Rooman valtakunnan kulttuuri

Luokat

Roomassa oli neljä ihmisluokkaa: aristokraatit, ratsumiehet, tavalliset kansalaiset ja orjat. Aristokraattiluokkaan kuului noin 300 perhettä, joista suurin osa oli senaattoreita. Aristokraattiluokka oli hyvin vaikutusvaltainen. Ratsumiehet eli "equites" olivat kauppiaita, hallituksen rakentajia ja pankkiireja, jotka olivat yleensä vähemmän rikkaita. Tavalliset kansalaiset olivat maanviljelijöitä, teollisuustyöläisiä ja kaupungin väkeä. Orjien oli tehtävä kovasti töitä, ja heidät yleensä vapautettiin, kun heistä tuli vanhoja. Joitakin orjia koulutettiin gladiaattoreiksi, joita ihmiset saivat katsella. Toiset orjat työskentelivät rikkaissa kodeissa ovenvartijoina, kantajina, sanansaattajina tai palvelijoina. Jotkut kreikkalaiset orjat olivat opettajia, jotka opettivat heidän kieltään, tai lääkäreitä.

Uskonto

Alkuperäisessä roomalaisessa uskonnossa oli monia jumalia ja tarinoita, joita kutsuttiin roomalaiseksi mytologiaksi.

Kristinusko

Jeesuksen syntymän aikaan Rooman valtakunta hallitsi koko Välimeren aluetta. Jeesus opetti palvomaan vain Jumalaa. Koska kristityt palvoivat vain Jumalaa eivätkä osallistuneet muiden jumalien juhliin, roomalaiset pitivät heitä epäisänmaallisina. Monet kristityt ristiinnaulittiin. Roomalaiset vainosivat heitä monta vuotta. Joskus heidät tapettiin eläimillä näytöksen vuoksi.

Kristinusko kuitenkin levisi edelleen Rooman valtakunnassa. Suuri muutos tapahtui, kun Konstantinus I:stä tuli keisari. Hän siirsi valtakunnan pääkaupungin Bysanttiin, kääntyi kristinuskoon ja suojeli kristittyjä vahingolta. Monet roomalaiset palvoivat edelleen vanhoja jumalia.

House

Keisarillisella aikakaudella roomalaiset köyhät talot rakennettiin aurinkokuivatusta tiilestä. Näissä taloissa oli vain yksi huone. Tässä yhdessä huoneessa perhe nukkui, söi ja sai vieraita. Rikkaammilla ihmisillä oli kartanoita. Siellä esiteltiin patsaita ja maalauksia. Pieniä huoneita käytettiin asuin- ja ruokailutiloina. Keskellä oli piha, jossa oli puutarha. Sitä koristivat suihkulähteet, kasvit ja kukat. Lattiat olivat usein mosaiikkeja, laattoja tai marmoria, joissa oli paljon eri värejä. Jotkut seinät oli maalattu. Astioita valmistettiin keramiikasta tai lasista. Joissakin taloissa ja julkisissa kylpylöissä oli vesijohto, ja käytössä oli viemärijärjestelmä. Kuuma ilma lämmitti taloa lämmitysjärjestelmästä. Monilla rikkailla roomalaisilla oli kaksi taloa, yksi kaupungissa ja yksi maalla.

Köyhät asuivat rakennuksissa, joiden ylimmät kerrokset olivat köyhimmille. Joskus niihin saattoi olla jopa 200 askelmaa. Tulipaloja sattui paljon. Tulipalojen sammuttamiseen käytettiin vesiämpäreitä, mutta monesti se ei toiminut.

Ateriat

Köyhät söivät vihanneksia, kalaa, suolaa, juustoa, hedelmiä, pähkinöitä ja oliiviöljyä. Lihaa, erityisesti naudanlihaa, ei yleensä syöty. Aamiaista ei yleensä syöty, ja lounaaksi käytettiin tähteitä. Rikkaat söivät päivällisen ennen neljää iltapäivällä. He söivät yleensä kolmesta kymmeneen tuntia. Kädet pestiin ruokalajien välillä. Eräs keisari tarjoili illallisilla 22 ruokalajia. Jos illalliselle kutsuttiin vieraita, lähetettiin orjia tuomaan heidät ajoissa, koska vesikellot eivät aina toimineet samalla tavalla. Ihmiset söivät mielellään viinirypäleitä jälkiruoaksi. Aluksi jälkiruoaksi syötiin kylmiä simpukoita ja ostereita, mutta myöhemmin ihmiset söivät niitä sen sijaan aterian alussa.

