1260-luku (1260–1269): historiallisen vuosikymmenen keskeiset tapahtumat
1260-luku (1260–1269): Kublai Khanin vallan, mamlukkien nousun, Bysantin palautumisen sekä Euroopan sotien ja kulttuurin ja tieteen merkkivuosikymmen.
1260-luku on vuosikymmen. Se alkoi 1. tammikuuta 1260 ja päättyi 31. joulukuuta 1269.
Kublai Khanista tuli mongolien valtakunnan ylin johtaja ja hän siirsi pääkaupunkinsa Pekingiin. Hän kävi sotaa Etelä-Kiinan Song-dynastian kanssa. Mongolivaltakunta hävisi osan taisteluistaan. Ensimmäisen kerran se hävisi taistelun Kublai Khanin ollessa johtajana Palestiinassa, kun se taisteli Egyptin mamlukkeja vastaan. Keisarikunta hävisi myös Kaukasuksella. Mamlukkeja johti heidän uusi sulttaaninsa Baibars. Mamlukit saivat pian enemmän valtaa Lähi-idässä, koska he ottivat haltuunsa useita ristiretkeläisvaltioita ja estivät myös mongolien hyökkäykset. Nikean valtakunta otti Konstantinopolin ja myös Latinalaisen valtakunnan hallintaansa, joten siitä tuli jälleen Bysantinvaltakunta.
Euroopassa oli ongelmia politiikassa. Kiistat siitä, kuka omisti mitäkin maata, johtivat moniin sotiin maanosassa. Englannissa käytiin toinen vapaaherrojen sota. Se oli sisällissota aristokraattien välillä, jotka eivät pitäneet Henrik III -nimisen kuninkaan käytöksestä. Tämä johtui siitä, että kuningas halusi absoluuttisen monarkian. Böömin kuningas Otakar II:sta tuli Euroopan tärkein ruhtinas. Hän sai lisää maata käymällä sotia, ja kun hänen perheensä kuoli, osa heidän maistaan siirtyi hänelle. Islanti ja Grönlanti tiesivät Norjan yliherruudesta ja tunnustivat sen, mutta kun norjalaiset tunkeutuivat Skotlantiin, skotlantilaiset pystyivät pysäyttämään heidät ja solmivat rauhan. Espanjassa rekonkista oli edelleen käynnissä, ja useita tärkeitä kaupunkeja vallattiin jälleen maureilta. Paavin valintatapaa parannettiin. Irlannin ja Englannin parlamentit kokoontuivat ensimmäistä kertaa.
Vuosikymmenen aikana saavutettiin useita merkittäviä kulttuurisaavutuksia. Roger Bacon julkaisi merkittävän tieteellisen teoksen nimeltä Opus Majus. Myös Tuomas Akvinolainen julkaisi Summa contra gentiles -teoksen. Euroopan katedraaleissa tehtiin merkittäviä arkkitehtuurin ja veistosten teoksia. Tällaisia ovat Chartresin katedraali ja Nicola Pisanon saarnatuolit Duomo di Sienaan ja Pisan kastekirkkoon. Uskonnossa Thaimaassa sijaitseva Sukhothain kuningaskunta otti buddhalaisuuden viralliseksi uskonnokseen. Euroopassa antisemitismi paheni, koska useat viranomaiset säätivät lakeja, joiden mukaan juutalaisten oli pidettävä keltaisia virkamerkkejä, jotta ihmiset tiesivät, keitä he olivat. Englannissa tapettiin monia juutalaisia, ja katolinen kirkko hyökkäsi Talmudia vastaan ja sensuroi sitä.
