Vähemmistöt Turkissa

Taulukot

Kansallisuuksien jakautuminen Anatoliassa
Ottomaanien viralliset tilastot, 1910
Sanjak	Turkkilaiset	Kreikkalaiset	Armenialaiset	Juutalaiset	Muut	Yhteensä
Istanbul (Aasian rannikko)	135,681	70,906	30,465	5,120	16,812	258,984
İzmit	184,960	78,564	50,935	2,180	1,435	318,074
Aidin (Izmir)	974,225	629,002	17,247	24,361	58,076	1,702,911
Bursa	1,346,387	274,530	87,932	2,788	6,125	1,717,762
Konya	1,143,335	85,320	9,426	720	15,356	1,254,157
Ankara	991,666	54,280	101,388	901	12,329	1,160,564
Trebizond	1,047,889	351,104	45,094	-	-	1,444,087
Sivas	933,572	98,270	165,741	-	-	1,197,583
Kastamon	1,086,420	18,160	3,061	-	1,980	1,109,621
Adana	212,454	88,010	81,250	- –	107,240	488,954
Bigha	136,000	29,000	2,000	3,300	98	170,398
Yhteensä	8,192,589	1,777,146	594,539	39,370	219,451	10,823,095
Prosenttiosuus	75.7%	16.42%	5.50%	0.36%	2.03%
Ekumeenisen patriarkaatin tilastot, 1912
Yhteensä	7,048,662	1,788,582	608,707	37,523	218,102	9,695,506
Prosenttiosuus	72.7%	18.45%	6.28%	0.39%	2.25%

 

Kansallisuuksien jakautuminen Itä-Trakiassa
Ottomaanien viralliset tilastot, 1910
Sanjak	Turkkilaiset	Kreikkalaiset	Bulgarialaiset	Muut	Yhteensä
Edirne	128,000	113,500	31,500	14,700	287,700
Kirk Kilisse	53,000	77,000	28,500	1,150	159,650
Tekirdağ	63,500	56,000	3,000	21,800	144,300
Gallipoli	31,500	70,500	2,000	3,200	107,200
Çatalca	18,000	48,500	-	2,340	68,840
Konstantinopoli	450,000	260,000	6,000	130,000	846,000
Yhteensä	744,000	625,500	71,000	173,190	1,613,690
Prosenttiosuus	46.11%	38.76%	4.40%	10.74%
Ekumeenisen patriarkaatin tilastot, 1912
Yhteensä	604,500	655,600	71,800	337,600	1,669,500
Prosenttiosuus	36.20%	39.27%	4.30%	20.22%

 

Turkin muslimiväestö ja ei-muslimiväestö, 1914-2005 (tuhansina)
Vuosi	1914	1927	1945	1965	1990	2005
Muslimit	12,941	13,290	18,511	31,139	56,860	71,997
Kreikkalaiset	1,549	110	104	76	8	3
Armenialaiset	1,204	77	60	64	67	50
Juutalaiset	128	82	77	38	29	27
Muut	176	71	38	74	50	45
Yhteensä	15,997	13,630	18,790	31,391	57,005	72,120
Prosenttiosuus ei-muslimeja	19.1	2.5	1.5	0.8	0.3	0.2

Yhteenveto

Numero	Etninen	Vähimmäisarviot	Enimmäisarviot	Lisätietoja
Balkan
1	Albania	1,500,000	5,000,000	Albanialaiset Turkissa / Albanialaiset
2	Bosnia ja Hertsegovina	100,000	2,000,000	Bosnialaiset Turkissa / Bosnialaiset
3	Bulgaria	350,000	750,000	Bulgarialaiset Turkissa / Pomaksit Turkissa / Bulgarialaiset
4	Kreikka	2,000	30,000	Kreikkalaiset Turkissa / Pontiset kreikkalaiset / Kaukasuksen kreikkalaiset / kreikkalaiset
5	Serbia	15,000	60,000	Serbit Turkissa / Serbit
1	Yhteensä	2,000,000	7,900,000	Balkanin kansat
Kaukasus
1	Abhasia	600,000	600,000	Abhasialaiset / Abhasian kieli
2	Armenia	150,000	5,000,000	Armenialaiset Turkissa / Piilossa olevat armenialaiset / Armenialaiset
3	Tšetšenia	100,000	100,000	Tšetšeenit Turkissa / Tšetšeenit
4	Malli:Maatiedot Circassia	150,000	7,000,000	Tšerkassit Turkissa / Tšerkassit
5	Georgia	100,000	1,500,000	Georgialaiset Turkissa / Georgialaiset
6	Malli:Maatiedot Lazica	45,000	2,250,000	Laz-ihmiset Turkissa / Laz-ihmiset
2	Yhteensä	1,100,000	16,450,000	Kaukasuksen kansat Turkissa / Kaukasuksen kansat
Keski-Aasia
1	Kazakstan	10,000	10,000	Kazakstanilaiset
2	Kirgisia	1,600	1,600	Kyrgyžit
3	Tadžikistan	1,000	1,000	Tadžikit
4	Turkmenistan	1,500	1,500	Turkkilaiset
5	Itä-Turkestan	50,000	50,000	Uiguurit
6	Uzbekistan	45,000	45,000	Uzbekistanilaiset
3	Yhteensä	120,000	120,000	Keski-Aasian kansat
turkkilaiset kansat
1	Azerbaidžan	530,000	800,000	Azerbaidžanilaiset Turkissa / Azerbaidžanilaiset
2	Krim	150,000	6,000,000	Krimin tataarit Turkissa / Krimin tataarit
3	Malli:Maatiedot Karatšai-Tšerkessia	20,000	20,000	Karachays
4	Turkki	40,000	75,000	Meskhetian turkkilaiset
4	Yhteensä	740,000	6,895,000	turkkilaiset kansat
Iranin kansat
1	Afganistan	25,000	50,000	Afgaanit Turkissa / Afgaanit Turkissa
2	Iran	500,000	650,000	Iranin diaspora / persialaiset
3	Kurdistan	13,000,000	23,000,000	Kurdit Turkissa / Kurdiväestö / Turkin Kurdistan / Kurdit / Kurdit
4	Kurdistan	1,000,000	3,000,000	Zazan kurdit / Zazan kansallismielisyys / Zazan kieli
5	Malli:Maatiedot Pohjois-Ossetia-Alania	50,000	50,000	Ossetialaiset Turkissa / Ossetialaiset
5	Yhteensä	14,600,000	26,750,000	Iranin kansat
Euroopan kansat
1	Alankomaat	15,000	15,000	Hollantilaiset
2	Saksa	50,000	50,000	Saksalaiset Turkissa / Saksalaiset
3	Iso-Britannia	35,000	35,000	Britit Turkissa / britit Turkissa
4	Italia	35,000	35,000	Levantilaiset Turkissa / Levantilaiset (latinalaiskatoliset)
5	Puola	4,000	4,000	Puolan diaspora / puolalaiset
6	Venäjä	50,000	50,000	Venäläiset Turkissa / Venäläiset
6	Yhteensä	190,000	190,000	Euroopan kansat
Muut vähemmistöt
1	Malli:Maatiedot Afrikan unioni	100,000	100,000	Afroturkkilaiset / afrikkalainen diaspora / afrikkalaiset
2	Arabiliitto	1,500,000	5,000,000	Arabit Turkissa / Irakilaiset Turkissa / Arabit
3	Malli:Maatiedot Assyria	15,000	65,000	Assyrialaiset Turkissa / Assyrialaisten kansanmurha / Assyrialaiset
4	Israel	15,000	18,000	Juutalaiset Turkissa / Antisemitismi Turkissa / Juutalaiset
5	Malli:Maatiedot Romani	700,000	5,000,000	Romanit Turkissa / Romanit
7	Yhteensä	2,330,000	10,200,000	Muut vähemmistöt Turkissa
37 ryhmä	Yhteensä	21,080,000	68,505,000	Vähemmistöt Turkissa

