Lagerstätte
Lagerstätte (monikko: Lagerstätten) on saksankielinen sana, joka tarkoittaa poikkeuksellisen hyvin säilyneiden fossiilien löytöpaikkoja. Adolf Seilacher keksi termin vuonna 1970 kuvaamaan Solnhofenin kaltaisia paikkoja, joista löytyi poikkeuksellisen paljon fossiileja.
Erityisalueita kutsutaan nimellä Konservat-Lagerstätten (suojelualueet). Nämä ovat esiintymiä, jotka tunnetaan hienojen yksityiskohtien poikkeuksellisesta säilymisestä. Luurangot ovat siellä enimmäkseen niveltyneitä (luut yhdessä elävässä muodossa), ja pehmytosat ovat säilyneet jäljennöksinä tai valettuina.
Diplomystus dentatus Green River Formationista, eoseenisestä Lagerstätte-esiintymästä.
Marrella , runsain Burgess Shale -organismi.
Säilytys
Lagerstättenissa normaalit kuoleman jälkeiset hajoamisprosessit olivat vähemmän aktiivisia tai pysähtyivät sedimentin kerrostuessa. Tämä mahdollisti pehmeiden osien ja poikkeuksellisten yksityiskohtien säilymisen. Tähän on useita mahdollisia syitä:
- Anoksiset tai lähes anoksiset olosuhteet (esim. hapeton muta), jotka estävät tavanomaisen bakteeriperäisen hajoamisen niin pitkäksi aikaa, että pehmeiden ruumiinosien ensimmäiset kipsit voivat rekisteröityä.
- Nopea hautautuminen läheisen tulivuorenpurkauksen tuhkaan. Tämä estää haaskaeläimiä ja kaivautuvia eläimiä pääsemästä ruumiin luo. Se luo myös vähähappisen ympäristön.
- Mutavyöryjen nopea hautautuminen.
- Veden korkea suolapitoisuus, jossa vain harvat eliöt voivat elää. Tämä tilanne vallitsi laguuneissa, joista Solnhofenin kalkkikivi on peräisin.
Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa haaskaeläimet, kaivautujat ja bakteerit häviävät tai vähenevät. Tällöin normaalit kerrostumis- ja fossiilisoitumisprosessit tuottavat kerrostumia, jotka sisältävät poikkeuksellisia fossiileja.
Saadut kokemukset
Suurin osa siitä, mitä tiedämme sukupuuttoon kuolleen elämän yksityiskohdista, on peräisin näistä poikkeuksellisista kohteista. Ediacaran pehmytkehäinen eliöstö, iktyosaurusten evät, lentoliskojen turkki ja siipien rakenne sekä mesotsooisten dinosaurusten ja lintujen höyhenet ovat kaikki Lagerstättenin fossiileista tehtyjä löytöjä. Näissä paikoissa on säilynyt suuri osa ajan ja paikan eläimistöstä ja kasvistosta. Tämä mahdollistaa sen ekologian rekonstruoinnin.
Lagerstätten lyhyt luettelo
Noin 50 paikkaa on kuvattu Lagerstätteniksi.
- Ediacaran: Mistaken Pointin ekologinen suojelualue, Newfoundland, Québec
- Kambrium: Sirius Passet, Grönlanti.
- Kambrium: Burgess Shale, Brittiläinen Kolumbia, Kanada.
- Kambrialainen: Qingjiangin biota, Hubei, Kiina
- Ordovikio: Fezouatan muodostuma, Marokko
- Devon: Rhynie chert, Aberdeen, Skotlanti
- Karboniitti (Pennsylvanian): Mazon Creek, Illinois; Joggins Fossil Cliffs, Nova Scotia.
- Ylempi jurakausi: Solnhofenin kalkkikivi, Baijeri, Saksa.
- Alempi liitukausi: Yixian- ja Jiufotang-muodostumat, Kiina.
- Ylempi liitukausi: Zhuchengin dinosauruspaikka.
- Eoseeni: Messel Pit, Saksa
- Eoseeni: Green River Formation, Utah.
- Oligoseeni/Miooseeni: Riversleigh, Australia
- Pleistoseeni: Rancho La Brean tervahaudat, Los Angeles, Kalifornia.