Mongolien laajeneminen ja Lähi-idän vastaiskut
Vuosikymmenellä mongolien laajentuminen jatkui Aasiassa, mutta kohtasi merkittäviä rajoja. Kublai Khanin valtaannousu vuonna 1260 vahvisti Yuan-dynastian syntyä Kiinassa ja teki Pekingistä (Khanbaliq) hallinnon keskuksen. Samalla mongolien armeijat kohtasivat kuitenkin vakavaa vastarintaa lännessä: Lähi-idässä mamlukkien voitto Ain Jalutin taistelussa vuonna 1260 pysäytti mongolien etenemisen Syyriaan ja Egyptiin. Tämän seurauksena mamlukit, joita myöhemmin johti mm. Baibars, vakiinnuttivat asemansa alueella ja pystyivät palauttamaan monia alueita ristiretkeläisvaltioilta.
Vaikka mongolit voittivat monia taisteluita, vuosikymmen osoitti myös, että heidän laajentumisensa kohtasi logistisia ja poliittisia rajoituksia: suurkhaaniksi julistaminen ei välittömästi merkinnyt yhtenäistä hyväksyntää kaikkialla imperiumissa, ja paikalliset vastarintaliikkeet sekä alueelliset valtiot pystyivät ajoittain pysäyttämään mongolien etenemisen.
Itäisen Välimeren poliittiset muutokset
Vuoden 1261 valloitus, jossa Nikean valtakunta palautti Konstantinopolin latinalaisilta, on yksi vuosikymmenen tärkeimmistä tapahtumista: Bysantinvaltakunta palasi näin hallitsemaan kaupunkia Michael VIII Palaiologoksen johdolla. Tämä muutos palautti Itä-Rooman valtakunnalle poliittista painoarvoa, vaikka imperiumi oli edelleen heikentynyt suhteessa entiseen loistoonsa.
Euroopan sisäiset konfliktit ja valtasuhteet
Euroopassa poliittinen tilanne oli epävakaa. Englannissa syntyi toinen vapaaherrojen sota (Second Barons' War, 1264–1267), jossa johtajia kuten Simon de Montfort haastoi Henrik IIIn hallintoa ja tämän pyrkimystä vahvistaa kuninkaallista valtaa. Sotien aikana kokeiltiin uusia hallinnollisia käytäntöjä ja edustuksellisia kokoonpanoja: esimerkiksi Simon de Montfortin koolle kutsuma parlamentti 1265 on usein mainittu esimerkkinä varhaistuesta edustukselliselle päätöksenteolle.
Sisällissodat ja rajakiistat vaikuttivat koko mantereeseen. Keski-Euroopassa Otakar II laajensi vaikutuspiiriään, ja Pohjois-Atlantilla Islanti sekä Grönlanti tunnustivat useassa yhteydessä Norjan yliherruuden (ns. Old Covenant -sopimukset 1260-luvulla). Samalla Norjan yritykset ulottaa valtaansa myös lähemmäs Skotlannin rannikoita päättyivät törmäykseen skotlantilaisten kanssa; merkittävänä tapahtumana mainitaan Haakon IV:n retki ja vuoden 1263 operaatioiden jälkeinen rauha.
Espanjassa rekonkista jatkui asteittaisena prosessina, jossa kristilliset kuningaskunnat valloittivat takaisin maa-alueita ja kaupunkeja muslimihallinnolta. Paavinvaalien järjestelyissä ja paavin valintatapojen kehittämisessä nähtiin myös murrosta: pitkät vaalivaiheet ja paavinvakaan liittyneet ongelmat johtivat myöhemmin menettelyjen uudistuksiin, jotka tähtäsivät vaalien sujuvoittamiseen.
Kulttuuri, tiede ja uskonto
1260-luku oli merkittävä myös kulttuurin ja tieteen kannalta. Roger Bacon työsti ja esitteli laajan tieteellisen kokoelman Opus Majus vuonna 1267, jossa käsiteltiin muun muassa luonnontieteiden menetelmiä ja teknisiä saavutuksia. Tuomas Akvinolainen jatkoi teologista ja filosofista työtään; hänen Summa contra gentiles -teoksensa syntyi tältä ajalta ja vaikutti merkittävästi skolastiikan kehitykseen.
