Pähkinänsärkijä pas de deux | Sokeripuu-keijun ja prinssi Coqueluchen tanssi baletissa
Pähkinänsärkijä pas de deux on Sokeripuu-keijun ja prinssi Coqueluchen tanssi baletissa Pähkinänsärkijä. Baletti esitettiin ensimmäisen kerran 18. joulukuuta 1892 Mariinski-teatterissa Pietarissa Venäjällä. Musiikin on säveltänyt Tšaikovski ja tanssin on suunnitellut Lev Ivanov. Sokeripuun keijua tanssi ensimmäisen kerran Antonietta Dell'Era ja prinssiä Pavel Gerdt. Pas on joskus tanssittu baletin ulkopuolella ja sitä tanssitaan joskus balettikilpailuissa.
Pas de deux rakentuu neljästä osiosta (tai liikkeestä): ensimmäinen on Andante maestoso, toinen on miestanssijan tarantella, kolmas on ballerinan tanssi, jota kutsutaan nimellä "Sokeripuukeijun tanssi", ja neljäs ja viimeinen on molempien tanssijoiden nopea, energinen liike.
Mariinski-teatterin balettimestari Marius Petipa halusi avausosan Andante maestoso -osaan musiikkia, jonka vaikutus on "kolossaalinen". Musiikki koostuu sellojen laskevista (laskevista) asteikoista. Toinen, vastakkainen osa on kirjoitettu oboelle ja bassoklarinetille. Musiikki päättyy pasuunoille suunnattuun upeaan kliimaksiin. Andante maestoso -osuuden musiikillinen teema muistuttaa Tšaikovskin viidennen ja kuudennen sinfonian kuoleman teemoja.
Andante maestoso -osassa käytettiin näyttämöllä olevaa laitetta, jota kutsutaan reikaksi. Se oli pieni lava tai vaunu, joka oli asetettu kiskoille. Sitä käytettiin lavan alla. Pähkinänsärkijässä Sokerikeiju astui huivin päälle, jonka prinssi Coqueluche oli asettanut reikalle. Prinssi veti huivista, ja kun reika siirtyi näyttämön toiselta puolelta toiselle, näytti siltä, että Sokerikeiju oli ilmaa kevyempi.
Sokeripuukeiju ja hänen kavaljeerinsa esiintyvät Kuninkaallisessa baletissa, 2009.
Daria L ja Josh esittävät Grand Pas de Deux'n klassisen baletin Pähkinänsärkijästä.
Sokerikeiju ja prinssi Coqueluche Mariinski-teatterissa Pietarissa noin vuonna 1900.
Lukulista
- Warrack, John (1979), Tchaikovsky Ballet Music, BBC Music Guides, Seattle: University of Washington Press, ISBN 0-295-95697-6.
- Wiley, Roland John (1985), Tchaikovsky's Ballets, Oxford ja New York: Oxford University Press, ISBN 0-19-816249-9.
