Bastidi on linnoitettu tai suunniteltu uudisasutuskaupunki, joka perustettiin pääasiassa Etelä-Ranskaan keskiajalla. Useimmat bastidit rakennettiin vuosien 1229 ja 1373 välisenä aikana, Albigenserin ristiretken ja sadan vuoden sodan välisenä aikana. Bastidien perustamisella pyrittiin elvyttämään taloutta ja asutusta, turvaamaan alueita sotien ja levottomuuksien jälkeen sekä edistämään kauppaa antamalla uusille asukkaille verotuksellisia ja oikeudellisia etuja. Nykyään bastideja on noin 400; ne sijaitsevat pääosin alueilla, joita nykyisin kutsutaan nimillä Nouvelle-Aquitaine ja Occitanie sekä niiden naapurialueilla.

Rakenne ja ominaisuudet

Bastideille on tunnusomaista säännöllinen, suorakulmainen katuverkosto ja selkeä tonttijako. Keskellä sijaitsee yleensä keskusaukio (place) — avoin kauppatori, jonka ympärillä ovat yleiset rakennukset, markkinahalli ja usein kaupungintalo tai kirkko. Kauppatorin varrella taloissa on usein kaarihuoneet eli holvikäytävät ja arkadit, jotka suojasivat myyjiä ja ostajia säältä. Taloja ja tontteja oli usein määrätty jaettu palstoiksi (lotissements), mikä teki bastideista ennakoitavia ja helppoja hallita.

Puolet ja puolustaminen

Bastidit rakennettiin yleensä paikoille, joita oli helppo puolustaa tai jotka sopivat hallinnollisesti ja kaupallisesti — joko kukkulan huipulle tai avoimelle tasangolle. Alkuperäisesti monet olivat varustettuja muureilla, porteilla ja torneilla, vaikka osa toiminnoista oli enemmänkin rauhanomaisen uuden asutuksen ja talouselämän järjestämistä kuin pelkkää sotilaallista linnoittamista.

Historia ja merkitys

Sana bastidi tulee provencelaisesta/okkitanian sanasta 'bastida' tai keskiaikaisesta ranskan kielen muodosta, ja se viittaa rakennettuun paikkaan tai uuteen asutukseen. Bastidit syntyivät usein sopimuksilla (charter) paikallisen herran ja uusien asukkaiden välillä: asukkaille annettiin oikeuksia ja verohelpotuksia vastineeksi työstä ja alueen kehittämisestä. Ne toimivat paitsi puolustuksellisesti myös hallinnollisina keskuksina ja markkinapaikkoina, jotka edistivät alueellista kauppaa, maatalouden jalostusta ja väestön kasvua.

Säilyminen ja nykypäivä

Monet bastidit ovat hyvin säilyneitä ja vetävät runsaasti matkailijoita niiden selkeän asemoinnin, keskiaikaisen tunnelman ja arkadien vuoksi. Joistakin on tullut kulttuuri- ja matkailukohteita; esimerkiksi Carcassonne on laajalti tunnettu keskiaikaisena linnoituskaupunkina ja inclusionia herättävä kohde. Bastidien järjestelmällisyys kiinnostaa myös arkeologeja ja kaupunkihistorioitsijoita, koska ne kertovat keskiajan yhteiskunnan organisoinnista, taloudesta ja maanomistuksesta.

Tunnettuja bastideja ovat nykyään Carcassonne ja Andorra la Vella. Huomattakoon kuitenkin, että Carcassonne on historiallisesti laajempi linnoitettu kaupunki ja Andorra la Vella sijaintinsa vuoksi poikkeava esimerkki; useimmat tyypilliset bastidit ovat pienempiä, säännöllisesti suunniteltuja markkinakaupunkeja kuten Monpazier, Villefranche-de-Rouergue tai Castelnau-de-Montmiral.