Etniset vähemmistöt

Balkanin kansat

Albanialaiset

Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston (MGK) vuonna 2008 laatimassa raportissa arvioitiin, että Turkissa asuu noin 1,3 miljoonaa albanialaista syntyperää olevaa ihmistä, joista yli 500 000 tunnustaa syntyperänsä, kielensä ja kulttuurinsa. Muiden arvioiden mukaan Turkissa asuu kuitenkin jopa 5 miljoonaa ihmistä, joilla on albanialaista syntyperää tai -taustaa.

Tutkijat kuitenkin hylkäävät nämä Turkin hallituksen olettamukset ja selittävät, että ne ovat perusteettomia.Malli:Qn

Bosniakit

Nykyään bosniakkien olemassaolo maassa on ilmeistä kaikkialla. Kaupungeissa, kuten Istanbulissa, Eskişehirissä, Ankarassa, Izmirissä tai Adanassa, voi helposti löytää kaupunginosia, katuja, kauppoja tai ravintoloita, joiden nimet ovat esimerkiksi Bosna, Yenibosna, Mostar tai Novi Pazar. On kuitenkin erittäin vaikea arvioida, kuinka monta bosnialaista asuu tässä maassa. Jotkut bosnialaistutkijat uskovat, että Turkissa asuu noin neljä miljoonaa bosniakkia. Turkkilaiset poliitikot ovat tietoisia Turkissa asuvien bosniakkien suuresta määrästä, ja tähän viitaten Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoğlu sanoi vuonna 2010: "Turkissa asuu enemmän bosniakkeja kuin Bosniassa".

Bulgarialaiset

Bulgarialaisiksi identifioituviin ihmisiin kuuluu suuri osa pomakilaisista ja pieni osa ortodoksisista bulgarialaisista. Ethnologuen mukaan tällä hetkellä 300 000 Euroopan Turkissa asuvaa pomakkia puhuu äidinkielenään bulgariaa. Turkissa asuvien turkkilaisiksi muuttuneiden pomakkien ohella on hyvin vaikea arvioida pomakkien määrää, koska he ovat sulautuneet turkkilaiseen yhteiskuntaan ja usein kielellisesti ja kulttuurisesti dissimiloituneet. Milliyetin ja Turkish Daily Newsin raporttien mukaan maassa asuvien pomakkien ja turkistuneiden pomakkien määrä on noin 600 000. Bulgarian ulkoministeriön mukaan Turkin bulgarialaisessa ortodoksikristillisessä yhteisössä on 500 jäsentä.

Kreikkalaiset

Kreikkalaiset ovat kreikkalaisia ja kreikkaa puhuvia itäisiä ortodoksikristittyjä, jotka asuvat enimmäkseen Istanbulissa ja sen alueella sijaitsevilla ruhtinassaarilla sekä Dardanellien läntisen suuaukon kahdella saarella: Imbros ja Tenedos (turkiksi Gökçeada ja Bozcaada). Osa kreikkaa puhuvista bysanttilaiskristityistä on sulautunut niihin viimeisen tuhannen vuoden aikana.

He ovat jäänteitä niistä arviolta 200 000 kreikkalaisesta, jotka saivat Lausannen sopimuksen määräysten nojalla jäädä Turkkiin vuoden 1923 väestövaihdon jälkeen, jossa noin 1,5 miljoonaa kreikkalaista siirrettiin väkisin Anatoliasta ja Itä-Trakiasta ja puoli miljoonaa turkkilaista koko Kreikasta Länsi-Trakiaa lukuun ottamatta. Vuosien vainon (esimerkiksi Varlık Vergisi ja Istanbulin pogromi) jälkeen etnisten kreikkalaisten maastamuutto Istanbulin alueelta kiihtyi huomattavasti, ja ennen hyökkäystä 119 822 henkilön vahvuinen kreikkalaisvähemmistö väheni vuoteen 1978 mennessä noin 7 000:een. Turkin ulkoministeriön vuonna 2008 julkaisemien lukujen mukaan kreikkalaista syntyperää olevien Turkin kansalaisten nykyinen määrä on noin 3 000-4 000. Milliyetin mukaan Turkissa on 15 000 kreikkalaista, kun taas Human Rights Watchin mukaan Turkin kreikkalaisväestön määräksi arvioitiin 2 500 vuonna 2006. Saman lähteen mukaan Turkin kreikkalaisväestö oli romahtamassa, koska yhteisö oli tuolloin jo aivan liian pieni ylläpitääkseen itseään demografisesti, mikä johtui maastamuutosta, syntyvyyttä paljon suuremmasta kuolleisuudesta ja jatkuvasta syrjinnästä. Viime vuosina, erityisesti Kreikan talouskriisin jälkeen, suuntaus on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi. Muutamasta sadasta yli tuhanteen kreikkalaista muuttaa nyt vuosittain Turkkiin työn tai koulutuksen perässä.

Kristityt kreikkalaiset joutuivat muuttamaan. Nykyään Turkissa asuu muslimikreikkalaisia. He asuvat Trabzonin ja Rizen kaupungeissa. Pontikankreikkalaiset ovat kreikkalaista syntyperää ja puhuvat pontikankreikan murretta, joka on kreikan vakiokielen erillinen muoto, joka Pontuksen syrjäisen sijainnin vuoksi on kehittynyt kielellisesti eri tavalla kuin muu kreikkalainen kieli. Pontuksen kreikkalaiset asuivat Pontuksen (nykypäivän Koillis-Turkki), Georgian ja Itä-Anatolian alueella jatkuvasti ainakin vuodesta 700 eaa. vuoteen 1922 asti.