| Faunin iltapäivä - Nunnien baletti - Billy the Kid - Tuhkimo - Coppélia - Le Dieu Bleu - La Fille mal gardée - Filling Station - Tikkalintu - Giselle - Jeux - Napoli - Les noces - Pähkinänsärkijä - Paquita - Pas de quatre - Petrushka - Kevätriitti - Rodeo - Romeo ja Julia - Ruusunen - Ruusunen - La Source - Le Spectre de la rose - Joutsenlampi - La Sylphide - Les Sylphides - Sylvia |
| |
| Jean Cocteau - Théophile Gautier - Federico de Madrazo y Ochoa - Adolphe Nourrit - Charles-Louis-Étienne Nuitter - Jean-Louis Vaudoyer - Jules-Henri Vernoy de Saint-Georges - Ivan Vsevolozhsky | ||
| Säveltäjät | Adolphe Adam - Aaron Copland - Léo Delibes - Sergei Prokofjev - Igor Stravinsky - Pjotr Iljitš Tšaikovski | |
| George Balanchine - August Bournonville - Jean Coralli - Dauberval - Mikhail Fokine - Alexander Gorsky - Lev Ivanov - Bronislava Nijinska - Jean-Georges Noverre - Jules Perrot - Marius Petipa - Arthur Saint-Léon - Filippo Taglioni - Alexander Gorsky - Lev Ivanov - Bronislava Nijinska - Jean-Georges Noverre - Jules Perrot - Marius Petipa - Arthur Saint-Léon - Filippo Taglioni | ||
| Mikhail Baryshnikov - Giuseppina Bozzacchi - Antonietta Dell'Era - Adèle Dumilâtre - Fanny Elssler - Margot Fonteyn - Carlotta Grisi - Mary Ann Lee - Pierina Legnani - Vaslav Nijinsky - Rudolph Nureyev - Anna Pavlova - Lucien Petipa - Marie Taglioni - Ninette de Valois - Auguste Vestris | ||
| Lavastus- ja pukusuunnittelijat | Léon Bakst - Alexandre Benois - Pierre-Luc-Charles Cicéri - Jean Cocteau - Paul Lormier - Ivan Vsevolozhsky | |
| Balettiyhtiöt | American Ballet Theatre - Ballets Russes - Les Ballets Trockadero de Monte Carlo - Bolshoi Ballet - Kirov Ballet - Paris Opéra Ballet - Royal Ballet - Royal Danish Ballet - Tanskan kuninkaallinen baletti | |
| Lajit ja tyypit | Ballet blanc - Ballet d'action - Klassinen baletti - Romanttinen baletti | |
| Muut | 32 fouettés en tournant - Ballerina - Balettitanssija - Balettimestari - Balettikenkä - Corps de ballet - Sokeripuukeijun tanssi - Impresario - Sergei Diaghilev - Pähkinänsärkijä pas de deux - Pas de de deux - Kärkikengät - Sokeripuu keiju | |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Pähkinänsärkijän pas de deux?
A: Pähkinänsärkijä pas de deux on Sokeripuu-keijun ja prinssi Coqueluchen tanssi baletissa Pähkinänsärkijä.
K: Milloin baletti esitettiin ensimmäisen kerran?
V: Baletti esitettiin ensimmäisen kerran 18. joulukuuta 1892 Mariinski-teatterissa Pietarissa Venäjällä.
K: Kuka kirjoitti musiikin tähän tanssiin?
V: Musiikin sävelsi Tšaikovski ja tanssin suunnitteli Lev Ivanov.
K: Kuinka monta osaa tässä pasissa on?
V: Pas de deux rakentuu neljästä osasta (tai liikkeestä).
K: Mitä keinoa Marius Petipa käytti näyttämöllä saadakseen Sokerikeijun näyttämään siltä, että Sokerikeiju olisi ilmaa kevyempi?
V: Marius Petipa käytti reika-nimistä välinettä, joka oli pieni lava tai vaunu, joka oli sijoitettu lavan alla kulkevaan kiskoon. Pähkinänsärkijässä Sokerikeiju astui huivin päälle, jonka prinssi Coqueluche oli asettanut reikan päälle, ja sitten hän veti sitä niin, että kun se siirtyi näyttämön puolelta toiselle, keiju näytti olevan ilmaa kevyempi.
Kysymys: Minkä musiikillisen teeman Tšaikovski käyttää Andante maestoso -liikkeessä?
V: Tšaikovski käyttää Andante maestoso -liikkeen musiikillisena teemana sellojen laskevia asteikkoja, joihin liittyy oboelle ja bassoklarinetille kirjoitettu kontrastiosio, joka päättyy pasuunoille kirjoitettuun suureen huipennukseen. Tämä teema on samanlainen kuin hänen kuoleman teemansa viidennessä ja kuudennessa sinfoniassa.
