Kesäkuun 21. päivä on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 172. päivä (karkausvuosina 173. päivä). Vuoden loppuun on jäljellä 193 päivää. Useimpina vuosina tämä on kesäpäivänseisauksen päivämäärä pohjoisella pallonpuoliskolla, sillä se on päivä, jolloin on eniten valoisaa aikaa. Eteläisellä pallonpuoliskolla tämä on talvipäivänseisaus, jolloin on vähiten päivänvaloa.
Astronominen syy
Kesäpäivänseisaus on hetki, jolloin Auringon keskimmäinen keskipiste saavuttaa eteläisestä näkökulmasta suurimman pohjoisen deklinaationsa (noin +23,44°) ja näyttäytyy korkeimmalla taivaalla kesäkuussa pohjoisella pallonpuoliskolla. Se on yksi vuoden kahdesta päiväpisteestä (toinen on talvipäivänseisaus), jotka liittyvät Maan akselin kallistukseen ja Maan kiertoliikkeeseen Auringon ympäri.
Päivän pituus ja sijainnin vaikutus
Kesäpäivänseisauksen päivämäärällä on pisin valoisa aika ja lyhin yö pohjoisella pallonpuoliskolla. Päivän pituus vaihtelee huomattavasti leveysasteen mukaan:
- Suomessa päivän pituus on kesäkuun 21. tienoilla tyypillisesti 18–24 tuntia paikasta riippuen; esimerkiksi Helsingissä valoisaa on noin 19 tuntia, kun taas Napapiirin pohjoispuolella alkaa yötön yö ja vielä pohjoisemmassa Aurinko ei laske lainkaan.
- Lähellä päiväntasaajaa päivän ja yön pituudet ovat likimain yhtä pitkät ympäri vuoden.
- Eteläisellä pallonpuoliskolla sama hetki merkkaa vuoden lyhintä päivänvaloa eli talvipäivänseisausta.
Päivämäärän ja ajan vaihtelu
Kesäpäivänseisaus ei aina osu tasan 21. kesäkuuta: se voi sattua myös 20. tai 22. kesäkuuta riippuen vuodesta ja aikavyöhykkeistä. Kalenterimuutokset (esimerkiksi siirtyminen juliankalenterista gregoriaaniseen) ja karkausvuosien lisääminen vaikuttavat siihen, milloin solstisien ajanhetket näkyvät gregoriaanisessa kalenterissa. Solstisi tapahtuu tarkkana kellonaikana (UTC), joten paikallinen päivä voi poiketa UTC-ajasta riippuen.
Kulttuurinen merkitys Suomessa
Kesäkuun puoliväliin sijoittuva aika on monissa maissa merkittävä juhla-aika. Suomessa kesään liittyvin juhla on Juhannus, joka sijoittuu kesäkuun 20. ja 26. päivän välille ja jota vietetään perinteisesti kokkojen, juhannussalkojen ja saariretkien merkeissä. Juhannusaatto on virallinen vapaapäivä ja seuraava päivä, Juhannuspäivä, on myös vapaapäivä. Vaikka Juhannus ei aina osukaan täsmälleen 21. kesäkuuta, sen ajankohta liittyy vahvasti kesän huippuun ja valoisan ajan juhlistamiseen.
Pohjoinen napapiiri ja yötön yö
Napapiirin (noin 66,6° pohjoista leveyttä) yläpuolella kesäkuun puolivälin tietämissä alkaa yötön yö, jolloin Aurinko ei laske lainkaan tiettynä ajanjaksona. Tämä ilmiö tihentyy kohti napaa, missä Aurinko voi pysyä horisontin yläpuolella useita kuukausia (kesällä “kesäaurinko” tai midnight sun).
Yhteenveto
Kesäkuun 21. päivä on monelle merkki kesän huipusta: vuoden pisimmän päivän ja lyhyimmän yön mukana tulevat luonnon ilmiöt, matkailun ja ulkoilun mahdollisuudet sekä kulttuuriset juhlat. Aurinkotieteellisesti kyse on Maan akselin kallistuksen ja kiertoliikkeen yhteisvaikutuksesta, jonka seurauksena päivän pituus vaihtelee suuresti eri leveysasteilla.