärkeä osa heidän elämäänsä. Laulu (carmen) oli osa lähes jokaista sosiaalista tilaisuutta. Musiikki säesti spektaakkeleita ja tapahtumia areenalla. Se oli osa esittävän taiteen muotoa, jota kutsuttiin pantomimukseksi, varhaiseksi tarinabaletin muodoksi, jossa yhdistettiin ilmeikäs tanssi, instrumentaalimusiikki ja laulettu libretto.
He saivat vaikutteita etruskien ja kreikkalaisten musiikista. Roomalaiset lauloivat yksinkertaisesti laulun luonnollisen melodian mukaan.
Rooman kieli on vaikuttanut moniin kulttuureihin. Sen vaikutus näkyy tässä latinankielisessä Raamatussa vuodelta 1407.
Nainen soittaa kitharaa. Kithara on roomalainen soitin.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Muinainen Rooma
- Rooman valtakunta
- Vaatetus muinaisessa Roomassa
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuinka kauan antiikin Rooman kulttuuri kasvoi?
A: Antiikin Rooman kulttuuri kasvoi lähes 1200 vuoden ajan Rooman sivilisaation aikana.
K: Mitä roomalaiset toivat sodistaan mukanaan?
V: Roomalaiset toivat mukanaan monia asioita jokaisesta valloittamastaan maasta.
K: Millainen oli roomalaisten elämäntapa?
V: Roomalaisten elämäntapa oli sekoitus monia kulttuureja, vaikutteita ja uskontoja.
K: Milloin kreikkalaisten vaikutuksesta tuli Roomassa hyvin tärkeä?
V: Kreikkalaisten vaikutus tuli Roomassa hyvin tärkeäksi 2. vuosisadalla eaa. alkaen.
K: Millä aloilla arkkitehtuuri, maalaus, kuvanveisto, lainsäädäntö ja kirjallisuus kehittyivät Roomassa korkealle tasolle?
V: Arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto, lainsäädäntö ja kirjallisuus kasvoivat Roomassa korkealle tasolle kreikkalaisten vaikutuksesta.
K: Kohtelivatko eri hallitsijat orjia ja kristittyjä samalla tavalla vai eri tavalla antiikin Roomassa?
V: Eri hallitsijat kohtelivat orjia ja kristittyjä eri tavoin antiikin Roomassa.
K: Millainen valtio Rooma oli ja millaista valtaa se piti?
V: Rooma oli kauppakansa, joka piti sotilaallisesti hallinnassaan monia kansoja, lähinnä Välimeren alueella.