Rakentamisessa ja veistotaiteessa etenkin goottilainen arkkitehtuuri kehittyi edelleen: katedraalit kuten Chartresin katedraali edustivat arkkitehtuurin huippuosaamista ja taiteellista kunnianhimoa. Nicola Pisanon monumentaaliset saarnatuolit Sienassa ja Pisan kastekirkossa ovat esimerkkejä ajan korkealuokkaisesta puuveistotaiteesta.
Uskonnollisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä nähtiin myös kovenemista: antisemitismi voimistui monin paikoin Euroopassa ja johti paikallisiin vainoihin, pakotteisiin sekä säädöksiin, jotka erottelivat juutalaisia julkisesti (esim. tunnusmerkkejä koskevat määräykset). Samanaikaisesti kirkollinen sensuuri ja kontrolli kirjallisuudesta, kuten Talmudiin kohdistuvat toimet, heijastivat uskonnollisten auktoriteettien halua valvoa opin levittämistä.
Yhteenveto
1260-luku oli liikkeen ja muutoksen vuosikymmen: imperiumit laajenivat ja kohtasivat rajoja, vanhat vallat yrittivät palauttaa asemaansa ja Euroopassa sisäiset ristiriidat muovasivat hallintoa ja edustuksellisuutta. Samalla tieteelliset ja taiteelliset saavutukset loivat pohjaa myöhemmälle kehitykselle, ja uskonnolliset sekä sosiaaliset jännitteet tekivät ajasta myös vaikean monille väestöryhmille.
Sota ja politiikka
Eurooppa
Sota ja rauha
Pohjois- ja Länsi-Eurooppa
- 1260 - Baltian samogaatit ja kuronialaiset voittivat Durben taistelussa saksalaiset ritarit.
- 1263 - Lokakuu - Skotlannin kuningas Aleksanteri III voitti Largsin taistelun Norjan kuningas Haakon IV:n lähettämää viikinkien armadaa vastaan.
- 1263 - Islannin itäosan päälliköistä tulee viimeisiä, jotka sanovat, että heidän velvollisuutensa on olla uskollisia Norjan kuninkaalle. Tämä sai Islannin kansainyhteisön loppumaan ja lopetti myös Islannin sisällissodan.
- 1266 - Skotlannin ja Norjan välinen sota päättyi, koska Skotlannin kuningas Aleksanteri III ja Norjan kuningas Magnus VI sopivat Perthin rauhasta.
Keski- ja Etelä-Eurooppa
- 1260 - 4. syyskuuta - Sisilian kuningas Manfredin asevoimat voittivat ghibelliläisten kanssa guelfeja vastaan käydyn taistelun Monte Apertossa.
- 1260 - Valais'ssa (nykyisessä Sveitsissä) syttyy sota, kun Siionin piispakunta puolustaa Savoijin kreivikunnan hyökkäystä vastaan.
- 1263 - Genova valtaa Kreetalla sijaitsevan Hanian kaupungin venetsialaisilta.
- 1264 - Thüringenin perimyssota päättyy.
- 1266 - 26. helmikuuta - Beneventon taistelussa Kaarle (Anjoun kreivi) johtama armeija voitti taistelun Saksan ja Sisilian asevoimia vastaan, joiden johtaja oli Sisilian kuningas Manfred. Manfred kuolee taistelussa, ja paavi Klemens IV tekee Kaarlesta Sisilian ja Napolin kuninkaan.
Iberian niemimaa (maa-alue, joka on suurimmaksi osaksi Espanjaa ja Portugalia).
- 1263 - Aragonian kuningas Jaakko I voittaa taistelun maureja vastaan ja ottaa Crevillenten takaisin haltuunsa Reconquistan aikana.
- 1264 - Espanjassa Aragonian kuningas Jaakko I ottaa maureilta takaisin haltuunsa Orihuelan ja Elxin kaupungit Alicantessa. Tämä päättää yli 500 vuotta kestäneen islamilaisen vallan.