Vuodesta 1924 lähtien Turkin kreikkalaisvähemmistön asema on ollut epäselvä. Hallitus aloitti 1930-luvulta alkaen sortopolitiikan, joka pakotti monet kreikkalaiset siirtymään maasta. Esimerkkeinä voidaan mainita toisen maailmansodan aikana ei-muslimeista värvätyt työpataljoonat sekä samoihin aikoihin pääosin ei-muslimeilta peritty omaisuusvero. Ne johtivat monien kreikkalaisten taloudelliseen tuhoon ja kuolemaan. Maastapako sai lisää vauhtia syyskuun 1955 Istanbulin pogromista, jonka seurauksena tuhannet kreikkalaiset pakenivat kaupungista ja jonka seurauksena kristittyjen kreikkalaisten määrä väheni vuoteen 1978 mennessä noin 7 000:een ja vuoteen 2006 mennessä noin 2 500:aan, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuoden 2008 jälkeen.

Serbit

Vuoden 1965 väestönlaskennassa 6599 Turkin kansalaista puhui serbiaa äidinkielenään ja 58 802 muuta puhui serbiaa toisena kielenä.

Kaukasuksen kansat

Abhasia

Abhasit eli abhasit (abhasiksi: Аҧсуа, Apswa; georgiksi: აფხაზები [ɑpʰxɑzɛbi]) ovat Luoteis-Kaukasian etninen ryhmä, joka asuu pääasiassa Mustanmeren rannikolla sijaitsevalla kiistanalaisella alueella Abhasiassa. Turkissa asuu suuri abhasien diasporaväestö, jonka juuret ovat 1800-luvun lopun väestöliikkeissä Kaukasukselta. Monet abhasit asuvat myös muualla entisen Neuvostoliiton alueella, erityisesti Venäjällä ja Ukrainassa.

Armenialaiset

Armenialaiset ovat alkuperäiskansa Armenian ylängöllä, joka vastaa nykypäivän Turkin itäistä puoliskoa, Armenian tasavaltaa, Etelä-Georgiaa, läntistä Azerbaidžania ja Luoteis-Irania. Vaikka vuonna 1880 sanan Armenia käyttö kiellettiin Turkin lehdistössä, koulukirjoissa ja valtion laitoksissa, ja sittemmin se korvattiin sanoilla kuten Itä-Anatolia tai Pohjois-Kurdistan, armenialaiset olivat säilyttäneet suuren osan kulttuuristaan ja perinnöstään. Turkin armenialaisväestö väheni huomattavasti Hamidianin joukkomurhien ja erityisesti armenialaisten kansanmurhan jälkeen, jolloin yli puolitoista miljoonaa armenialaista, käytännössä koko Anatolian armenialaisväestö, murhattiin. Ennen kansanmurhaa vuonna 1914 Turkin armenialaisväestön määrä oli noin 1 914 620. Osmanien valtakunnan armenialaisella yhteisöllä oli ennen armenialaisten kansanmurhaa arviolta 2 300 kirkkoa ja 700 koulua (joissa oli 82 000 oppilasta). Tähän lukuun eivät sisälly protestanttisiin ja katolisiin armenialaisseurakuntiin kuuluvat kirkot ja koulut, sillä vain Istanbulin armenialaisen patriarkaatin ja apostolisen kirkon lainkäyttövaltaan kuuluvat kirkot ja koulut laskettiin mukaan. Armenialaisten kansanmurhan jälkeen Turkkiin jäi kuitenkin arviolta 200 000 armenialaista. Nykyään Turkissa on arviolta 40 000-70 000 armenialaista, Hamshenit pois lukien.

Armenialaiset joutuivat Turkin tasavallan aikana monien sellaisten politiikkojen kohteeksi, joilla pyrittiin hävittämään armenialainen kulttuuriperintö, kuten sukunimien turkistaminen, islamisointi, maantieteellisten nimien muuttaminen, omaisuuden takavarikointi, eläinten nimien muuttaminen, armenialaisten historiallisten henkilöiden nimien muuttaminen (esimerkiksi tunnetun Balyan-suvun nimi piilotettiin Baliani-nimisen italialaisperheen alle) sekä armenialaisten historiallisten tapahtumien muuttaminen ja vääristely.

Armenialaiset ovat nykyään keskittyneet lähinnä Istanbulin ympärille. Armenialaiset tukevat omia sanomalehtiä ja kouluja. Suurin osa kuuluu armenialaiseen apostoliseen uskontokuntaan, ja armenialaisia katolilaisia ja armenialaisia evankelisia on paljon vähemmän. Yhteisössä toimii tällä hetkellä 34,^{[tarvitsee selittää]} 18 koulua ja 2 sairaalaa.

Tšetšeenit ja ingušit

Turkissa asuvat tšetšeenit ovat tšetšeenisyntyisiä Turkin kansalaisia ja Turkissa asuvia tšetšeenipakolaisia. Tšetšeenit ja ingušit asuvat Istanbulin, Kahramanmaraşin, Mardinin, Sivasin ja Muşin maakunnissa. ^[]

Tšerkassit

Milliyetin mukaan Turkissa on noin 2,5 miljoonaa sirkassialaista. Tällaisilla oletuksilla ei kuitenkaan ole pohjaa. Tutkijoiden ja EU:n mukaan Turkissa on kolmesta viiteen miljoonaa tšerkessiä. Myös läheisesti sukua olevat etniset ryhmät abasiinit (10 000) ja abhasialaiset (39 000) lasketaan sirkassijoiksi. Sirkassit ovat kaukasialainen siirtolaiskansa; valtaosa heistä on assimiloitunut, ja vain 20 prosenttia puhuu edelleen sirkassiaksia. Turkissa he ovat yleensä sunnimuslimeja (hanafi-muslimeja).

Dagestanin kansat

Turkissa on useita Dagestanista kotoisin olevia etnisiä ryhmiä. Dagestanilaiset asuvat kylissä Balıkesirin ja Tokatin maakunnissa ja myös hajallaan muualla maassa. Heidän enemmistönsä on nogaita; muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat lezginit ja avarit. Myös kumyykeja esiintyy. ^[]

Georgialaiset

Milliyet-sanomalehden mukaan Turkissa on noin miljoona georgialaista syntyperää olevaa ihmistä. Turkissa asuvat georgialaiset ovat enimmäkseen Hanafi-madh'habin sunnimuslimeja. Maahanmuuttajataustaisia georgialaisia kutsutaan "chvenebureiksi", mutta myös alkuperäiset muslimigeorgialaiset käyttävät tätä termiä. Muslimi-georgialaiset muodostavat enemmistön Artvinin maakunnan osissa Çoruh-joen itäpuolella. Turkissa hajallaan olevia georgialaista alkuperää olevia muslimimaahanmuuttajaryhmiä kutsutaan chvenebureiksi. Pienin georgialaisryhmä ovat Istanbulissa asuvat katolilaiset.

