Tällä sivulla luetellaan maailman kansalliset hallitsijat. He ovat valtionpäämiehiä ja hallitusten päämiehiä. Joissakin maissa sama henkilö hoitaa molemmat tehtävät, toisissa tehtävät ovat erikseen. Joissakin tapauksissa mukana ovat myös tosiasialliset johtajat, joilla ei ole kumpaakaan näistä muodollisista viroista, tai pääministereitä, joiden asema ei tietyssä valtiosääntöjärjestelmässä ole varsinainen hallituksen päämies (esimerkiksi järjestelmissä, joissa presidentti on sekä valtion- että hallituksen päämies).

Perusluettelossa on 195 valtiota (193 YK:n jäsentä, Vatikaani ja Taiwan). Lisäksi mukana on 10 muuta kansallista yksikköä (de facto -alueita ja/tai rajoitetusti tunnustettuja valtioita) sekä 7 maanpaossa olevaa ja/tai vaihtoehtoista hallitusta. Jälkimmäisiin sisällytetään ainoastaan sellaiset tahot, jotka ovat käyttäneet valtaa tai jotka jatkavat vallankäyttöä seuranneiden hallitusten perintöä.

Paikallisista hallitsijoista – esimerkiksi riippuvuusalueiden ja tärkeimpien hallintoalueiden johtajista, kuten itsehallintoalueet, saaristo- tai niemimaaseudut, historiallisten alueiden seuraajat tai alueet, joilla on vahva identiteetti sekä kiistanalaiset alueet – katso erillinen Luettelo tärkeimmistä paikallisista hallitsijoista.

Rajaus ja esitystapa

  • Valtionpäämies: valtion ylin edustaja. Voi olla presidentti, monarkki, kollektiivinen elin tai muun niminen virka.
  • Hallituksen päämies: toimeenpanovallan käytännön johtaja (tyypillisesti pääministeri tai presidentti presidentiaalisissa järjestelmissä).
  • Yhdistetty virka: maissa, joissa sama henkilö on sekä valtion- että hallituksen päämies, tämä merkitään selkeästi.
  • Kollektiiviset ja rotaatiovirat: joissakin maissa valtionpäämies on monijäseninen elin tai virka kiertää määräajoin; nämä esitetään kokoonpanoineen ja kulloisenkin puheenjohtajan/edesmiehen tiedoin.
  • Virkaatekevät ja sijaiset: tilapäiset johtajat (esim. vt., sijainen, väliaikainen hallitus) merkitään tehtävän luonteella ja alkupäivällä.
  • De facto -johtajat: jos tosiasiallinen vallankäyttäjä poikkeaa virallisesta, hänet mainitaan huomautuksissa perusteluineen.
  • Terminologia: tittelit esitetään suomeksi ja tarvittaessa alkuperäisellä kielellä sulkeissa. Nimet kirjoitetaan yleisesti käytetyssä muodossa; translitteroinnissa noudatetaan vakiintuneita standardeja.

Erityistapauksia, jotka otetaan huomioon

  • Monarkiat: perustuslaillisissa monarkioissa hallituksen päämies on tavallisesti pääministeri; absoluuttisissa tai vahvoissa monarkioissa monarkilla voi olla myös hallituksen päämiehen valta.
  • Parlamentaariset, presidentiaaliset ja puolipresidentiaaliset järjestelmät: roolien jako kuvataan järjestelmän mukaan; esimerkiksi presidentiaalisissa järjestelmissä presidentti on usein hallituksen päämies.
  • Liittovaltiot: luettelo koskee kansallista tasoa. Osavaltioiden, kantonien tai provinssien johtajat eivät sisälly tähän, vaan paikallisluetteloon.
  • Kaksois- tai yhteisjohtajuus: esimerkiksi jaetut tai yhteisruhtinaskunnat kuvataan molempien/esittäytyvien johtajien osalta.
  • Rajoitetusti tunnustetut ja de facto -alueet: mukana on rajattu joukko merkittävimpiä tapauksia. Statukset voivat muuttua nopeasti; huomautuksissa selvennetään tunnustusta ja hallinnan luonnetta. Osa aiemmin luetelluista yksiköistä on voinut lakata olemasta tai muuttanut asemaansa.
  • Maanpaossa olevat ja vaihtoehtohallitukset: listataan vain sellaiset, joilla on selkeä institutionaalinen jatkuvuus tai todellista vallankäyttöä historiallisesti tai nykyhetkessä; pelkkiä oppositioryhmiä ei sisällytetä.
  • Ristiriitatilanteet: jos johtajuudesta kiistellään (esim. vaalien jälkeen), esitetään kilpailevat vaateet ja aikaleimat.

Esityskäytännöt ja merkinnät

  • Ajankohdat: kullekin johtajalle ilmoitetaan viran alkamispäivä; päättymispäivä lisätään vaihdosten myötä.
  • Useat kaudet: erilliset, ei-peräkkäiset kaudet merkitään erikseen.
  • Hoitosuhde vs. toimikausi: erotetaan laillinen toimikausi ja tosiasiallinen vallankäyttö (esim. vallankaappaukset, syrjäytykset, terveydelliset esteet).
  • Nimikkeet ja lyhenteet: käytetään selkokielisiä nimikkeitä; paikalliset tittelit voidaan esittää kursiivilla sellaisinaan selventämiseksi.
  • Kieliversiot: jos nimestä on useita kirjoitusasuja, käytetään yleisintä kansainvälistä muotoa ja mainitaan vaihtoehtoinen paikallisasu tarvittaessa.

Ajantasaisuus ja lähteet

  • Päivitykset: muutokset pyritään kirjaamaan viipymättä virkaanastumisten, erojen, kuolemien, vallansiirtojen tai vaalien jälkeen.
  • Lähteet: ensisijaisia lähteitä ovat valtioiden viralliset sivustot ja säädökset (perustuslait, asetukset), vaaliviranomaisten tiedotteet sekä kansainväliset järjestöt. Toissijaisina lähteinä käytetään luotettavia uutistoimistoja.
  • Ajalliset erot: aikaerot ja eri kalenterit huomioidaan; päivämäärät ilmoitetaan paikallisen virkaanastumisen mukaan.
  • Virheselvennykset: ristiriitaiset tiedot merkitään huomautuksin ja tarkistetaan useista lähteistä.