Julkiset kylpylät

Julkisia kylpylöitä ei käytetty ainoastaan uimiseen. Kuumavesihuoneiden ja kylmävesihuoneiden lisäksi siellä oli puutarhoja, stadioneita, taidegallerioita, kirjastoja ja ruokapaikkoja. Oli jopa maanalaisia käytäviä, jotta pääsi helpommin paikkoihin. Akveduktit syöttivät vettä kylpylöihin. Ne oli rakennettu niin hyvin, että osa niistä on edelleen käytössä.

Roomalaiset olivat hyvin ylpeitä akvedukteistaan. Heidän mielestään ne olivat parempia kuin Egyptin "hyödyttömät" pyramidit. He käyttivät niitä myös juomaveden hankintaan.

Laivat

Suurissa laivoissa, joita kutsuttiin quinqueremesiksi, oli 300 ihmistä soutamassa airoilla. Ne pystyivät kulkemaan 160 kilometriä (100 mailia) päivässä. Kauppaväyliä suojeltiin merirosvoilta. Monet alukset kuljettivat elintarvikkeita, toiset helmiä, pippuria, puuvillaa, kanelia ja silkkiä. Kilo silkkiä maksoi tuohon aikaan kilon kultaa.

Arts

Kieli ja kirjallisuus

Roomalaisten äidinkieli oli latina. Sen aakkoset perustuivat etruskiaakkosiin, jotka puolestaan perustuivat kreikkalaisiin aakkosiin.

Säilynyt latinankielinen kirjallisuus on klassista latinaa 1. vuosisadalta eKr. alkaen. Rooman valtakunnan puhuttu kieli oli vulgäärilatina, joka erosi klassisesta latinasta kieliopin ja sanaston ja lopulta myös ääntämisen osalta. Latinan pohjalta syntyivät portugali, espanja, ranska ja italia. Latinaa käytettiin lääketieteen ja tieteen sanoihin.

Latinankieli pysyi Rooman valtakunnan pääasiallisena kirjakielenä. Kreikasta tuli hyvin koulutetun eliitin puhuma kieli, koska suurin osa roomalaisten opiskelemasta kirjallisuudesta oli kirjoitettu kreikaksi. Kreikkalainen kirjallisuus vaikutti paljon roomalaiseen kirjallisuuteen. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Vergiliuksen Aeneis, Plutarkhoksen kuuluisien miesten elämä ja Horatiuksen oodit.

Rooman valtakunnan itäosassa, josta myöhemmin tuli Bysantin valtakunta, latina ei korvannut kreikkaa lainkaan. Justinianuksen kuoleman jälkeen kreikasta tuli Bysantin hallituksen virallinen kieli. Rooman valtakunnan laajentuminen levitti latinaa koko Eurooppaan. Vulgäärilatina kehittyi eri paikoissa murteiksi, jotka muuttuivat vähitellen erillisiksi romaanisiksi kieliksi.

Arkkitehtuuri

Roomalaiset rakensivat suuria teitä ja siltoja. He kirjoittivat näytelmiä ja säilyttivät foinikialaiset aakkoset. Roomalaiset olivat yleensä käytännöllisiä ja pitivät kreikkalaista kulttuuria elossa. Monet heidän rakentamistaan akvedukteista ovat yhä olemassa ja käytössä. Roomassa oli myös länsimaissa ensimmäiset sairaalat. Heillä oli myös ensimmäinen köyhille tarkoitettu valtion lääkintäjärjestelmä. Heidän rakennuksiaan koristivat mosaiikit lattioissa ja suoraan seiniin tehdyt maalaukset.

Musiikki

Roomalaisten musiikki oli tärkeä osa heidän elämäänsä. Laulu (carmen) oli osa lähes jokaista sosiaalista tilaisuutta. Musiikki säesti spektaakkeleita ja tapahtumia areenalla. Se oli osa esittävän taiteen muotoa, jota kutsuttiin pantomimukseksi, varhaiseksi tarinabaletin muodoksi, jossa yhdistettiin ilmeikäs tanssi, instrumentaalimusiikki ja laulettu libretto.

He saivat vaikutteita etruskien ja kreikkalaisten musiikista. Roomalaiset lauloivat yksinkertaisesti laulun luonnollisen melodian mukaan.

Rooman kieli on vaikuttanut moniin kulttuureihin. Sen vaikutus näkyy tässä latinankielisessä Raamatussa vuodelta 1407.


Nainen soittaa kitharaa. Kithara on roomalainen soitin.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Muinainen Rooma
• Rooman valtakunta
• Vaatetus muinaisessa Roomassa