Laz

Suurin osa lazeista asuu nykyään Turkissa, mutta laz-vähemmistöllä ei ole Turkissa virallista asemaa. Heidän lukumääräkseen arvioidaan nykyään 2 250 000. Lazit ovat sunnimuslimeja. Vain vähemmistö puhuu kaksikielisesti turkkia ja kotimaista laz-kieltään, joka kuuluu Etelä-Kaukasian ryhmään. Laz-kielen puhujien määrä on vähenemässä, ja se rajoittuu nykyään lähinnä Rizen ja Artvinin alueille. Historiallinen termi Lazistan - joka aiemmin viittasi Mustanmeren rannalla sijaitsevaan kapeaan maa-alueeseen, jota asuttivat lazit sekä useat muut etniset ryhmät - on kielletty virallisesta käytöstä ja korvattu termillä Doğu Karadeniz (joka sisältää myös Trabzonin). Vuosien 1877-1878 venäläis-turkkilaisen sodan aikana Venäjän muslimiväestö sota-alueiden läheisyydessä joutui etnisen puhdistuksen kohteeksi; monet Batumin alueella asuneista lazeista pakenivat Osmanien valtakuntaan ja asettuivat asumaan Mustanmeren etelärannikolle Samsunin itäpuolelle.

Keski-Aasian kansat

Turkki otti vastaan pakolaisia Pakistanissa asuvien kazakstanilaisten, turkmeenien, kirgiisien ja uzbekkien joukosta, joita oli alun perin 3 800 Afganistanista Neuvostoliiton ja Afganistanin sodan aikana. Kayseri, Van, Amasva, Cicekdag, Gaziantep, Tokat, Urfa ja Serinvol ottivat Adanan kautta vastaan pakistanilaisia kazakstanilaisia, turkmeenilaisia, kirgiisejä ja uzbekkipakolaisia, joita oli 3 800 UNHCR:n avustuksella.

Kazakstanilaiset

Zeytinburnu-Istanbulissa asuu noin 30 000 kazakstanilaista. Tiedetään, että kazakstanilaisia asuu myös muualla Turkissa, esimerkiksi Manisassa ja Konyassa. Vuosina 1969 ja 1954 kazakit muuttivat Anatolian Salihlin, Develin ja Altayn alueille. Turkista tuli pakolaiskasakkojen koti. Kazakstanin turkkilaisten säätiö (Kazak Türkleri Vakfı) on Turkissa asuvien kazakstanilaisten järjestö. Turkissa olevat kazakit tulivat Pakistanin ja Afganistanin kautta. Kazak Kültür Derneği (Kazakh Culture Associration) on kazakstanilainen diasporajärjestö Turkissa.

Kirgisia

Turkin Van-järven alueella asuu Afganistanista tulleita kirgisialaispakolaisia. Turkista tuli määränpää Kirgisian pakolaisille Neuvostoliiton ja Afganistanin sodan vuoksi Afganistanin Wakhanin alueelta 500 jäi eivätkä lähteneet muiden mukana Turkkiin. Kirgisian ystävyys- ja kulttuuriseura (Кыргызстан Достук жана Маданият Коому) (Kırgızistan Kültür ve Dostluk Derneği Resmi Sitesi) on kirgisialainen diasporaorganisaatio Turkissa.

Heidät siirrettiin vuonna 1982 Pakistanista, jonne he olivat hakeutuneet pakolaisiksi Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin vuoden 1979 lopulla. Heidän alkuperäinen kotinsa sijaitsi Wakhanin käytävän itäpäässä, Pamirien vuoristossa, Kiinan rajalla. Ei tiedetä, kuinka monta kirgiisiä asuu edelleen Vanissa ja kuinka moni on muuttanut muualle Turkkiin.

Turkmenistan

Turkissa on vain 1 500 etnistä turkmeenia.

Tadžikistan

Turkissa on vain 1 000 etnistä tadžikkia.

Uzbekistanilaiset

Turkissa asuu 45 000 uzbekkia. Konyan pohjoispuolella sijaitsevaan Bogrudelikiin asettui 1800-luvulla tataaribukarkeja. Vuonna 1981 Pakistanissa asuneet afganistanilaiset Turkestanin pakolaiset muuttivat Turkkiin ja liittyivät olemassa oleviin Kayserin, Izmirin, Ankaran ja Zeytinburnun yhteisöihin. Turkissa asuvat uzbekit ovat luoneet yhteyksiä saudiarabialaisiin uzbekkeihin.

Uiguurit

Turkissa asuu 50 000 uiguuria. Turkissa asuu uiguurien yhteisö. Kayseri vastaanotti YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kautta Pakistanista vuosina 1966-1967 lähes 360 uiguuria. Turkissa asuvalla uiguurien diasporalla oli Saudi-Arabiassa, Afganistanissa, Intiassa ja Pakistanissa asuvien uiguurien joukossa useita perheenjäseniä, jotka jäivät sinne, kun taas YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu ja Turkin hallitus antoivat Kayserin vastaanottaa 75 uiguuria vuonna 1967 ja 230 uiguuria vuonna 1965 sekä useita vuonna 1964 Alptekinin ja Bughran johdolla. Emme koskaan kutsu toisiamme uiguuriksi, vaan kutsumme itseämme vain itäturkestaneiksi, kašgarliksi, turpanlikiksi tai jopa turkkilaisiksi. - joidenkin Turkissa syntyneiden uiguurien mukaan.

Istanbulissa asuu uiguurien yhteisö. Istanbulin uiguurit käyttävät Tuzlan ja Zeytinburnun moskeijoita. Hurskaus on tyypillistä Turkissa asuvien uiguurien keskuudessa.

Istanbulin Küçükçekmecen, Sefaköyn ja Zeytinburnun kaupunginosissa asuu uiguuriyhteisöjä. Eastern Turkistan Education and Solidarity Association sijaitsee Turkissa. Itä-Turkistanin koulutusyhdistyksen Abdurahmon Abdulahad tuki uzbekkiläisiä islamisteja, jotka osoittivat mieltään Venäjää ja Islam Karimovin Uzbekistanin hallitusta vastaan. Uiguurit työskentelevät Küçükçekmecen ja Zeytinburnun ravintoloissa. Itä-Turkistanin maahanmuuttajayhdistys, Itä-Turkistanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistys ja Itä-Turkistanin koulutus- ja solidaarisuusyhdistys ovat turkkilaisia uiguurien diasporaorganisaatioita.

turkkilaiset kansat

Azerbaidžanilaiset

On vaikea määritellä, kuinka monta etnistä azeria asuu tällä hetkellä Turkissa, koska etnisyys on tässä maassa melko häilyvä käsite. ja Looklex Encyclopaedian mukaan Azerbaidžanin väestön osuus Turkin väestöstä on 800 000. Turkissa asuvista azereista jopa 300 000 on Azerbaidžanin kansalaisia. Itä-Anatolian alueella azereista käytetään joskus nimitystä acem (ks. Ajam) tai tat. He ovat tällä hetkellä suurin etninen ryhmä Iğdırin kaupungissa ja toiseksi suurin etninen ryhmä Karsissa.