- 1265 - Kastilian kuningas Alfonso X ottaa Espanjan Alicanten kaupungin haltuunsa maureilta Reconquistan aikana.
- 1267 - Portugalin kuningas Afonso III ja Kastilian kuningas Alfonso X allekirjoittavat sopimuksen, jonka mukaan Guadiana-joki on Portugalin ja Espanjan välinen eteläinen raja. Tämä on sama kuin nykyinen raja.
Kaakkois-Eurooppa
- 1260 - Böömin kuningas Otakar II ottaa haltuunsa Steiermarkin voitettuaan Kressenbrunnin taistelun. Unkarin kuningas Bela IV oli vallassa.
- 1261 - Unkarin Bela IV pysäyttää tataarit, jotka tulevat taistelemaan Unkarin valtaamisesta.
- 1268 - Unkarin kuningas Tapan V aloittaa sodan Bulgarian kanssa.
Englanti: Baronien toinen sota
- 1261 - Englannin kuningas Henrik III saa paavin bullan, joka antaa hänelle luvan jättää Oxfordin proviisorit. Tämä on osasyy Englannin monarkin ja aristokratian väliseen sisällissotaan.
- 1264 - Ennen toukokuuta - Toinen vapaaherrojen sota on Englannin sisällissota, joka alkaa tänä vuonna.
- 1264 - 12.5.-14.5. Lewesin taistelu käydään Simon de Montfortin, Leicesterin kuudennen jaarlin ja Englannin kuningas Henrik III:n välillä Sussexissa. Taistelun päätteeksi de Montfortin joukot vangitsevat sekä kuningas Henrikin että tämän veljen (tuleva kuningas Edward I). Tämä teki de Montfortista "Englannin kruunaamattoman kuninkaan", koska hän hallitsi nyt Englantia, mutta ihmiset eivät tehneet hänestä todellista kuningasta.
- 1265 - 20. tammikuuta - Englannin ensimmäinen parlamentti pitää ensimmäisen kokouksensa Westminsterin palatsissa. Westminsterin palatsi tunnetaan nykyään nimellä Houses of Parliament.
- 1265 - Ennen elokuuta - Tuleva kuningas Edward I pakenee Simon de Montfortin panttivangiksi joutumisesta.
- 1265 - 4. elokuuta - Eveshamin taistelu käydään Worcestershiressä. Edwardin armeija voitti kapinoivat paronit. kapinoivia paroneja johti Simon de Montfort. Armeija tappoi de Montfortin ja useita häntä auttaneita ihmisiä. Joskus tapahtumaa pidetään ritarillisuuden kuolemana Englannissa.
- 1266 - Lokakuu - Sota paranee, koska Simon de Montfortia tukeneet henkilöt tarjoutuvat tekemään rauhan kuninkaan kanssa. Tätä kutsutaan Kenilworthin diktioksi.
- 1267 - Toinen vapaaherrojen sota päättyy. Kapinalliset ja Englannin kuningas Henrik III sopivat rauhasta, kuten Kenilworthin diktaatissa pyydettiin.
Poliittiset paikat
- 1260 - Saksin herttuakunta jaetaan Saksi-Lauenbergiin ja Saksi-Wittenbergiin. Tämä on ensimmäisen Saksin valtion loppu.
- 1261 - Grönlannin asukkaat hyväksyvät Norjan kuninkaan yliherruuden.
- 1262 - Strasbourgista tulee Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vapaakaupunki.
- 1262 - Islannin kansainyhteisö solmii Norjan kanssa sopimuksen ja hyväksyy Norjan kuninkaan Haakon IV:n hallitsijaksi.
- 1264 - Hessenin osavaltio itsenäistyy Thüringenistä. Siitä tulee Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vapaa valtio.
- 1265 - Skotlanti valvoo Mansaarta kymmenen vuoden ajan.
