Tämä luettelo on epätäydellinen; voit auttaa täydentämällä sitä.

Tämä on luettelo kielistä, jotka käyttävät kirjoitusjärjestelmää lajitteluun.

 

Mitä tarkoitetaan "kieli kirjoitusjärjestelmän mukaan"?

Kirjoitusjärjestelmä tarkoittaa merkkejä ja sääntöjä, joita käytetään kielen kirjalliseen esittämiseen. Kun luetteloidaan kieliä kirjoitusjärjestelmän mukaan, ryhmitellään kielet sen perusteella, mitä kirjain-, merkki- tai tavujärjestelmää ne käyttävät pääasiallisesti kirjoitettaessa. Useilla kielillä voi olla myös historiallisia tai vaihtoehtoisia kirjoitusjärjestelmiä.

Yleisimpiä kirjoitusjärjestelmiä ja niiden kielet

  • Latinalainen aakkosto (Latin): käytössä suurimmassa osassa Eurooppaa, monissa Afrikan ja Aasian kielissä sekä monissa maailman kielissä laajemmassa merkityksessä. Esimerkiksi: englanti, suomi, ruotsi, saksa, ranska, espanja, portugali, itali a, turkki, vietnam, indoneesia, malaiji, tsetuuni kieliryhmät ja monet muut.
  • Kyrillinen aakkosto (Cyrillic): itäisen Euroopan ja Keski-Aasian kielissä. Esimerkiksi: venäjä, ukraina, valkovenäjä, bulgaria, serbia (toisinaan myös latinalaista käytetään), kazakki (siirtyy osittain latinalaiseen), kyrgiz.
  • Arabialainen kirjoitus (Arabic script): käytetään monissa semitisissa ja ei-semitistisissa kielissä. Esimerkiksi: arabia, persia (farsi), urdu, pashto, kurdi (Sorani), sindhi, usbekki (joillain alueilla), ujguri, jawi-muunnelma malaijille.
  • Devanagari: alueellinen intialainen kirjoitusjärjestelmä. Esimerkiksi: hindi, marathi, nepalin kieli, konkani, sanskriti, maithili.
  • Kiinalaiset merkit (Han / Hanzi / Kanji): käytössä mandariinikiinassa, kantonissa ja muissa kiinalaisissa kielissä; japanissa osana järjestelmää (kanji) yhdessä kana-merkistön kanssa; vietnamissa historiallisesti (Chữ Nôm). Kiinan merkit ovat morfologisia/ideografisia, eivät fonemisia aakkostoja.
  • Japani: kanji + kana: kombinaatio kiinalaisista merkeistä (kanji) ja kahdesta tavu- eli sylabaarisesta järjestelmästä hiragana ja katakana. Japanissa sekä kanji että kana toimivat yhdessä kirjoitusjärjestelmänä.
  • Hangul: Korean oma foneminen aakkosto (koreassa Etelä- ja Pohjois-Koreassa käytössä). Historisesti käytettiin myös Hanja-merkkien yhteydessä.
  • Thai ja lao: thain ja laon kielissä omat brahmityyppiset aakkostot (Thai, Lao).
  • Khmer (khmeriläinen): Kambodžassa käytetty kirjoitusjärjestelmä (pisin aakkostoperinne jatkuvassa käytössä).
  • Burmese / Myanmar: Myanmarin virallisille kielille (mm. burma) käytetty kirjoitusjärjestelmä.
  • Tibetin kirjoitus: tibetinkieliset kielet käyttävät omaa brahmityyppistä kirjoitusjärjestelmää.
  • Mongolian perinteinen kirjoitus: pystysuora mongolialainen kirjoitus (historisesti ja nykyisin symbolisesti); nyky-Mongoliassa käytetään myös kyrillistä aakkostoa.
  • Georgian: Georgia käyttää omaa ainutlaatuista aakkostoa (Mkhedruli).
  • Kreikan aakkosto: kreikka käyttää omaa aakkostoa, jolla on pitkä historia.
  • Hepran kirjoitus (Hebrew): heprea ja joissain juutalaisissa yhteisöissä käytettävät kirjakielet.
  • Armenian aakkosto: armenialainen kirjoitusjärjestelmä (itsepäisesti Armeniassa käytössä).
  • Ethiopic / Ge'ez: etiopialaiset kirjoitukset kuten amharassa, tigrinyassa ja ge'ezin liturgisissa teksteissä.
  • Khmer, Lao ja muut kaakkoisaasialaiset järjestelmät: esim. khmer, lao, tai kieliin liittyvät järjestelmät.
  • Cherokee ja muut silabaarit tai silabaarityyppiset järjestelmät: Cherokee-silabografia, kanadan alkuperäiskansojen sylabaarit (Inuktitut ja muut alueelliset sylabaarit).
  • Kanadan inuiittien ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen sylabaariset järjestelmät: käytössä tietyissä alueellisissa kielissä (esim. Canadian Aboriginal Syllabics).
  • Kirjoitusjärjestelmät, joilla on laaja historiallinen käyttö: esim. latinalainen ja arabialainen aakkosto, joita on sovellettu lukuisissa kielissä eri aikoina.