Krimin tataarit

Ennen 1900-lukua Krimin tataarit olivat muuttaneet Krimiltä Turkkiin kolmessa aallossa: Ensimmäisen kerran Krimin liittämisen jälkeen vuonna 1783, toisen kerran Krimin sodan jälkeen vuosina 1853-56 ja kolmannen kerran Venäjän ja Turkin sodan jälkeen vuosina 1877-78. Krimin tataarien virallinen määrä^[] on 150 000 (Eskişehirin keskustassa), mutta todellinen väkiluku (koko Turkissa) saattaa olla muutama miljoona. He asuvat enimmäkseen Eskişehirin maakunnassa ja Kazan-Ankarassa.

Karachay

Karachay-kansa asuu kylissä, jotka ovat keskittyneet Konyaan ja Eskişehiriin.

Meskhetian turkkilaiset

Turkissa on meskhetian turkkilaisten (ahiska-turkkilaisten) yhteisö.

Iranin kansat

Abdal

Paimentolais- ja puolipaimentolaiskiertolaisryhmiä, joita esiintyy pääasiassa Keski- ja Länsi-Anatoliassa. He puhuvat omaa argotiaan ja noudattavat alevi-uskoa.

Afgaanit

Afgaanit ovat yksi suurimmista laittomien maahanmuuttajien ryhmistä Turkissa. Vuosina 2003-2007 pidätettyjen afganistanilaisten määrä oli merkittävä, ja tilastot lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna. Useimmat heistä olivat paenneet Afganistanin sotaa. Vuonna 2005 Afganistanista tulleita pakolaisia oli 300, ja heidän osuutensa Turkin rekisteröidyistä maahanmuuttajista oli huomattava. Suurin osa heistä oli hajaantunut satelliittikaupunkeihin, joista Van ja Ağrı olivat tarkimmat paikat. Seuraavina vuosina afganistanilaisten määrä lisääntyi huomattavasti Turkissa, ja se oli toiseksi suurin Irakista tulleiden maahanmuuttajien jälkeen; vuonna 2009 Irakista ja Afganistanista tulleiden ryhmään kuului 16 000 ihmistä. Vaikka määrä väheni dramaattisesti 50 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, raportit vahvistivat, että Turkissa asuu ja työskentelee satoja afganistanilaisia. Tammikuussa 2010 afganistanilaiset muodostivat kuudesosan jäljellä olevista 26 000 pakolaisesta ja turvapaikanhakijasta. Vuoden 2011 loppuun mennessä heidän lukumääränsä odotetaan nousevan 10 000:een, mikä tekee heistä suurimman väestönosan ja ohittaa muut ryhmät.

Kurdit

Etniset kurdit ovat Turkin suurin vähemmistö, ja Milliyetin mukaan heidän osuutensa väestöstä on noin 20 prosenttia, CIA:n World Factbookin mukaan 18 prosenttia koko väestöstä eli noin 14 miljoonaa ihmistä ja kurdologi David McDowallin mukaan jopa 23 prosenttia. Toisin kuin turkkilaiset, kurdit puhuvat iranilaista kieltä. Kurdeja asuu eri puolilla Turkkia, mutta useimmat asuvat maan itä- ja kaakkoisosissa, mistä he ovat kotoisin.

1930-luvulla Turkin hallituksen politiikalla pyrittiin väkisin sulauttamaan ja turkistamaan paikalliset kurdit. Vuodesta 1984 lähtien kurdien vastarintaliikkeisiin on kuulunut sekä rauhanomaista poliittista toimintaa kurdien peruskansalaisoikeuksien puolesta Turkissa että väkivaltaisia aseellisia kapinoita erillisen kurdivaltion puolesta.

Ossetialaiset

Ossetialaiset muuttivat Pohjois-Ossetiasta 1800-luvun jälkipuoliskolta, Kaukasian sodan lopusta lähtien. Nykyään suurin osa heistä asuu Ankarassa ja Istanbulissa. Keski- ja Itä-Anatoliassa on 24 osseettikylää. Turkissa asuvat osseetit jaetaan kolmeen pääryhmään maahanmuuttohistorian ja sitä seuranneiden tapahtumien perusteella: Karsissa (Sarıkamış) ja Erzurumissa, Sivasissa, Tokatissa ja Yozgatissa sekä Muşissa ja Bitlisissä asuvat osseetit.

Persialaiset

500 000-650 000.

Zazas

Zazat ovat yhteisö, joka identifioituu etnisiksi kurdeiksi. Heidän kielensä zazaki on kieli, jota puhutaan Itä-Anatoliassa Eufrat- ja Tigrisjokien välissä. Se kuuluu indoeurooppalaisen kieliperheen iranilaisen kielihaaran luoteisiranilaiseen ryhmään. Zazakin kieli on sukua kurdille, persialle ja balōchille. Tarkkaa tietoa zazan puhujien määrästä ei ole tiedossa. Zazan sisäiset lähteet arvioivat zazan puhujien kokonaismääräksi 3-6 miljoonaa.

Euroopan kansat

Britit

Turkissa on ainakin 34 000 brittiä. He ovat pääasiassa Turkin puolisoiden kanssa naimisissa olevia Britannian kansalaisia, maahan paluumuuttaneita brittiturkkilaisia, opiskelijoita ja pitkäaikaisten ulkosuomalaisten perheitä, jotka työskentelevät pääasiassa valkokaulusyrityksissä.

Hollantilainen

Turkissa asuu noin 15 000 hollantilaista.

Saksalaiset

Turkissa asuu yli 50 000 saksalaista, pääasiassa turkkilaisen puolison kanssa naimisissa olevia saksalaisia, työntekijöitä, eläkeläisiä ja pitkäaikaisia turisteja, jotka ostavat kiinteistöjä Turkin rannikolta ja viettävät maassa usein suurimman osan vuodesta. Lisäksi monet turkkilaiset saksalaiset ovat myös palanneet ja asettuneet asumaan, eikä ole harvinaista kuulla turkkilaisten puhuvan saksaa Istanbulin kaduilla.

Levantines

Levantilaisia asuu edelleen Istanbulissa (lähinnä Galatan, Beyoğlun ja Nişantaşın kaupunginosissa), İzmirissä (lähinnä Karşıyakan, Bornovan ja Bucan kaupunginosissa) ja pienemmässä satamakaupungissa Mersinissä, jossa he ovat vaikuttaneet oopperaperin luomiseen ja elvyttämiseen. Nykyisen Turkin levantilaisyhteisön kuuluisia henkilöitä ovat muun muassa Maria Rita Epik, ranskalais-levantilainen Caroline Giraud Koç ja italialais-levantilainen Giovanni Scognamillo. Turkissa asuu noin 35 000 levantilaista.

Tolpat

Turkissa on vain 4 000 etnistä puolalaista, jotka on sulautettu turkkilaiseen pääkulttuuriin^. Maahanmuutto alkoi kuitenkin Puolan-Liettuan kansainyhteisön jakojen aikana. Józef Bem oli yksi ensimmäisistä maahanmuuttajista, ja ruhtinas Adam Jerzy Czartoryski perusti Polonezköyn vuonna 1842. Suurin osa Turkissa asuvista puolalaisista asuu Istanbulin Polonezköyssä.

