Tämä luettelo on epätäydellinen; voit auttaa täydentämällä sitä.
Tämä on osittainen luettelo luonnollisista kielistä aakkosjärjestyksessä.
Tarkoitus ja kattavuus
Tämän luettelon tarkoituksena on tarjota helppolukuinen ja järjestetty kuvaus luonnollisista kielistä. Luonnollisilla kielillä tarkoitetaan ihmisten keskuudessa syntyneitä ja kehittyneitä kieliä, joita on käytetty tai käytetään viestintään ilman tietoista keinotekoista suunnittelua (toisin kuin konstruktio- eli keinotekoiset kielet).
Luettelo voi sisältää:
- elossa olevat kielet (nykyisin aktiivisesti puhuttu tai kirjoitettu),
- uusiin elvytettäviin kieliin lukeutuvat tapaukset (esim. kielten elvytyshankkeet),
- historialliset ja kuolleet kielet, joista on olemassa riittävästi dokumentaatiota.
Sisällyttämiskriteerit
Kun lisäät kieltä luetteloon, huomioi seuraavat seikat:
- Tunnistettavuus: Kielellä tulee olla nimi ja jokin lähde, joka todistaa sen olemassaolon (esim. kielitieteellinen julkaisu, sanasto, historiallinen lähde tai luotettava tietokanta).
- Aiheellisuus: Luettelo ei pyri kattamaan jokaista pientä murretta erikseen, ellei murre ole erotettavissa omaksi kielekseen tai sillä ole merkittävää dokumentaatiota.
- Poissuljetaan: selkeästi keinotekoiset kielet (esim. tietyt fiktiiviset kielet tai täysin suunnitellut konstruoidut kielet) eivät kuulu tähän luetteloon.
Merkintätapa ja tiedot
Suosittelemme seuraavaa yhden kielen perusmerkintää luettelossa tai artikkelin tietorivissä:
- Nimi suomeksi (ja tarvittaessa kielen oma nimi),
- ISO-koodi(t) (esim. ISO 639-1/639-2/639-3),
- kielen kantakieli tai kieliperhe (esim. indoeurooppalainen, uralilainen),
- käyttöalue / pääasialliset maat tai alueet,
- noin arvioitu määrä puhujia (mainitse lähde tai arviointivuosi),
- käytetty aakkosto tai kirjoitusjärjestelmä(t),
- lyhyt kommentti, esim. status (virallinen kieli, uhanalainen, elossa/kuollut).
Aakkostaminen ja järjestys
Luettelo on järjestetty aakkosjärjestykseen. Käytännössä aakkostaminen noudattaa suomen kielen järjestystä (a–z, å, ä, ö). Huomioi seuraavat käytännöt:
- Erikoismerkit ja diakriittimerkit käsitellään usein niiden perusmuotojen mukaisesti (esim. é käsitellään e:nä), ellei kyseessä ole itsenäinen kirjain suomen tai kielen oman aakkoston mukaan.
- Kaksiosaiset nimet sijoitetaan niiden alkuosan mukaan (esim. "zhongwen, Kiinan kieli" kirjataan z-kirjaimeen), ja artikkelit tai epäsuorat määritykset jätetään huomiotta järjestyksessä.
- Jos kielellä on sekä suomenkielinen että oman kielensä muoto yleisesti käytössä, voi listauksessa näyttää molemmat selkeyden vuoksi.
Diatyyppiset huomautukset: murteet vs. kielet
Monilla alueilla kielen ja murteen raja on liukuva. Tässä muutama suositus:
- Jos murre on selkeästi osa suurempaa kielen ryhmää eikä sillä ole erillistä standardoitua kirjallisuutta tai tunnustettua kielistatusta, se voidaan mainita kielen sisäisenä murrealueena, ei erillisenä merkintänä.
- Jos murre on dokumentoitu ja sillä on esimerkiksi oma ISO-koodi tai se tunnustetaan omaksi kielekseen kielitieteellisessä kirjallisuudessa, se voidaan sisällyttää omana kohteenaan.
Toimintaohjeet muokkaajalle
- Lisää aina lähde tai viite, joka tukee kielen tietoja (esim. kielitieteellinen tutkimus, kansainvälinen kielirekisteri, väestölaskenta).
- Noudata yhdenmukaista merkintätapaa; käytä samaa muotoa ISO-koodeille, puhujamäärille ja kirjoitusjärjestelmän kuvauksille.
- Merkkaa uudet tai kiistanalaiset tiedot kommentilla tai lähdeviitteellä, jotta muut voivat tarkistaa ne.
Esimerkkejä muotoilusta (valikoituja kieliä)
- afrikaans — af, indoeurooppalainen (germaaninen), Etelä-Afrikka, n. 7 miljoonaa puhujaa, latinalainen aakkosto.
- arabi — ar, afroaasialainen (semiläinen), Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, useita satoja miljoonia puhujia, arabialainen kirjoitusjärjestelmä, useita standardeja ja paikallisia muotoja.
- suomi — fi, uralilainen, Suomi, n. 5–6 miljoonaa puhujaa, latinalainen aakkosto, virallinen kieli Suomessa.
- latina — la, indoeurooppalainen, historiallinen kieli, laajasti dokumentoitu mutta ei äidinkielenä puhuttava (paitsi revivalkäytössä joissain yhteyksissä), latinalainen kirjoitusjärjestelmä.
Lähteet ja lisätieto
Kun täydennät luetteloa, voit käyttää tunnettuja kielitieteen lähteitä ja tietokantoja kuten Ethnologue, Glottolog, UNESCO:n kieliluokitukset sekä kansalliset väestölaskentatilastot. Mainitse käyttämäsi lähteet selkeästi kunkin lisäyksen yhteydessä.
Yhteistyöhön liittyvät huomioita
Tämä luettelo on yhteisön työtä. Jos huomaat päällekkäisyyksiä, vanhentuneita tietoja tai virheitä, korjaa tiedot lähteitä siteeraten tai poista virheelliset merkinnät ja selitä muutos muokkaushistoriassa. Pidä muokkaukset selkeinä ja keskustele laajemmista muutoksista asianmukaisissa keskustelusivuissa tai muokkaajayhteisössä.
Kiitos avustasi tämän kattavan ja luotettavan tuotteen kehittämisessä!