Huomioita ja erityistapaukset

  • Kielet, joilla on useita kirjoitusjärjestelmiä: jotkin kielet käyttävät samanaikaisesti tai eri aikoina eri järjestelmiä. Esimerkiksi serbia voidaan kirjoittaa latinalaisin tai kyrillisin kirjaimin; tšetšeenin, kazakin ja usbekin kaltaiset kielet ovat kokeneet siirtymiä kyrillisestä latinalaiseen tai päinvastoin.
  • Historiallinen käyttö: monet nykyiset kirjoitusjärjestelmät ovat korvanneet vanhempia järjestelmiä (esim. vietnamin siirtyminen latinalaiseen aakkostoon) tai käyttivät rinnakkain eri merkistöjä (esim. japanin kanji ja kana).
  • Translitteraatio vs. alkuperäinen kirjoitus: usein latinalainen translitteraatio on käytössä kansainvälisissä yhteyksissä, mutta se ei korvaa alkuperäistä kirjoitusjärjestelmää eikä ole aina yksikäsitteinen kieliopillisesti tai äänteellisesti.
  • Järjestyssäännöt ja lajittelu: sanojen lajittelussa (aakkosjärjestykseen asettaminen) otetaan huomioon kielikohtaiset säännöt: diakriittimerkit, monimerkkiset äänneyksiköt (esim. espanjan "ch" historiallisesti yhtenä yksikkönä), isot/pienet kirjaimet ja erikoismerkit vaikuttavat usein lajitteluun.
  • Unicode ja tekniset näkökohdat: tietokoneissa eri kirjoitusjärjestelmien tuki perustuu usein Unicode-standardiin. Joissain tapauksissa näkyvyys tai muotoilu voi vaihdella fontin tai järjestelmän mukaan.

Kuinka voit auttaa täydentämään luetteloa

Jos haluat täydentää tätä luetteloa, huomioi seuraavat vinkit:

  • Lisää kieli ja sen pääasiallinen kirjoitusjärjestelmä (esim. "Suomi — latinalainen aakkosto").
  • Mainitse vaihtoehtoiset tai historialliset kirjoitusjärjestelmät, jos sellaisia on (esim. "Vietnam — nykyisin latinalainen; historiallisesti Chữ Nôm").
  • Anna luotettava lähde tai viite aina kun mahdollista (kirjallisuus, viralliset kieliviranomaiset, ISO/UN-dokumentit tai akateemiset julkaisut).
  • Vältä päällekkäisyyksiä ja merkitse selkeästi kielimuodot, murteet tai variantit, jos tarvitaan.

Tämä luettelo ei ole kattava. Kirjoitusjärjestelmien maailma on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä: uusia standardeja otetaan käyttöön, vanhoja muokataan ja kieliyhteisöillä voi olla erilaisia käytäntöjä. Voit auttaa täydentämällä ja tarkentamalla tietoja paikallisten ja akateemisten lähteiden mukaisesti.