Venäläiset

Turkissa asuu noin 50 000 venäläistä. Venäläiset alkoivat muuttaa Turkkiin 1990-luvun alkupuoliskolla. Useimmat pakenivat taloudellisia ongelmia, jotka olivat vallalla Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hajoamisen jälkeen. Tänä aikana monet venäläiset maahanmuuttajat solmivat avioliittoja ja sulautuivat turkkilaisiin paikallisiin, mikä johti seka-avioliittojen nopeaan lisääntymiseen. Turkissa toimii venäläinen koulutus-, kulttuuri- ja yhteistyöyhdistys, jonka tavoitteena on levittää venäjän kieltä ja kulttuuria Turkissa sekä edistää yhteisön etuja.

Muut vähemmistöt

Afrikkalaiset

Useita vuosisatoja sitten joukko afrikkalaisia, yleensä Sansibarin kautta Zanjina ja sellaisista paikoista kuin Niger, Saudi-Arabia, Libya, Kenia ja Sudan, tuli ottomaanien valtakuntaan, joka asettui Dalamanin, Menderesin ja Gedizin laaksoihin, Manavgatiin ja Çukurovaan. 1800-luvun İzmirin afrikkalaiset kaupunginosat, kuten Sabırtaşı, Dolapkuyu, Tamaşalık, İkiçeşmelik ja Ballıkuyu, mainitaan aikalaiskirjoituksissa. Balkanilla kukoistaneen ottomaanien valtakunnan orjakaupan vuoksi Montenegrossa sijaitsevassa Ulcinjin rannikkokaupungissa oli oma musta yhteisönsä. Orjakaupan ja yksityisalusten toiminnan seurauksena kerrotaan, että vuoteen 1878 asti Ulcinjissa asui 100 mustaa ihmistä. Osmanien armeija käytti myös arviolta 30 000 mustaa afrikkalaista sotilasta ja ratsumiestä Unkarin retkikuntaansa Itävallan ja Turkin välisessä sodassa vuosina 1716-18.

Arabit

Turkin arabien määrä on 800 000-1 miljoona, ja he asuvat enimmäkseen Syyrian rajan läheisyydessä sijaitsevissa maakunnissa, erityisesti Hatayn alueella, jossa heidän osuutensa väestöstä oli kaksi kolmasosaa vuonna 1939. Viimeaikaiset syyrialaispakolaiset mukaan lukien heidän osuutensa väestöstä on kuitenkin 5,3 prosenttia^[]. Suurin osa heistä on sunnimuslimeja. ^[] On kuitenkin olemassa pieni ryhmä alaviiseja ja toinen ryhmä arabikristittyjä (lähinnä Hatayn maakunnassa), jotka ovat antiokian ortodoksisen kirkon yhteydessä. ^[]

Turkki koki suuren irakilaisvirran vuosina 1988-1991 sekä Iranin ja Irakin sodan että ensimmäisen Persianlahden sodan vuoksi, ja maahan saapui noin 50 000-460 000 irakilaista.

Turkissa asuviin syyrialaisiin kuuluvat Syyriasta Turkkiin muuttaneet sekä heidän jälkeläisensä. Turkissa asuvien syyrialaisten määräksi arvioidaan huhtikuussa 2018 yli 3,58 miljoonaa ihmistä, ja se koostuu pääasiassa Syyrian sisällissodan pakolaisista.

Assyrialaiset

Assyrialaiset olivat aikoinaan suuri etninen vähemmistö Osmanien valtakunnassa, mutta 1900-luvun alun assyrialaisten kansanmurhan jälkeen monet heistä murhattiin, karkotettiin tai päätyivät siirtolaisiksi. Jäljelle jääneet asuvat pieninä määrinä kotiseudullaan Kaakkois-Turkissa (joskin suurempina määrinä kuin muut armenialaisten tai kreikkalaisten kansanmurhissa murhatut ryhmät) ja Istanbulissa. Heitä on noin 30 000.

Juutalaiset

Vähä-Aasiassa on ollut juutalaisyhteisöjä ainakin viidennestä vuosisadasta eKr. lähtien, ja monet Espanjasta karkotetut espanjalaiset ja portugalilaiset juutalaiset tulivat ottomaanien valtakuntaan (mukaan lukien nykyiseen Turkkiin kuuluvat alueet) 1400-luvun lopulla. Huolimatta maastamuutosta 1900-luvulla nykypäivän Turkissa on edelleen pieni, noin 20 000 juutalaisen väestö.

Roma

Milliyetin mukaan romaneja on Turkissa noin 700 000. Sulukule on Euroopan vanhin romaniasutus. Erilaisten turkkilaisten ja muiden kuin turkkilaisten arvioiden mukaan romanien määrä on jopa 4-5 miljoonaa, kun taas erään turkkilaisen lähteen mukaan heitä on vain 0,05 prosenttia Turkin väestöstä (eli noin henkilöä). Ottomaanien romanien jälkeläisiä kutsutaan nykyään Xoraxane-romaneiksi, ja he ovat islaminuskoisia.

Vähäinen ulkomaalainen

Australialaiset

Turkissa on jopa 12 000 australialaista. Heistä valtaosa asuu pääkaupungissa Ankarassa (noin 10 000) ja loput Istanbulissa. Turkissa asuvat australialaiset muodostavat yhden Euroopan ja Aasian suurimmista australialaisten ulkomailla asuvien ryhmistä. Valtaosa Turkissa asuvista Australian kansalaisista on turkkilaisia australialaisia.

Brasilialaiset

Turkissa asuvat brasilialaiset ovat yksi hyvin pienistä brasilialaisyhteisöistä Brasilian ulkopuolella, ja heitä on noin 275. Suurin osa Turkissa asuvista brasilialaisista työskentelee suurlähetystöissä ja/tai konsulaateissa Istanbulissa ja Ankarassa, ja pieni osa työskentelee yksityisissä yrityksissä muissa suurkaupungeissa.

Kanadalaiset

Turkissa asuu yli 1100 kanadalaista, joista suurin osa asuu Ankarassa ja Istanbulissa Kanadan ulkomailla asuvien kanadalaisten rekisteröintijärjestön (ROCA) ja Kanadan suurlähetystön ja konsulaattien mukaan. Turkissa asuvien kanadalaisten määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, ja maa on edelleen yksi nopeimmin kasvavista kohteista ulkomaille suuntaavien kanadalaisten keskuudessa. Kasvavat luvut on yhdistetty siihen, että vuosittain Turkissa vierailevien kanadalaisturistien määrä on noussut huimasti. Vuonna 2009 noin 150 000 kanadalaista oli käynyt Turkissa, mikä on enemmän kuin 39 000 vuonna 1995.