- 1267 - Konstantinopolin keisari Baldwin II lahjoittaa Viterbon sopimuksessa Sisilian kuninkaalle Kaarle I:lle Akaasian ruhtinaskunnan. Hän toivoo, että lahja saa Kaarlen auttamaan häntä palauttamaan Latinalaisen valtakunnan entiselleen.
- 1268 - Wernigeroden kreivikunnasta tulee Brandenburgin markkinan vasallivaltio.
Syntyneet
- 1264 - Paavi Klemens V (k. 1314)
- 1265 - 14. toukokuuta - Dante Alighieri italialainen runoilija (k. 1321)
Kuolemantapaukset
- 1263 - 14. marraskuuta - Aleksanteri Nevski, Novgorodin ja Vladimirin suuriruhtinas.
- 1264 - 2. lokakuuta - Paavi Urban IV.
- 1265 - 8. helmikuuta - Hulagu Khan, mongolien kaani (s. 1217).
- 1265 - 4. elokuuta - Simon de Montfort, Leicesterin 6. jaarli (Leicester)
- 1266 - Mongolien valtakunnan kultaisen ordenin kaani Berke
- 1266 - Birger Jarl, Ruotsin regentti ja Tukholman perustaja.
- 1268 - 29. lokakuuta - Conradin Schwabenin herttua, Jerusalemin ja Sisilian kuningas (s. 1252)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli mongolivaltakunnan ensimmäinen taistelutappio Kublai Khanin aikana?
V: Mongolien valtakunnan ensimmäinen taistelutappio Kublai Khanin aikana oli Palestiinassa Egyptin mamlukkeja vastaan taisteltaessa.
K: Kuka johti mamlukkeja tänä aikana?
V: Mamlukkeja johti heidän uusi sulttaaninsa Baibars.
K: Mitä Konstantinopolille ja Latinalaiselle valtakunnalle tapahtui tällä vuosikymmenellä?
V: Tämän vuosikymmenen aikana Nikean valtakunta otti Konstantinopolin ja myös Latinalaisen valtakunnan hallintaansa, joten siitä tuli jälleen Bysantin valtakunta.
K: Mikä sisällissota käytiin Englannissa tällä vuosikymmenellä?
V: Englannissa käytiin toinen paronien sota. Se oli sisällissota aristokraattien välillä, jotka eivät pitäneet siitä, miten kuningas Henrik III käyttäytyi, koska hän halusi absoluuttisen monarkian.
K: Kenestä tuli tärkeä ruhtinas Euroopassa tällä vuosikymmenellä?
V: Böömin kuningas Otakar II:sta tuli tärkeä ruhtinas Euroopassa tällä vuosikymmenellä, koska hän sai lisää maata sotimalla ja myös kun hänen perheensä kuoli, osa heidän maistaan siirtyi hänelle.
K: Mitä kulttuurisia saavutuksia tehtiin tällä vuosikymmenellä?
V: Tällä vuosikymmenellä tehtiin useita merkittäviä kulttuurisaavutuksia, kuten Roger Bacon julkaisi merkittävän tieteellisen teoksen nimeltä Opus Majus, Tuomas Akvinolainen julkaisi Summa contra gentiles -teoksen ja eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin katedraaleihin tehtiin merkittäviä arkkitehtuuriteoksia ja veistoksia, kuten Chartresin katedraali ja Nicola Pisanon saarnatuolit Duomo di Sienaan ja Pisan kastekirkkoon.
Kysymys: Miten antisemitismi paheni tänä aikana?
V: Antisemitismi paheni, koska useat viranomaiset antoivat lakeja, joiden mukaan juutalaisten oli pidettävä keltaisia virkamerkkejä, jotta ihmiset tiesivät, keitä he olivat, mikä johti monien juutalaisten tappamiseen Englannissa sekä katolisen kirkon viranomaisten hyökkäyksiin Talmudin sensuuria vastaan.
Etsiä