Kiinalainen

Turkissa on pieni kiinalaisyhteisö, joka on enimmäkseen tilapäisiä ulkosuomalaisia. Muutama sata kiinalaista opiskelijaa opiskelee useissa turkkilaisissa yliopistoissa. Turkissa asuu huomattava määrä muslimiuygureita, jotka ovat kotoisin Kiinan Xinjiangin alueelta. Heitä on tullut suuria määriä 1950-luvun alusta lähtien Kiinan luoteisista maakunnista, ja osana Lähi-itään suuntautuvaa muuttoliikettä monet heistä ovat asettuneet asumaan Turkin kaupunkikeskuksiin. Nykyään he ovat liittyneet tehokkaasti paikalliseen talouteen, ja heidän voi nähdä harjoittavan erilaisia kaupankäynnin muotoja.

Filippiiniläiset

Turkissa asui vuonna 2008 5 500 filippiiniläistä filippiiniläisiä ulkomailla asuvien filippiiniläisten toimikunnan ja Ankaran Filippiinien suurlähetystön arvioiden mukaan. Heistä suurin osa on kirjattu kotiapulaisiksi ja "ulkomailla työskenteleviksi työntekijöiksi", jotka työskentelevät diplomaattiyhteisöjen ja turkkilaisten eliittiperheiden kotitalouksissa. Lisäksi kymmenen prosenttia eli noin 500 filippiiniläistä Turkissa on ammattitaitoisia työntekijöitä ja ammattilaisia, jotka työskentelevät insinööreinä, arkkitehteinä, lääkäreinä ja opettajina. Suurin osa filippiiniläisistä asuu Istanbulissa, Ankarassa, Izmirissä, Antalyassa ja lähialueilla.

Intiaanit

Turkin intialaiset ovat pieni, noin 300 hengen yhteisö, johon kuuluu noin 100 perhettä. Useimmat heistä työskentelevät lääkäreinä ja tietokoneinsinööreinä tai monikansallisten yritysten työntekijöinä. Intialla on Turkissa myös pientä liiketoimintaa Reliance Industriesin, Tata Motorsin ja Indoraman edustustojen kautta.

Japanilainen

Turkissa asuu keskikokoinen japanilaisväestö, joka koostuu lähinnä äskettäin Japanista muuttaneista ja heidän Turkissa syntyneistä jälkeläisistään. Syyskuussa 2010 Japanin ulkoministeriö ilmoitti heidän määräkseen 1 430. Suurin osa Turkissa asuvista japanilaisista asuu Ankarassa ja Istanbulissa.

Pakistanilaiset

Pakistanilaisilla Turkissa tarkoitetaan pientä yhteisöä, joka koostuu pääasiassa ulkosuomalaisista ja opiskelijoista. Monet pakistanilaisista opiskelijoista opiskelevat turkkilaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Turkissa on myös suuri määrä pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia talousmuuttajia Pakistanista, jotka aikovat usein siirtyä Euroopan unioniin. Pakistanilla on pysyvä suurlähetystö Ankarassa ja pääkonsulaatti Istanbulissa, jotka pyrkivät palvelemaan yhteisön etuja koko maassa. Turkissa opiskelee noin 800 pakistanilaista opiskelijaa.

Pontuksen alue


Lazin ja Georgian ihmisten sijainti tänään


Perinteiset asutusalueet


Kartta, jossa näkyvät Turkin kurdienemmistöiset alueet.


Turkin kurdiväestön prosenttiosuus alueittain


Turkki Kokonaishedelmällisyysluku maakunnittain (2013). Kurdienemmistöisissä maakunnissa on korkeampi hedelmällisyysluku kuin turkkilaistenemmistöisissä maakunnissa.      4-5      3-4      2-3      1.5-2      1-1.5


Keski-Anatolian kurdien kartta


Kurdi äiti ja lapsi, Van, Turkki. 1973


Zaza-enemmistöiset alueet Turkissa.


Alueet, joilla Turkissa puhutaan zazaa, ja kolme tärkeintä murrealuetta: Tunceli, Palu-Bingöl, Varto ja Siverek (ja diaspora Karsissa, Sarızissa, Aksarayssa ja Tarazissa).


Arabit Turkissa

Uskonnolliset vähemmistöt

Ateistit

Turkissa ateismi on islamin jälkeen suurin ryhmä. Kyselyjen mukaan ateistien osuus on ilmeisesti noussut noin 2 prosentista vuonna 2012 noin 6 prosenttiin vuonna 2016.

Bahá'í

Turkin kaupungit Edirne ja İstanbul ovat tämän uskonnon pyhiä paikkoja. Bahá'í-väestön määrä Turkissa on arviolta 10 000 (2008).

Buddhalaisuus

Noin 72 000 ihmistä.

Kristityt

Kristinuskolla on pitkä historia Anatoliassa, joka on nykyään osa Turkin tasavallan aluetta, ja se on ollut lukuisten kristittyjen apostolien ja pyhimysten, kuten apostoli Paavali Tarsuksen, Timoteuksen, Pyhän Nikolauksen Myran, Pyhän Polykarpoksen Smyrnan ja monien muiden, syntymäpaikka. Kaksi muinaisen Pentarkian viidestä keskuksesta (patriarkaateista) sijaitsi nykyisessä Turkissa: Konstantinopoli (Istanbul) ja Antiokia (Antakya). Kaikki seitsemän ensimmäistä ekumeenista konsiilia, jotka sekä läntiset että itäiset kirkot tunnustavat, pidettiin nykyisen Turkin alueella. Näistä tärkeimpiä on Nikean uskontunnustus, joka julistettiin ensimmäisessä Nikean (İznik) kirkolliskokouksessa vuonna 325, ja se on antanut keskeiset määritelmät nykyiselle kristinuskolle.

Nykyään Turkin kristittyjen määrä on arviolta yli 150 000, joista arviolta 70 000 on armenialaisia ortodokseja, 35 000 roomalaiskatolisia, 17 000 syyrialaisia ortodokseja, 8 000 kaldealaiskatolisia, 3 000-4 000 kreikkalaisia ortodokseja[4], 10 000-18 000 antiokian kreikkalaisia ja pienempiä määriä bulgarialaisia, georgialaisia ja turkkilaisia protestantteja.

Ortodoksiset kristityt

Ortodoksinen kristinusko on pieni vähemmistö Turkissa, ja sen osuus koko väestöstä on huomattavasti alle yhden prosentin kymmenesosa. Istanbulin ja Hatayn maakunnat, joihin Antakya kuuluu, ovat Turkin kristinuskon tärkeimmät keskukset, joissa on suhteellisen tiheä kristittyjen väestö, vaikka ne ovatkin hyvin pieniä vähemmistöjä. Turkin kristinuskon päämuunnos on itäortodoksinen haara, joka keskittyy pääasiassa armenialaiseen apostoliseen ja syyrialais-kreikkalaiseen ortodoksiseen kirkkoon.

Protestantit

Protestanttien osuus Turkin väestöstä on huomattavasti alle yhden prosentin kymmenesosa. Siitä huolimatta Turkissa toimii protestanttisten kirkkojen liitto. Turkin perustuslaki tunnustaa yksilöiden uskonnonvapauden. Armenian protestantit omistavat kolme Istanbulin kirkkoa 1800-luvulta. Marraskuun 4. päivänä 2006 protestanttiseen jumalanpalveluspaikkaan hyökättiin kuudella Molotovin cocktaililla. Turkkilaiset tiedotusvälineet ovat arvostelleet voimakkaasti kristillistä lähetystyötä.

On olemassa etninen turkkilainen protestanttinen kristillinen yhteisö, josta suurin osa on lähtöisin turkkilaisista muslimeista eikä niinkään etnisistä vähemmistöistä.

Roomalaiskatoliset

Katolilaisia on noin 35 000, mikä on 0,05 prosenttia väestöstä. Uskovaiset noudattavat latinalaista, bysanttilaista, armenialaista ja kaldealaista riittiä. Suurin osa latinalaisen riitin katolilaisista on pääasiassa italialais- tai ranskalaistaustaisia levanttilaisia, mutta muutamat ovat etnisiä turkkilaisia (jotka ovat yleensä kääntyneet avioliiton kautta levanttilaisten tai muiden ei-turkkilaisten katolilaisten kanssa). Bysanttilaisen, armenialaisen ja kaldealaisen riitin katolilaiset ovat yleensä kreikkalaisen, armenialaisen ja assyrialaisen vähemmistöryhmän jäseniä. Turkin katoliset ovat keskittyneet Istanbuliin. ^[]

Helmikuussa 2006 katolinen pappi Andrea Santoro, italialainen lähetystyöntekijä, joka oli työskennellyt Turkissa 10 vuotta, ammuttiin kahdesti kirkossaan lähellä Mustaa merta. Hän oli kirjoittanut paaville kirjeen, jossa hän pyysi tätä vierailemaan Turkissa. Paavi Benedictus XVI vieraili Turkissa marraskuussa 2006. Suhteet olivat olleet kivikkoiset sen jälkeen, kun paavi Benedictus XVI oli ilmoittanut vastustavansa Turkin liittymistä Euroopan unioniin. Katolisten piispojen neuvosto tapasi Turkin pääministerin vuonna 2004 keskustellakseen rajoituksista ja vaikeuksista, kuten kiinteistökysymyksistä. Hiljattain, 6. kesäkuuta 2010, Turkin apostolinen kirkkoherra, piispa Luigi Padovese, murhattiin.

Juutalaiset

Vähä-Aasiassa on ollut juutalaisyhteisöjä ainakin viidennestä vuosisadasta eKr. lähtien, ja monet Espanjasta karkotetut espanjalaiset ja portugalilaiset juutalaiset toivotettiin tervetulleiksi Ottomaanien valtakuntaan (johon kuului myös nykyiseen Turkkiin kuuluvia alueita) 1400-luvun lopulla. Huolimatta maastamuutosta 1900-luvulla nykypäivän Turkissa on edelleen pieni juutalaisväestö. Siellä on pieni karaittien juutalaisväestö, jonka määrä on noin 100. Turkin Hakhambashi ei pidä karaiittojuutalaisia juutalaisina.

Muslimit

Alawites

Turkin alaviittien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta vuonna 1970 alaviitteja oli 185 000. Muslimeina heitä ei ole merkitty erikseen sunnalaisista henkilöllisyysrekisteriin. Vuoden 1965 väestönlaskennassa (viimeinen Turkin väestönlaskenta, jossa kysyttiin äidinkieltä) 180 000 ihmistä kolmessa maakunnassa ilmoitti äidinkielekseen arabian. Tähän lukuun sisältyvät kuitenkin myös arabiankieliset sunnit ja kristityt.

Alaviitit puhuvat perinteisesti samaa Levantin arabian murretta kuin Syyrian alaviitit. Arabian kieli on parhaiten säilynyt maaseutuyhteisöissä ja Samandağissa. Nuoremmat ihmiset Çukurovan kaupungeissa ja (vähemmässä määrin) İskenderunissa puhuvat yleensä turkkia. Alawitien puhuma turkki erottuu sekä alaviittien että muiden kuin alaviittien keskuudessa erityisellä aksentillaan ja sanastollaan. Arabian aakkosten osaaminen rajoittuu uskonnollisiin johtajiin ja arabimaissa työskennelleisiin tai opiskelleisiin miehiin.

Alevis

Alevit ovat Turkin suurin uskonnollinen vähemmistö. Tähän ryhmään kuuluu lähes 15-25 prosenttia koko Turkin väestöstä. He ovat pääasiassa turkkilaisia, mutta myös huomattavat kurdi- ja zazaväestöt ovat aleveja.

Twelvers Shia

Turkissa on lähes 3 miljoonaa shiialaisväestön jäsentä, joista suurin osa on azereja. Puoli miljoonaa jaafaria asuu Istanbulissa.

Yazidi

Turkki on jesidien kotiseutualueella Syyrian ja Irakin ohella. Turkin jesidiväestön määräksi arvioitiin noin 22 000 vuonna 1984. Aikaisempia lukuja on vaikea saada ja tarkistaa, mutta joidenkin arvioiden mukaan Turkissa oli 1900-luvun alkuvuosina noin 100 000 jesidiä.

Useimmat jesidit lähtivät maasta ja lähtivät ulkomaille 1980- ja 1990-luvuilla, lähinnä Saksaan ja muihin Euroopan maihin, joista he saivat turvapaikan Turkissa etnisenä ja uskonnollisena vähemmistönä tapahtuneen vainon vuoksi. Heidän asuinpaikkansa sijaitsi Turkin kaakkoisosassa, alueella, jolla käytiin ja käydään voimakkaita PKK:n taisteluita. Nyt Turkissa uskotaan olevan jäljellä muutama sata jesidiä.

Talo, jossa Bahá'í-uskon perustaja Bahá'u'lláh asui, Edirne.


Pyhän Antonius Padovan kirkko Istanbulissa.


Aya Triadan kreikkalais-ortodoksinen kirkko Beyoğlussa, Istanbulissa.


Pyhän Paavalin kirkko Tharsuksessa


Alevi-väestön jakautuminen Turkissa. Punainen = Anatolian alevit (turkkilaiset, kurdit ja zazat). Tummanpunainen = Etelä-Turkin alaviitit (arabit).


Aleviisien osuus Turkissa

Katso myös

Turkin väestötiedot Turkin kielet Maantieteellisten nimien muutokset Turkissa Ihmisoikeudet Turkissa Turkin Kurdistan Länsi-Armenia Turkin vähemmistöt entisessä Osmanien valtakunnassa Mustat ihmiset ottomaanien valtakunnassa Turkkilaiset entisessä Neuvostoliitossa Mustat ihmiset Turkissa

Turkin nationalismi Rasismi Turkissa Turkistuminen Sukunimi Law Armenian vastaiset tunteet Armenian kansanmurha Kreikan kansanmurha Assyrian kansanmurha Dersimin kapina Yörüks